Kaurajuoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmän­maidon
Yhden meijerin mukaan kaurajuoman hiili­jalanjälki on vain viidennes lehmän­maidon aiheuttamista päästöistä. Toisen mukaan kaura­juoman hiili­jalanjälki on yhtä suuri kuin lehmän­maidon. Ketä kuluttajan pitäisi uskoa?

Kaupunkilaisjärjellä voisi ajatella, että koska kaurajuoma tehdään kasveista, eikä lehmää sen valmistamiseksi tarvita, kaurajuoma on ympäristöystävällisempää kuin lehmänmaito.

Eettisempää kaurajuoman käyttäminen varmaan onkin, mutta ruokatrenditutkija kertoo Ylen jutussa, että kaurajuoman suosion kasvu on kannanotto ilmastonmuutokseen.

Mutta onko se ympäristöystävällisempää kuin lehmänmaito? Päätimme ottaa siitä selvää – mutta kovin helppoa se ei ollut.

Kävi ilmi, että kaurajuoma saattaa saastuttaa jopa saman verran maapalloa kuin lehmänmaito, jonka hiilijalanjälki tuotantotavasta riippuen on yhdestä kahteen kiloa litralta.

Jos näin on, onko se paljon vai vähän?
Hiilijalanjälki
Raisio kaurajuoma hiilijalanjälki
Välipala­juomalla ja maidolla sama jalanjälki

Elovena-tytön letit liehuvat ja vilja lainehtii kaura­väli­pala­juomapurkin kyljessä.

Purkissa on merkki, jonka mukaan tuotteen hiilijalanjälki on pienempi kuin 200 g CO2/100 g. Hankalalta näyttävä tieto kertoo, että juoman valmistamiseen kuluu alle 200 grammaa hiilidioksidia sataa grammaa kohden.

Onko se paljon vai vähän? Mitä tarkoittaa, että hiilijalanjälki on pienempi kuin 200 grammaa? Kuinka paljon pienempi se on?

Kysymme juoman valmistajalta, joka on Raisio Oyj, tarkkaa lukua. Tehtaalta ilmoitetaan parin päivän päästä, että tarkka luku on 130 grammaa hiilidioksipäästöjä sataa grammaa kohti. Eli kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään 1,3 kilogrammaa valmista juomalitraa kohden.

Hiilijalanjälki on siis yhtä suuri kuin lehmänmaidolla? Ymmärsimmekö oikein?

Kyllä, ymmärsitte oikein, vastaa viestinnän asiantuntija Liisi Tamminen Raisiolta.

Ihmettelemme, miten niin suuri päästökuorma on mahdollinen, kun lehmää ei tarvita juomaa varten.

Tamminen selvittää, että luku sisältää alkutuotannon aiheuttamat päästöt, kuten raaka-aineiden kylvöt, lannoitukset, torjunta-aineiden käytön, kauran kuivaamisen ja koneiden käytön tiloilla.

Tämän jälkeen hiilikuorma kasvaa tuotteen valmistusvaiheen eli prosessoinnin aikana syntyneistä päästöistä.

Seuraavaksi hiilidioksidia syntyy pakkausmateriaaleista, kuljetuksesta tehtaalle ja jakelusta eli valmiin tuotteen kuljettamisesta kauppaan.

Yksityiskohtaisempia tietoja siitä, missä vaiheessa prosessia päästöt syntyvät, Raisio ei kerro.

– Valitettavasti tarkempia erittelyjä päästöjen kertymisestä meillä ei ole antaa, mutta alkutuotanto on selkeästi suurin, Tamminen sanoo.

Raisiolta tarkennetaan vielä, että sillä ei ole käytössä samalla laskentametodilla laskettua hiilijalanjälkeä lehmänmaidosta.
Ruotsalainen kaura­juoma ympäristö­ystävällisempää?

Ruotsalainen valmistaja Oatly mainostaa, että heidän kaurajuomansa hiilijalanjälki on vain 20 prosenttia lehmänmaidon hiilijalanjäljestä.

