Pohjarakennuksen perusteet , välikoe1, mahdollisia tenttikysymyksiä (RAM)
1. Mitä kairauksia seuraavat kairausdiagrammit ja pohjatutkimusmerkinnät kartoilla edustavat ?
2. Piirrä painokairauksen, heijarikairauksen, häiriintyneen ja häiriintymättömän näytteenoton, siipikairauksen ja porakonekairauksen karttamerkki
3. Mitä kairauksia seuraavat kairaussymbolit tarkoittavat? Miten kairaukset ovat päättyneet ?
4. Miten painokairaus tehdään ?
5. Miten puristin-heijarikairaus tehdään ?
6. Mitä havaintoja tehdään koekuoppatutkimuksessa ?
7. Mitä asioita pohjatutkimusten ja kartoitusten perusteella laadittavassa rakennuspaikan suunnitelmassa ja siihen liittyvässä perustamistapalausunnossa esitetään ?
8. Perustamistapaesityksen sisältö
- Kohteen yleistiedot, Selostus rakennuspaikasta (Korkeusasema NN- koordinaatistossa, pintavaaitus), tutkimusselostus, pohjasuhdekuvaus, perustamistapasuositus, kattovesien johtaminen sekä tontin kuivatus, ohjeet maarakentamiseen.
9. Mitkä asiat vaikuttavat perustuksen geotekniseen kantokestävyyteen ?
- Maapohjan lujuus- ja kokoonpuristuvuusominaisuudet, perustusten mitat ja perustussyvyys, ylärakenteen muodonmuutosten sietokyky, kuormitusten suuruus, sijainti ja suunta
10. Milloin kallionvarainen perustaminen on mahdollista ?
- Kun kallio on lähellä maanpintaa (1-2m) ja kallion pintarakenne mahdollistaa sille perustamisen.
11. Milloin maanvarainen perustaminen on mahdollista ?
- Jos kallio on syvällä ja maan kantokestävyys on riittävä.
12. Mitä tarkoitetaan kantavalla ryömintätilaisella alapohjarakenteella ?
- ns. rossipohja, betonisokkelissa on tuuletusreikiä tarvittava määrä, sekä aukko, josta päästään talon alle. Betonisokkelin päältä lähtevä lattiarakenne on puuta ja sen alapuolella on vapaata tuulettuvaa ryömintätilaa. Käytetään mm. paikoissa, jossa radon on ongelma.
13. Miten paaluperustukset voidaan jaotella toimintatavan, paalumateriaalin ja tekotavan mukaan ?
- Toimintatavan: Tukipaalut, kitka tai koheesiopaalut
- Materiaali: Puu, teräs ja betonipaalut
- Tekotapa: Lyönti-, kaivin-, puristin-, pora- ja suihkupaalut.
14. Millainen on maanvarainen anturaperustus ? Minimimitat ?
- se on pohjapainetta pienentävä perustuksen laajennus. Perusmuurianturan minimileveys on 300mm ja minimi paksuus 200mm, pilarianturan minimimitat on 400x400x200mm.
15. Millainen on laattaperustus ? Milloin sitä yleensä käytetään ?
- Se on talon pohjan kokoinen, yleensä reunavahvistettu laatta, joka kantaa kaikki talon aiheuttamat kuormitukset. Käytetään yleensä autotalleissa ja varastoissa, koska tällä perustamistavalla voidaan perustaa huonommanki maaperän päälle. Asuinrakennuksissa tätä on erittäin hankala käyttää, koska alajuoksun ja betonin väliin jää aina kylmäsilta. Ainoat poikkeukset on kellarilliset talot, jossa tämä saadaan tehtyä routasyvyyden alapuolelle.
16. Miten massanvaihto tehdään ? Mitä tarkoitetaan kevennysmassanvaihdolla ?
- Heikosti kantavat tai painumaherkät maakerrokset ne kaivetaan pois ja korvataan paremmin kantavalla karkearakeisella maalajilla. Painumien pienentämiseksi voidaan poistaa pohjamaata ja korvata se kevyemmällä maalajilla, esim. kevytsoralla.
17. Miten maapohjaa voidaan vahvistaa ?
- massan vaihdolla, pilari- ja massastabiloinnilla, esikuormitus(+pystyojitus), syvätiivistys
18. Mitä ylipenkereen rakentamisella tavoitellaan ?
- Sillä halutaan ottaa maaperästä ”löysät” pois ja syrjäyttää heikommat maalajit ylipenkereen materiaalilla. Tavoitteena kasvattaa maaperän kantokestävyys rakennukselle riittäväksi.
19. Mitä tarkoitetaan pilaristabiloinnilla ja massastabiloinnilla ?
- Pilaristabiloinnissa rakennuksen perustusten alapuolista maata vahvistetaan injektoimalla siihen tietyn välein sementtiä tai kalkkia. Soveltuu hienorakeisille maille, pilarien maks. pituus 16m ja halkaisija 60-80cm.
- Massastabiloinnissa talon pohjan alaa leveämpi alue stabiloidaan injektoimalla siihen sementtiä koko alalta.
20. Pystyojituksen toimintaperiaate
- Huokoisveden virtausmatka pystyojien välillä on pienempi kuin virtausnopeus luonnontilaisessa maapohjassa.
21. Mitä tarkoitetaan pudotustiivistyksellä ja millaisia maita sillä voidaan tiivistää ?
22. Mitä vaihtoehtoja teräsputkipaaluperustuksen tekemisessä on ?
- Se voidaan tehdä joko avoimena tai suljettuna. Suljettupaalu varustetaan joko kalliokärjellä tai pohjalevyllä. Voidaan täyttää betonilla ja raudoittaa. Avointa teräspaalua käytetään usein kitkapaaluna.
