Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää
Frendit alkoi 25 vuotta sitten, Seinfeld 30 vuotta sitten. Sarjat suhtautuvat päähenkilöihinsä täysin eri tavoin.
Tilaajille
Rachel (Jennifer Aniston) ja Ross (David Schwimmer) muodostivat 1990-luvulla yhden television rakastetuimmista pareista. (KUVA: WARNER BROS TV)
Anton Vanha-Majamaa HS

Julkaistu: 19.7. 2:00 , Päivitetty: 19.7. 6:15

Ovatko nämä sitcom-historian kuuluisimmat sanat?

    ”We were on a break!”

”Me olimme tauolla!”

Ovat ainakin meille 1990-luvulla kypsyneille, jotka katsoimme uskollisesti tv-sarja Frendejä (1994–2004). MTV3:lta, laittomista torrenteista ja Anttilan Toptenistä viikkorahoilla ostamiltamme dvd-bokseilta.

Frendit oli Marta Kauffmanin ja David Cranen luoma yhdysvaltalainen komediasarja, joka oli kotimaassaan parhaimmillaan television suosituin. MTV3:n Suomessa esittämä sarja päättyi tasan 15 vuotta sitten. Finaalia katsoi Yhdysvalloissa noin 52,5 miljoonaa ihmistä.

Sanat tauosta lausui Ross Geller (David Schwimmer) on-off-tyttöystävälleen Rachel Greenille (Jennifer Aniston) Frendien kolmannen tuotantokauden jaksossa The One Without The Ski Trip. Ja sitten uudestaan neloskauden avausjaksossa The One With The Jellyfish. Ja vielä kuutoskauden jaksossa The One With Joey’s Porsche.

Variaatio lauseesta kuultiin vielä viimeisen kymppikauden finaalijaksossakin.

Lause viittasi aiemmin tapahtuneeseen. Ross ja Rachel, ysäritelevision ihailluimmat rakastavaiset, olivat kriisissä.

Tarjoilijana vuosia raatanut Rachel oli saanut unelmiensa työpaikan muotialalla ja joutui sen vuoksi tekemään pitkiä päiviä. Ross, jonka työ paleontologina mahdollisti pitkät lounaat ja virikkeettömän illat, ei pystynyt tätä hyväksymään. Hän oli myös mustasukkainen Rachelin salskeasta kollegasta Markista (Steven Eckholdt).

Vuosipäivänä tilanne eskaloitui riitaan, jonka päätteeksi Rachel ehdotti taukoa. Ross päätyi sänkyyn toisen naisen kanssa. Seuraavana päivänä hän yritti vedota siihen, ettei hän teknisesti ottaen pettänyt.

Vaikka ei vannoisi yksiavioisuuden nimeen – kopiointiliikkeen myyjä Isaac totesi Rossille uskottomuudesta kuultuaan, että ”monogamy is too cruel a rule” – Rossin temppu oli kelju. Se oli yksi monista Rossin keljuista tempuista.

Ross oli kelju tyyppi. Tässä muutama esimerkki.

– Ross menetti kiinnostuksensa vaaleaverikkö-Bonnieen, kun tämä ajoi hiuksensa pois.

– Ross piinasi työhönsä keskittynyttä Rachelia ja nolasi tämän lähettämällä Rachelin työpaikalle kukkia, lahjoja, jättikortin ja parturikvartetin. Myöhemmin Ross sai vakuutettua Rachelin luopumaan unelmatyöstään Pariisissa.

– Ross kyseenalaisti erittäin nuoren tyttöystävänsä bikinityylin ja taivutteli tämän jättämään kevätloman väliin.

– Ross kuvasi vahingossa seksiä Rachelin kanssa ja salasi nauhan Rachelilta.

– Ross salasi Rachelilta sen, ettei hän ollutkaan purkanut heidän avioliittoaan, vaikka niin oli sovittu.

– Mustasukkainen Ross ei halunnut, että hänen tyttöystävänsä Emily viettää aikaa lesbon Susanin kanssa.

– Ross ei antanut poikansa leikkiä Barbiella, vaan tyrkytti tilalle G. I. Joeta.

– Ross ei pitänyt lastenvahdistaan, koska tämä oli mies ja herkkä. Työhaastattelussa hän kysyi Sandylta (Freddie Prinze Jr.) suoraan, onko tämä homo.

– Ross pilkkasi Chandleria siitä, että tämä oli pussannut miestä.



Homofobia tarjoaa kiinnostavan kurkistusaukon Frendeihin ja ylipäätään 1990-luvun yhdysvaltalaiseen televisioon. Kun Seinfeldin (1989–98), Frendien ja Frasierin (1993–2004) kaltaiset klassikkosarjat tavoittavat tv-uusintojen ja suoratoistopalveluiden kautta koko ajan uusia yleisöjä, niiden arvomaailmaa myös peilataan tähän päivään.

On selvää, että Frendien hahmot ovat aikansa lapsia. Mieshahmojen on vaikea halata toisiaan, ja homoutta käsitellään asiana, joka on täysin ”ok” mutta johon itseä ei haluta liittää.

Kyse ei ole siitä, etteikö ysärilläkin oltaisi välitetty sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, vaan siitä, kuinka edistyksellisiä tv-kanavat halusivat tai uskalsivat olla. Niiden kun piti palvella koko maata.

Varhaiskausilla Chandler (Matthew Perry) järkyttyi kuultuaan, että kaikki pitävät tai ovat pitäneet häntä homona. Joey puolestaan (Matt LeBlanc) vakuutteli kahdelle naiselle, etteivät hän ja Chandler ole hoitamansa vauvan vanhempia.