Yritys vertailee nettisivuillaan prosenttiyksikön tarkkuudella, miten paljon kaurajuoman ilmastovaikutus eroaa eri tuotantovaiheissa lehmänmaidon vastaavasta.

Miten päästöjä voi tulla vain viidennes eli siitä, mitä lehmänmaidon ja Elovena-välipalajuoman valmistuksesta tulee? Siis 200 grammaa juomalitraa kohden?

Laitamme sähköpostia Ruotsiin ja pyydämme Oatlya arvioimaan suurimmat syyt sille, miksi heidän tuotteensa hiilijalanjälki on niin pieni.

Postiin vastataan heti.

Linda Nordgren yhtiön viestinnästä kertoo, että koska heidän tuotteensa valmistamisessa ei käytetä lehmää, päästöt ovat pienemmät kuin lehmänmaidon.

Hmm. Jokin muukin syy täytyy olla, koska päästöt ovat niin paljon pienemmät kuin Raision tuotteella – jonka valmistamiseen ei myöskään käytetä lehmää.

Millaisia asioita yhtiö pitää suurimpana syynä siihen, että heidän kasvihuonepäästönsä ovat niin pienet? Nordgren vastaa, että yksi iso tekijä valmistusprosessissa on se, että yritys käyttää uusiutuvaa energiaa.

Osaako hän arvioida, miksi meillä Suomessa sanotaan, että kaurajuoman valmistuksesta aiheutuu enemmän päästöjä?

Hän esittää vastakysymyksen: onko Suomessa laskettu tuotteen koko elinkaarimallin mukaisesti päästöt, eikä vain jalostuksessa syntyvää ilmastovaikutusta. Kerromme, että kyllä Suomessakin otetaan koko tuotantoketju huomioon.

Entä kuinka paljon ruotsalaisen kaurajuoman hiilijalanjälki kasvaa, kun se rahdataan suomalaisten juotavaksi. Nordman tietää sen. Kun Ruotsissa juo Oatlyn kaurajuomaa, hiilijalanjälki on 270 grammaa hiiltä litraa kohden ja Suomeen kuljettuna se on 290 grammaa litraa kohden.
Oatly kaurajuoma hiilijalanjälki
Maitopurkki
Ekoenergiaa vai ei?

Palaamme kysymystemme kanssa Raision puoleen: Miksi heidän kaurajuomansa ilmastovaikutus on niin paljon suurempi kuin Oatlyn? Viljelläänkö Suomessa kauraa jotenkin eri tavalla kuin Ruotsissa?

Viestintäasiantuntija Liisi Tamminen kysyy asiaa tehtaan vilja-asiantuntijalta.

– Suomalainen kauranviljely on hyvin samankaltaista kuin ruotsalainen. Molemmissa maissa esimerkiksi kuivataan viljaa puinnin jälkeen. Ruotsissa keskimääräinen satotaso saattaa olla hieman Suomea korkeampi, mikä voi pienentää kaurakiloa kohden syntyviä hiilidioksidipäästöjä alkutuotannossa, Tamminen kirjoittaa.

Entä käytetäänkö Elovenan valmistukseen uusiutuvaa energiaa?

– Kaurajuoma valmistetaan alihankkijallamme. He käyttävät kaukolämpöä ja sähköä. Valitettavasti meiltä ei löydy tietoa, miten heidän energiansa on tuotettu.

Tamminen muistuttaa, että Elovena-kauravälipalajuoman hiilijalanjälkilaskelmassa on otettu huomioon kaikki raaka-aineet, rypsiöljy sekä makua antavat aineet, kuten tyrni ja sokeri. Tammisen mukaan juoma ei ole suoraan verrattavissa maustamattomaan kaurajuomaan.

Aiemmin hän oli sanonut puhelimessa, että heidän kaurajuomansa hiilijalanjälkeä voi kyllä verrata muiden valmistajien juomiin.