23. Miten suihkupaalutus tehdään ? Mihin sitä käytetään ?
- Poratanko työnnetään maahan ja sitä ruetaan pyörittämään ja nostamaan samanaikaisesti. Sen kärjen suuttimista suihkutetaan maaperään sementtisuspensiota.
24. Miten kaivinpaaluperustus tehdään ?
- Kaivamalla avonaisen työputken sisältä maa-aines pois. Samaan aikaan putki painetaan maahan sitä hiertäen. Kun tarvittava syvyys on saavutettu, nostetaan työputken sisään raudoituselementti ja paalu betonoidaan samalla kun työputki nostetaan ylös.
25. Miten Franki-paaluperustus tehdään ?
- Se on maata syrjäyttävä paalu. Reikä saadaan aikaan upottamalla maahan alapäästään betonisella tulpalla suljettu teräksinen työputki pudottamalla järkälettä putken sisällä. Kun tavoitetaso on saavutettu, kiinnitetään työputki paikoilleen ja lyödään betonitulppa osittain ulos ja valetaan paalun kärkeen anturalevitys. Varsiosa rausoitetaan ja paalu betonoidaan. Tämän jälkeen työputki nostetaan ylös.
26. Miten porapaaluperustus tehdään ?
-
27. Mitä ympäristövaikutuksia pohjaveden aleneminen voi aiheuttaa ja miten ne voidaan estää tai vähentää ?
- Kaivojen kuivumista, maan painumista, puupaalujen lahoamista, paalukuormitusten lisääntymistä ja kasvillisuuden kuivumista.
- Se voidaan estää alentamalla pohjavedenpintaa vain paikallisesti pumppauksen ja suojaseinien avulla.
28. Miten pohjaveden alentaminen tehdään ?
- Pumppaamalla tai suojaseinillä. Imuputkimenetelmällä.
29. Miten radonhaitat voidaan estää ?
- Tuulettuva alapohja, radonkaivot, radon imuri, tiivistämällä betonilattian ja seinien rajat erityisen huolellisesti.
30. Mitä asioita rakennuspaikalla on ennen rakennustöihin ryhtymistä selvitettävä ?
- rakennusalue yksityiskohtaisesti
- kunnostettavat ja koskemattomaksi jäävät maastokohdat
- väliaikaisten teiden ja rakennelmien paikat
- raivauksen ja purkamisen laajuus
- suojaustoimet
-tarvittaessa siirrettävät rakenteet (kaapelit)
- suojattavat perustukset
- tuettavat perustukset
- vahvistettavat perustukset
- olemassa olevien rakenteiden työaikainen suojaus, esim. routasuojaus.
31. Millaisissa rakentamistöissä syntyy tärinää ? Miten tärinähaitat estetään ?
- Paalutuksessa, maan tiivistyksessä, maanrakennustöissä (kaivonkoneen telojen aiheuttama tärinä), kallion louhinta, roudanrikkomistyöt.
-  Suunnitellaan työvaiheet huolellisesti (Ei paaluteta vasta valettujen rakenteiden vieressä), valitaan mahdollisuuksien mukaan työkoneet, työmenetelmät ja laitteet mahdollisimman vähän tärinää aiheuttavina. Ennen tärinää aiheuttavien työvaiheiden aloittamista on muistettava kiertää lähialueella olevat rakennukset kameran kanssa, jotta saadaan dokumentoitua rakennuksissa jo mahdollisesti olevat halkeamat.
32. Miten rakenne kerrosten tiivistystyötä valvotaan ?
- Tarkkailemalla tiivistettävän maan tiiveysastetta. (Pitää olla väh. 95% parannetun Proctor-kokeen vertailuarvosta)
33. Millä menetelmillä maarakenteiden kantavuutta voidaan mitata ?
- Proctor-koe, Troxler-laite, vesivolymetri, levykuormituslaite,  pudotuspainolaite,
34. Mitä vaikutuksia on rakennuspohjan tiivistämisellä ?
- Se vahvistaa maa-aineksen kantokestävyyttä, jolla vältetään maa-aineksen painumisesta johtuvat rakennusvirheet.
35. Karkearakeisten ja hienorakeisten maiden tiivistämiserot
- Suurin ero näiden tiivistämisen välillä on se, että hienorakeisten maalajien tiivistämisessä ei saa käyttää täryytystä, koska maa häiriintyy ja menettää kantavuutensa.
36. Miten tuettu teräsponteista rakennettava kaivantoseinä rakennetaan ?
- maanpintaan tehdään matala alkukaivanto, kaivannon pohjalle asennetaan ohjauslankut, joiden avulla pontit saadaan linjaan, pontti lyödään toisen pontin uraan(-> seinä jäykistyy), pontit lyödään suunnitelman mukaiseen upotussyvyyteen, kaivanto kaivetaan ensimmäiselle kaivutasolle ja tehdään vaakatuenta ja ankkurointi, kaivanto kaivetaan toiselle tasolle, ankkuroidaan ja tuetaan. kaivetaan lopulliseen kaivutasoon ja tarvittaessa alapää kiinnitetään.
37. Mikä on settiseinä ?
- kaivannon tukemiseen tarkoitettu puurakenteinen tukiseinä, jossa on 2-3m välein teräksisiä U-rautoja rakenteen pystytukina.