Biologia 2
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus
	Jakautunut maapallolla epätasaisesti
	Biodiversiteetin kolme tasoa
1.	Ekosysteemien monimuotoisuus
-	seurausta elottoman luonnon ympäristötekijöistä -> tärkein ilmasto (lämpötila, sademäärä ja niiden vuodenaikainen jakautuminen)
-	Kussakin ekosysteemissä elää juuri sen ekosysteemin olosuhteisiin sopeutunut eliölaji
2.	Lajimonimuotoisuus
3.	Lajin sisäinen monimuotoisuus eli geneettinen monimuotoisuus
	Alueen biodiversiteettiin vaikutta:
1)	Alueella tuleva Auringon säteilymäärä
-	Riippuu alueen leveysasteesta -> päiväntasaajalle eniten (perustuotanto suurta), napa-alueilla vähiten -> lajimäärät vähenevät kohti napoja
2)	Olojen pysyvyys
-	troop. sademetsät kehittyneet rauhassa pitkään -> monipuolinen eläinlajisto
-	Jääkausien vaikutus pohjoisiin eliöyhteisöihin -> osa lajeista vasta levittäytymässä takaisin
3)	Pinta-ala
-	isolla alueella enemmän erilaisia elinympäristöjä ja ekolokeroita kuin pienellä alueella -> enemmän eri eliölajeja
-	Pinta-ala kymmenkertaistuu -> lajimäärä kaksinkertaistuu
-	Saaret selvästi rajattuja alueita -> p-a:n vaikutus biodiversiteettiin näkyy erityisen hyvin
Biodiversiteettiin vaikuttaa nähden kolmen päätekijän lisäksi mm. seuraavat abioottiset eli elottomat ympäristötekijät: vesi, ravinteet, happamuus jne.
Perustietoa ekologiasta
	Ekologia = biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita (-> eliöiden levinneisyys ja runsaus)
Ekologisen tutkimuksen tasot:
Yksilö
	Populaatio = tietyllä alueella tiettynä aikana elävät saman lajin yksilöt, jotka pystyvät lisääntymään keskenään esim. lammen ahvenpopulaatio
	Eliöyhteisö = tietyn alueen kaikkien eliölajien populaatiot
	Ekosysteemi = alueen eliöyhteisö + eloton ympäristö
	Biosfääri = elokehä (maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus)
s. 13 th. 1, 4

a)	Se tarkoittaa maapallon osaa, jossa esiintyy elämää.
b)	Tarkoitta yhden alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.
c)	Biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyttä ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.
d)	Ekologian osa-alue, joka tutkii ihmisen vaikutuksia luonnon ekologisiin prosesseihin.
e)	?
f)	Toiminta, jolla turvataan nyt elävien ihmisten tarpeiden täyttyminen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan.


a)	Kottarainen on elinpaikkansa suhteen melko laajakatseinen, mutta se tarvitsevat mieluiten avoimen peltomaisen ympäristön.
b)	Karjatalouden väheneminen ja maatalouden tehostuminen on aiheuttanut laskun kottaraisten määrässä. Ja ruiskaunokin määrä on laskenut rikkakasvien torjunta-aineiden takia.
c)	Niitä voitaisiin tutkia, sillä että tehtäisiin tutkimuksia vähentämällä jossain tietyssä paikassa rikkakasvien torjunta-aineiden määrää ja kottaraisten tutkimisesta en ole varma.
Ekologinen perustutkimus
	tavoitteet tieteellisiä
	ei hyödynnetä suoraan esim. taloudellisesti
	maamme sijainnin takia tutkitaan esim.
-	eliöiden talvehtiminen
-	lyhyen kasvukauden vaikutus
	Tärkeimpiä kohteita
-	metsät
-	suot
-	järvet
-	Itämeri (murtovesiekosysteemi)
	yliopistot sekä mm. Metla = metsäntutkimuslaitos, Rktl = riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Syke = Suomen ympäristökeskus
Eliöiden ympäristö koostuu abioottisista (elottomista) ja bioottisista (elollisista) ympäristötekijöistä
Abioottisia ymp. tekijöitä                                     Bioottisia ymp. tekijöitä
-	valo      		          - ravinto
-	lämpö			          - pedot
-	vesi			          - loiset
-	maaperä 		          - kilpailijat
-	ilma 			          - lisääntymiskumppanit
-	happamuus (pH)          	          - ihminen
-	ravinteet
kpl.2 th. 2