Kasviöljyä käytetään yleisesti kaurajuomissa: myös Oatlyn kaurajuoman valmistuksessa on käytetty tuoteselosteen mukaan rapsiöljyä. Kauraa kummankin juomassa on kymmenen prosenttia.
Valio lupaa laskea kaura­juomansa hiili­jalanjäljen

Otamme yhteyttä Valioon.

Tiedustelemme, mikä heidän kaurajuomansa hiilijalanjälki on.

Tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja vastaa, etteivät he ole laskeneet sitä. Laskeminen ei ole yksinkertaista, koska elinkaariarviointia ei ole standardoitu, eikä sille ole esimerkiksi EU:n ohjeistusta.

Kaukovirta-Norjan mukaan jokaiselle tuotteelle on laskettava elinkaarimalli todellisilla luvuilla, eikä keskiarvoluvuilla tai tukeutumalla kansainvälisiin laskentamalleihin, joista Valio on löytänyt suoranaisia virheitä lehmänmaidon hiilijalanjälkeä laskiessaan.

– Olemme löytäneet virheitä myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n laskentakaavoissa. Virheet liittyvät maitotilan päästöihin, kuten peltojen hiilensidontaan ja eläinten aiheuttamiin päästöihin, Kaukovirta-Norja kirjoittaa.

Hänen mukaansa tutkijat käyttävät erilaisia laskentamalleja esimerkiksi sen suhteen mitä he ottavat kauran tuotantoketjussa mukaan laskelmiinsa.

– Suomen olosuhteet elintarvikkeiden tuotannolle ovat poikkeukselliset ja keskiarvoluvut eivät kerro totuutta, selittää tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja.

Valiolla ei myöskään ole valmiina dataa kauran viljelyssä syntyvistä päästöistä, koska kaura ostetaan ulkopuolisilta viljan toimittajilta ja tietoa viljelyn aiheuttamista päästöistä ei ole meijerillä valmiina.

Parin päivän päästä Valiolta kuitenkin kerrotaan, että se laskee meille oman kaurajuomansa ilmastovaikutuksen.

– Koska päästöarvoja kysytään jatkuvasti, olemme tänään sopineet, että lähdemme tekemään omia laskelmiamme, sanoo Kaukovirta-Norja.

Nyt hän kertoo, että kaurajuoman päästöjen laskeminen ei ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan tuotteiden, jos kaikki tarvittavat tiedot ja kunnolliset mallit ovat käytössä.

Valio oli luvannut toimittaa luvut meille muutaman päivän kuluessa.

Silloin teknologiajohtaja kuitenkin ilmoittaa, että he eivät ole onnistuneet laskemaan lukuja. Valio ei pyynnöstään huolimatta ehtinyt saada Oddlygoodsin raaka-ainetoimittajalta tietoja kauran viljelystä, kaurajakeiden jalostusprossessista ja niiden päästöistä.

Annamme viikon lisäaikaa. Sekään ei riitä, emmekä saa lukua tätä juttua varten. Valio lupaa, että keväällä sillä on valmiina Oddlygoodsin hiilijalanjälki.
Valio kaurajuoma hiilijalanjälki
Juustoportti parantaa maailmaa "kauranjyvä kerrallaan"

Haluamme kuitenkin saada vielä yhden meijerin näkemyksen sille, onko kaurajuoma ympäristöystävällisempää kuin lehmänmaito.

Soitamme Juustoporttiin.

Se mainostaa nettisivuillaan kaurajuomaansa vastuullisena ja ympäristöystävällisenä tuotteena muun muassa näin: "Yritämme tehdä maailmasta hieman paremman paikan, pieni kauranjyvä kerrallaan."

Markkinoinnista vastaava yrittäjä Niklas Keski-Kasari sanoo, että Juustoportin kaurajuomalle ei ole laskettu hiilijalanjälkeä, eikä myöskään yhtiön lehmänmaidolle.

Kysymme osataanko yhtiössä arvioida ollenkaan sitä, onko sen valmistaman kaurajuoman hiilidioksidipäästöt pienemmät kuin lehmänmaidon.

