Talousnobelisti pelkää, ettei seuraavalle sukupolvelle riitä eläkkeitä – Eläkeyhtiö Varma vastaa: ”Nuorten pitää olla hereillä”
Taloustieteen professori Bengt Holmström kuvailee suuria ikäluokkia itsekkääksi sukupolveksi. Hän ei usko, että eläkkeitä riittää enää seuraavalle sukupolvelle

TALOUSNOBELISTI Bengt Holmström kertoi torstaina olevansa huolestunut Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä.

Holmströmin mielestä sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat itsekäs sukupolvi, joka syö nuorempien eväitä. Hänen mielestään ei näytä realistiselta, että myös seuraavalle sukupolvelle riittäisi eläkkeitä.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto vastaa, että nuorten näkökulmaa kannattaa ehdottomasti painottaa eläkekeskustelussa.

”Nuorten pitää olla hereillä, koska he ovat tässä seuraavat vuosikymmenet maksajina”, Murto sanoo.

Murto toppuuttelee Holmströmin huolia sanomalla, että eläkejärjestelmässä on nyt varoja enemmän kuin koskaan. Myös Eläketurvakeskuksen laskelmat näyttävät tasapainoisemmilta kuin koskaan aiemmin, Murto kertoo.

SAMAAN AIKAAN hän myöntää, että eläkejärjestelmä on siirtymässä kokonaan uuteen vaiheeseen.

”Tästä eteenpäin maksajien määrä ei nouse, vaan pelkästään edunsaajien eli eläkeläisten määrä nousee”, Murto kertoo.

Kun eläkeläisten määrä kasvaa, myös heidän poliittinen painoarvonsa kasvaa. Siksi nuorten olisi tärkeää pitää omaa asiaansa esillä eläkekeskustelussa, Murto uskoo.

Hän on kuitenkin huomannut, että harva opiskelija jaksaa pohtia eläkejärjestelmän hyvyyttä, kun eläkeikään on vielä vuosikymmeniä aikaa.

HOLMSTRÖM, 68, kuvaili torstaina omaa sukupolveaan eli suuria ikäluokkia ”itsekkääksi sukupolveksi”.

”Meidän vanhempamme sotivat, ja nyt me syömme seuraavan sukupolven eväitä”, Holmström sanoi kauppakamarien juhlaseminaarin yhteydessä Helsingissä.

Eläkejohtaja Murto ei halua puhua itsekkäästä sukupolvesta. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että väestörakenteesta johtuen ”suomalaisen yhteiskunnan dynamiikka tulee olemaan hyvin erilainen kuin vaikkapa 60- ja 70-luvuilla”.

Käytännössä se tarkoittaa, että Suomi on tulevaisuudessa nykyistä harmaampi, koska eläköityvät ikäluokat ovat suurempia kuin nuoret ikäluokat.

Siitä taas seuraa muun muassa se, että Suomen talouden kasvupotentiaali jää muita Pohjoismaita heikommaksi.

Murron mukaan on lopulta yhteiskunnallinen päätös, millaisen väestörakenteen Suomessa haluamme elää.

”Tähän liittyy vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten syntyvyys ja maahanmuutto”, Murto sanoo.

TYÖELÄKEYHTIÖ Varma kertoi perjantaina tietoja eläkesijoitustensa tuotosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Varman sijoitusten arvo nousi tammi–kesäkuussa 45 miljardiin euroon eli uuteen ennätykseen. Sijoitusten arvo kasvoi vuodenvaihteesta kaksi miljardia euroa.

Murto kuvailee Varman sijoitustoiminnan tuottoja vahvoiksi.

”Saimme viime vuonna 4,7 prosenttia tuottoja. Nyt se sama 4,7 prosenttia tuli puolessa vuodessa.”

Murron mukaan kaikki keskeiset omaisuusluokat tuottivat hyvin tammi–kesäkuussa. Parhaan tuoton toivat sijoitukset pörssiosakkeisiin.

OSAKEMARKKINOIDEN keskeisenä riskinä Murto pitää sitä, että kurssinousu on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti jo melkein vuosikymmenen ajan, eivätkä osakkeet ole enää halpoja.

Varma on varautunut osakemarkkinoiden heilahteluihin siirtämällä varojaan osakkeista käteiseen. Sijoitussalkun osakepaino on nyt viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuodenvaihteessa.

”Meillä on jonkin verran vähemmän pörssiosakkeita kuin vuodenvaihteessa, mutta muutos on vielä maltillinen.”