a)	hapan sade, pakkanen, helle, kuivuus, tuuli, routa, lumipeitteen paksuus, maaperän karkeus, maaperän ravinteisuus
b)	hiekkamyrsky, tulva, home, sumu, virustauti, metsäpalo, suojaava kasvipeite, peto, ravinto, ihminen.
Eliöt ovat sopeutuneet vuodenaikojen vaihteluun
	Haasteena vaihtuva valo-, lämpö- ja ravinto-olosuhteet sekä veden määrä
	Ympäristön olosuhteet, kuten valon määrä, vaikuttavat eliöiden hormonitoimintaan ja käyttäytymiseen
	Eliöille on kehittynyt erilaisia kainoja selviytyä epäsuotuisten aikojen yli
-	Kylmä talvi
-	Kuivakausi
Eläinten sopeutuminen edullisiin oloihin:	Keinoja selviytyä kuumuudesta:
	Keinoja selviytyä kylmästä talvesta: 	- liikkuminen yöaikaan
-	Rakenteelliset sopeutumat		- lämmön haihdutusta edistävät rakenteet
-	talviturkki			- veden mukana vaeltaminen
-	rasvakerros
-	suojaväri
	Elintoimintojen sopeumat
-	Talviuni
-	talvihorros
-	kylmähorros
	käyttäytymisen sopeutumat
-	muutto lämpimälle
-	ravinnon hankinta
-	suojan heikkeneminen
-	lumisuoja
-	Ruokavalion vaihtaminen
Kasvit voivat selviytyä kylmästä tai kuivasta kaudesta
	Kasveilla on keinoja selviytyä kylmästä talvesta
-	lehtivihreän talteenotto
-	lehtien varistaminen
-	talvehtivat siemenet
-	talvehtiva maavarsi tai juurakko
-	lumen alla talvehtiminen
-	kylmyyttä kestävät silmut
	Kasveilla on keinoja selviytyä kuivakaudesta
-	pieni lehtipinta-ala
-	vahapintaiset lehdet estävät veden haihtumista
-	ilmaraot kuopissa
Ekolokero
	Jokaisella lajilla on oma ekolokeronsa
	Ekolokero: jokaisen eliön oma toiminnallinen asema tai tehtävä elinympäristössä
	Kuvataan usein eliön oma toiminnallinen asema tai tehtävä elinympäristössä
	Kuvataan usein eliön käyttäminen ympäristöresurssien kautta:
-	ravinto
-	pesäpaikat
-	valo
-	vesi
-	ravinteet
	Kahdella lajilla ei voi olla täsmälleen samanlaista ekolokeroa (kilpailussa vahvempi laji voittaa, heikompi joutuu väistymään = syrjäyttävän kilpailun periaate)
	Kilpailua pyritään välttämään erikoistumalla ravinnonhankinnassa
BIOINDIKAATTORI tai ILMENTÄJÄLAJI tärkeä!!!



a)	Kanta B tulee olemaan A kannasta erillään ja sen takia se tulee muuttumaan ja niiden välille tulee tulemaan mutaatioita.
b)	A kannassa on paljon enemmän yksilöitä, jonka takia on todennäköisempää, että laji tulee selviämään paremmin kuin B kanta saarella, koska siellä on vain neljä yksilöä.
Ympäristön kantokyky
= ympäristöresurssien säätelemä suurin mahdollinen populaatiotiheys
	Populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti
Ympäristön vastus
= populaation kasvua hillitsevät tekijät
Esim. ravinto, elintila, sairaudet, pedot, stressi
-	Vastus kasvaa populaation kasvaessa -> kasvu tasaantuu
	Saavutetaan ympäristön kantokyky
Huom! Populaation kasvun kannalta on olennaista, kuinka