– Sitä juuri emme osaa arvioida. Olisi vastuutonta arvioida sitä, koska sitä ei ole vielä laskettu. Ja jos pitäisi verrata, tuotammeko maitoa ympäristöystävällisemmin kuin muut, pitäisi tietää, mikä muiden meijereiden tuottaman maidon hiilijalanjälki on, Keski-Kasari sanoo.

Hän sanoo, että yhtiö olisi kyllä kiinnostunut laskemaan tuotteidensa hiilijalanjäljen EU-standardien mukaisesti, mutta siihen menisi kuukausia.

Olisiko hyvä markkinointikikka, jos laskelmissa kävisi ilmi, että kaurajuoman hiilijalanjälki olisi pienempi kuin lehmänmaidon?

– En näe pienempää hiilijalanjälkeä markkinointikikkana. Tärkeintä olisi, mikä vaikutus sillä olisi ilmastolle ja kyse on enemmän vastuullisesta toiminnasta.

Keski-Kasarin mukaan heidän mainostamansa "pienempi hiilijalanjälki" tarkoittaa, että kaura tulee Suomesta eli sitä ei kuljeteta esimerkiksi laivalla. Lisäksi Juustoportti käyttää uusiutuvaa energiaa, vesivoimaa, sekä lehmänmaidon että kaurajuoman valmistuksessa.

Juustoportilta kehotetaan ottamaan yhteyttä Luonnonvarakeskukseen ja kysymään ovatko he viranomaisena laskeneet kauramaidon hiilijalanjälkeä.
Juustoportti kaurajuoma hiilijalanjälki
Maito lehmä pelto
Voiko kaura­juoman valmistajiin luottaa?

Olemme toki jo kysyneet viranomaisilta meijereiden lisäksi onko kaurajuoma ympäristöystävällisempää kuin lehmänmaito.

Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta todetaan, että kauramaidon kaltaiset kasvipohjaiset juomat ovat sen verran uusia, että niistä ei ole vielä tehty kovinkaan montaa elinkaarimallin mukaista analyysia.

Luonnonvarakeskus on tehnyt itse yhden laskelman ja siinä tuli ilmi, että kyseisen kaurajuoman hiilijalanjälki oli samaa luokkaa kuin lehmänmaidon.

Yhden case-tarkastelun perusteella ei tiedetä kaikkien tuotteiden ilmastovaikutusta, sanoo tutkija Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta.

Voiko kuluttaja ylipäätään luottaa meijereiden laskelmiin ja markkinointiin kaurajuoman ekologisuudesta?

Valmistajien ilmoittamat ilmastovaikutukset voivat periaatteessa olla ihan oikein, vaikka ne eroaisivatkin toisistaan. Sitä ovatko ne tieteellisesti päteviä, on mahdotonta sanoa ilman tutustumista itse laskelmiin, sanoo Saarinen.

Mikä on Saarisen näkemys siitä, miksi kauramaidon hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon, vaikka valmistukseen ei tarvita lehmää? Hän arvelee jalostuksen osuuden hiilijalanjäljessä olevan suurempi kuin alkutuotannon.

Kaurajuoman ilmastovaikutus koostuu pääosin raaka-aineiden elinkaarisista ilmastovaikutuksista ja jalostamiseen käytetystä energiasta. Sen lisäksi pakkaus, tuotantoketjun kuljetukset, kaupan toiminnot, kuluttajan kaupassa asiointi ja tuotteen säilyttäminen jääkaapissa vaikuttavat kukin hiukan lopulliseen arvoon.

Hän muistuttaa, että kauramaidon valmistukseen tarvitaan myös vettä ja rypsiöljyä, ja että jalostamattoman kaurakilon ilmastovaikutus on pienempi kuin siitä valmistetun juoman.

