Ajatuksiani Ukrainan tilanteesta 26.3.

Yhdysvalloissa kerrottiin eilen toimittajien taustatilaisuudessa Pentagonissa, että taistelut ovat palanneet Hersonin kaupungin alueelle. Tämä vastaa sodan yleiskuvaa, jossa Ukraina haastaa vastahyökkäyksillä Venäjää ja sitoo sen joukkoja. Toisaalta Venäjän joukot ovat muualla kuin Mariupolin suunnalla asettuneet enempi puolustuksellisiin asentoihin.

Venäjän joukkojen tila herättää suuria kysymyksiä, sillä tappiot ovat merkittäviä. Kun vielä voidaan ajatella, että ne kohdistuvat korostetusti taistelua käyviin joukkoihin, on varovaisten arvioiden mukaan Noin 200 000 Ukrainaan hyökänneestä venäläisestä sotilaasta jostain syystä pelistä pois 10-15%. Todennäköisesti luku on suurempi.

Herson on siis ainoa isompi venäläisten käsiinsä saama kaupunki. Siellä nähdään myös viitteitä siitä, mitä Venäjä aikoo vallatuilla alueilla tehdä. Kaupunkiin on asetettu johtoa, joka edustaa “Hersonin kansantasavaltaa”. Näyttää siis siltä, että toimet noudattavat Krimin valtauksesta ja Donbassin miehityksestä tuttua kaavaa: vaaleilla valitut johtajat syrjäytetään, omat asetetaan tilalle ja sen jälkeen aletaan rakentaa näennäisesti alaillista hallintoa vaaleineen ja muineen. Tähän mukaan lähteneet ukrainalaiset ovat astuneet juridisesti vihollisen puolelle, sillä Ukrainan parlamentti sääti juuri lain, jossa yhteistoiminta miehittäjän kanssa on laitonta. Hallintoa vastustavat toimijat kokevat ikäviä, jopa katoavat.

Nimellisesti itsenäisen tasavallan näytelmän avulla Venäjä hallitsee ilman, että sen tarvitsee kantaa vastuuta. Kuvaavaa tämän asetelman kierolle toimivuudelle on se, että Venäjä ei ennen kuukausi sitten tapahtunutta sodan eskalaatiota ollut virallinen osapuoli siinä. Hyökkäyksen syy rakennettiin hyväksymällä Donbassin mielikuvitustasavaltojen itsenäisyys ensin turvallisuusneuvostossa ja sitten duumassa.

Kommenteissa linkki viimeiseen MPKK:n tilannekatsaukseen. Sen tekeminen lopetetaan, koska tekijöitä ei riitä. Sovitut harjoitukset ajavat tekemisen priorisoinnissa tämän palvelun ohi. Se on sinällään hyvin ymmärrettävää, mutta siitä hieman kritisoisin Puolustusvoimia, että tämä ainakin minusta tärkeä palvelu kansalaisille lopetetaan resurssien puutteen takia. Puolustusvoimissa luodaan tilannekuvaa joka tapauksessa, myös avoimien lähteiden pohjalta. Sodan kulku vaikuttaa osaltaan paljon siihen, mikä on Suomen tilanne ja miten ylipäätään suhtaudumme tilanteeseen. Varmistettu ja asiantuntevasti toimitettu tieto on myös hyvä suoja informaatiovaikuttamista vastaan. Siksi toivoisin, että tätä palvelua olisi mahdollista jatkaa.

Tämä resurssikysymys koskee laajemminkin yhteiskuntaa. Venäjän hyökkäys on luonut tilanteen, jossa tarvitaan asioita ja kykyjä, joita ennen ei ajateltu tarvittavan. Selkein esimerkki tästä on Puolustusvoimien lisärahoitus. Toivon, että rahaa löytyy samalla kyber- ja informaatioturvallisuuden kohentamiseen, varautumiseen, pelastustoimeen, poliisiin, Rajavartiostoon ja muihin kokonaisturvallisuuden osasiin. Myös kansalaisten ja organisaatioiden tieto- ja osaamistason kohottaminen hybridiuhkiin littyen on Suomen puolustuksen lujittamisen kannalta tärkeää. Vaikka keskustelu tahtoo nyt keskittyä turvallisuuden kansainvälisten järjestelyn pariin, niin loppujen lopuksi turvallisuus ja turvallisuudentunne luodaan lähellä tapahtuvilla, arkisilla asioilla. Hybridipuolustus on sujuvan arjen puolustamista.

Palaan asiaan taas maanantaina.

​​https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ukrainan-sodan-tilanne