Kiitoksia niistä päivistä toissakesänä
kun viivyin teillä.
Kuljin talon poikki kulmahuoneeseen kirja kädessä,
kirja kuin sininen laatta.
Huoneen kulmassa avasin kirjan joka kertoi merestä
tämä rauhan tyyssija, sanoin huoneelle,
sinä rauhan tyyssija jonka hyllyissä kirjat liikahtavat
ajatuksissaan ja alkavat kertoa merestä

Olen miettinyt, miten
kuulokkeilla musiikkia kuunnellessaan
ihmiset alkavat aina tuhista samalla tavalla.
Yhteinen meren ääni
tai se paikka, jonne kaikki menevät kun on tilaisuus.
Kiitokset teille siitä, että sain käyttäytyä oudosti.
Sieltä näkyi rinteelle, jonka poikki naapuri ontui
varjonsa ja hengityksensä kanssa.