Valmistuksessa käytettävällä energialla on myös suuri merkitys: jos valmistuksessa käytetään ekoenergiaa, jonka ilmastovaikutus on nolla, se tietenkin pienentää tuotteen ilmastovaikutusta.
Maidon hiilijalanjäljen muodostuminen
Miljoona röyhtäilevää lehmää Suomessa

Jos kauramaidon ilmastovaikutukset ovat vielä epäselviä, mitä tiedetään lehmänmaidon hiilijalanjäljestä? Mikä sen aiheuttaa? Olisiko esimerkiksi ympäristöystävällisempää hörppiä lypsylämmintä maitoa suoraan lehmän utareesta kuin purkista keittiön pöydän ääresssä?

Lehmänmaidon valmistuksen aiheuttamista päästöistä 90 prosenttia muodostuu alkutuotannossa.

Ylivoimaisesti suurin osa niistä tulee lehmän märehtimisen myötä syntyvästä metaanista: se aiheuttaa lähes puolet koko ketjun ilmastopäästöistä.

Metaanikaasua syntyy, kun pieneliöt lehmän mahassa jauhavat rehua ja kun ruoka kulkee edes takaisin mahan ja suun välillä. Lehmä päästelee prosessin aikana kaasuja ilmoille – röyhtäilemällä ja piereskelemällä.

Valio kertoo, että viimeisen 50 vuoden aikana lypsylehmien märehtimisen yhteydessä syntyvän metaanin määrä on pystytty puolittamaan. Syiksi se kertoo eläinten hyvinvoinnin, ruokinnan ja jalostuksen sekä lehmien määrän vähentymisen.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan lehmät ovatkin vähentyneet, mutta Suomessa asustelee yhä lähes 875 000 nautaa, lypsylehmiä on yli 270 000.

Lehmän rehu ja lannan käsittelyn metaanipäästöt aiheuttavat pienen osan päästöistä alkutuotannossa.

Jalostamisen osuus Valion maidon hiilijalanjäljestä on vain 6 prosenttia. Kuljetukseen kuluu meijerin mukaan vain prosentti päästöistä.

Lypsylämpimän maidon juominen suoraan lehmästä ei ole juurikaan ympäristöystävällisempää kuin oman pöydän ääressä purkista kaadettuna: Jos Valion lehmänmaidon hiilijalanjälki on kilo litraa kohden, "raakana" maidon juominen aiheuttaa laskelmien mukaan 930 gramman päästöt.

– Kovin suurta päästösäästöä ei saa, jos omistaa lehmän, pohtii myös tutkija Merja Saarinen.

Jos taas hakee maitonsa omaan pänikkään omalla autolla vaikka 20 kilometrin päästä maitotilalta, saattaa ilmastovaikutus olla suurempi kuin sen, että maito kulkee kuluttajalle meijerin kautta.
Maidon ja kaurajuoman tuotantoketjut
Lehmät ei vain maitoa varten

Olisiko Suomessa vähemmän lehmiä päästelemässä ilmakehään metaania, jos emme joisi maitoa?

Luken tutkija Merja Saarinen kertoo meille kaupunkilaisille, että lehmiä ei Suomessa kasvateta pelkästään maidontuotantoa varten, vaan että samoista lehmistä saadaan myös lihaa. Maidon litrakohtaista ilmastovaikutusta se ei kuitenkaan pienennä, vaan sekä lihalle että maidolle lasketaan oma vaikutuksensa.

– Maito on lypsykarjaan perustuvan tuotannon lopputuote. Lypsykarjaan perustuvasta tuotannosta tulee myös lihaa. Lihaa tulee itse lehmästä sekä vasikoista, joita tarvitaan siihen, että lehmä rupeaa tuottamaan maitoa, Saarinen selittää.

Toisaalta maidon juonti kyllä lisää lehmien määrää maailmassa: lehmästä ei tule maitoa, jos se ei synnytä vasikoita.

– Vasikoista osa rupeaa aikanaan tuottamaan maitoa. Osa vasikoista kasvatetaan lihaksi – tästä virrasta tulee pääosa kauppojen kotimaisesta naudanlihatarjonnasta.
Maidon kulutus Suomessa
Maidon kulutus maailmalla
Suomalaiset kittaavat 660 miljoonaa litraa maitoa

Juttua varten haastatellut asiantuntijat teroittavat, että yhden tuotteen hiilijalanjäljen tuijottamisessa ei ole paljoakaan järkeä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

Maailma ei pelastu, jos juo kenties hieman vähäpäästöisempää kaurajuomaa ja samalla vetää kaksin käsin punaista lihaa, vaikkapa lentokoneessa. Myös tuotteiden ravintoarvo pitäisi ottaa huomioon.

Myös se ratkaisee kuinka paljon tiettyä tuotetta syö tai juo: vaikka juustolla olisi isompi hiilijalanjälki kuin vaikkapa maidolla, siitä voi saada tarvittavat ravintoaineet, vaikka sitä söisi hyvin vähän. Esimerkiksi Valion Oltermannin hiilijalanjälki on noin viisi kiloa juustokilolta.

Myös Luonnonvarakeskuksesta huomautetaan, että vaikka maidon hiilijalanjälki ei ole kovin suuri, sen ympäristökuormitus johtuu pääosin sen runsaasta käytöstä.

Suomessa juodaan näet eniten maitoa maailmassa.

Vaikka maidon juonti on vähentynyt, suomalaiset litkivät yhä lehmänmaitoa keskimäärin 120 litraa vuodessa eli yhteensä noin 660 miljoonaa litraa. Vielä 20 vuotta sitten sitä juotiin lähes 150 litraa vuodessa.

Irlannissa juodaan melkein yhtä paljon maitoa kuin Suomessa, mutta muut maailman maat tulevat kaukana takana: esimerkiksi yksi ruotsalainen juo maitoa reilut 80 litraa vuodessa. Vähiten maitoa juodaan Japanissa, vain parikymmentä litraa.

Kuinka iso maidon tai kauramaidon ilmastopäästöt ovat verrattuna muihin tuotteisiin tai tuoteryhmiin?

Vaikka tutkija Saarinen on sitä mieltä, että yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljen tuijottaminen ei ole järkevää, kuluttajat ja yrityksetkin tuntuvat niistä olevan kiinnostuneita.

Maidon ilmastovaikutusta voi suhteuttaa muihin tuotteisiin esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tekemän ruokakolmion avulla.

Tämän mukaan esimerkiksi naudanlihan ilmastovaikutus voi olla tuotantotavasta riippuen jopa 20–50 kilogrammaa kiloa kohden, lohifileen 4–6, juuston 5–15, perunan 0,5–2 ja banaanin 0,5–1,5 kilogrammaa kiloa kohden.
Ilmastovaikutus tuotteittain

Miten iso tai pieni asia maidon tai kaurajuoman juominen tai juomatta jättäminen on kokonaisuuden kannalta?

Keskivertosuomalainen päästää yli 10 tonnia hiilidioksidia ilmoille vuodessa eli päivässä 30 kiloa. Se vastaisi siis kolmeakymmentä maitopurkkia tai lautasmallin mukaista lounasannosta.

Eniten päästöjä aiheutuu asumisesta, noin 40 prosenttia. Liikenteen osuus on noin 20 prosenttia hiilijalanjäljestä ja ruuan noin 15 prosenttia. Loput eli noin 25 prosenttia muodostuu muista tavaroista ja palveluista.

Pelkästään maidon juonnin lopettamisella tai sen vaihtamisella kaurajuomaan tuskin maailmaa pelastetaan – oli sen hiilijalanjälki mitä tahansa.

Toisaalta: oli miten oli, Pariisin ilmastosopimuksen mukaan jokaisen maapalloa tallaavan ihmisen pitäisi pienentää hiilijalanjälkeään kolmeen tonniin vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Tarkennus 13.12.: Jutun nosto-otsikossa käytettiin aiemmin termiä "kauramaito", vaikka virallinen termi on kaurajuoma, jota myös varsinaisessa jutussa käytetään.
Suomalaisten hiilijalanjäljen muodostuminen

Julkaistu
12.12.2018