”Olemme vain heteromiehiä, jotka hoitavat heterokaverin vauvaa ja tekevät tavallisia heterojätkän juttuja”, Joey sanoi hermostuneena.

Miehisyyden horjuminen on yksi Frendien suurimmista peloista.

Kun Joey löysi naisten alusvaatteiden ilot, Phoebe piti tärkeänä, että hän luopuu sukkahousujen käyttämisestä ja tukahduttaa niiden tuottamat tunteet. Rossia pilkattiin puolestaan siitä, että hän on järjestänyt lapsena teekutsuja ja kutsunut itseään naisen nimellä.

Kun Joey käytti ihan tavallista olkalaukkua, Chandler lohkaisi: ”Vau, näytät ihan pojaltasi, rouva Tribbiani!” Myöhemmin hän vielä totesi, että laukku takaa Joeylle treffit miehen kanssa. Rachel oli sitä mieltä, ettei maailma ole valmis sille, että Joey käyttää laukkua. Eli rautalangasta: yhteiskunnan tiukoista sukupuolinormeista ei kannata poiketa.

Frendit viettivät paljon aikaa Monican isoäidin omistamassa asunnossa. (KUVA: Warner Bros)

Ahdasmielisyys kyti Frendeissä muutenkin. Naiset pitivät kaikkien kuolaamaa Rachelia kevytkenkäisenä. Vielä viimeisellä 10. kaudella (2004) Monica (Courteney Cox) kutsui Rachelia lutkaksi, koska tämä oli opiskelija-aikoina pussannut kahta poikaa saman illan aikana.

Joeylla oli huomattavasti enemmän kumppaneita, mutta hän säästyi näin ikäviltä solvauksilta.

Monican ruumiinrakenne oli puolestaan jatkuva pilan aihe. Hahmo oli nuorena tukeva, ja se rinnastettiin sarjassa epäviehättävyyteen. Nähtyään vanhan videotallenteen Joey huusi: ”Joku tyttö söi Monican!”

Ja sitten olivat kaikki Chandlerin transsukupuoliseen isään liittyneet vitsit. Isää näytellyt Kathleen Turner sanoo niiden ikääntyneen huonosti.

Kysymys kuuluu: onko sarja homo- tai transfobinen siksi, että sen hahmot käyttäytyivät homo- tai transfobisesti?

Monet ovat tätä mieltä. Verkkomedia Themin Samantha Riedel kuvaili Frendejä vuonna 2018 ”kamalaksi ohjelmaksi julmista ihmisistä, jotka painavat toisia maahan näiden oletetun queeriyden vuoksi”.

Samana vuonna The Independent listasi kymmenen kertaa, jolloin suosikkisarja oli ongelmallinen. Listan epäkohdat ovat samoja, joita tässäkin tekstissä on nostettu esiin.

Toinen näkemys on, että Frendien kuvaaminen homofobiseksi on lyhytnäköistä, hölmöä ja yksinkertaistavaa. Näin twiittasi The New Yorkerin tv-kriitikko Emily Nussbaum toukokuussa 2019.
Hän huomautti, että sarjassa nähdyt homomiehet olivat tavallisia ihmisiä, joita sarjan päähahmojen maskuliinisuusstressi lähinnä huvitti.

Rossin ex-vaimon lesbosuhde puolestaan oli läpimurto yhdysvaltalaisessa televisiossa. Tämä oli vuosia ennen kuin Ellen DeGeneres tuli kaapista etunimeään kantaneen komediasarjan (1994–1998) neljännellä kaudella ja Will & Grace (1998–2006, 2017–) esitteli parikin homopäähenkilöä.

Nussbaum puhuu Frendeistä aikakoneena, ei homovihamielisenä tendenssisarjana. Sarjan toinen luoja David Crane, joka on itse homomies, on puolustanut eritoten Chandlerin hahmoa, jonka monet näkevät kanavoivan sarjan fobioita.

”Hänellä oli omat ahdistuksensa ja ongelmansa, mutta en pidä hahmoa hiukkaakaan homofobisena.”

Ellen (DeGeneres, vas.) tuli kaapista ulos Susanille (Laura Dern) vuonna 1997. (KUVA: ABC)

Toinen sitcom, jonka tunkkaisista asenteista on puhuttu paljon, on Seinfeld.

Jerry Seinfeldin ja Larry Davidin luoman komediasarjan ensimmäinen jakso esitettiin NBC:llä tasan 30 vuotta sitten heinäkuussa 1989.

Sarja oli vielä Frendejä suurempi menestys. Finaalin ääreen kerääntyi toukokuussa 1998 yli 76 miljoonaa katsojaa.

Myötäpäivään vasemmasta yläkulmasta: Kramer (Michael Richards), George (Jason Alexander), Elaine (Julia Louis-Dreyfus) ja Jerry (Seinfeld). (KUVA: Castle Rock)
Seinfeld oli sarja ”ei mistään”. Sen päähenkilöt Jerry Seinfeld, George Costanza (Jason Alexander), Elaine Benes (Julia Louis-Dreyfus) ja Cosmo Kramer (Michael Richards) väittelivät maailman pienimmistä asioista, dumppasivat deittejään mitättömistä syistä ja ajautuivat kiusallisiin tilanteisiin, jotka paljastivat monasti sen, kuinka ahdasmielisiä, neuroottisia ja/tai tietämättömiä he olivat.

Sarjaa moititaan nyt samoista asioista kuin Frendejäkin. Homofobiasta, rasismista, seksismistä. The Cigar Store Indian -jaksossa Jerry ostaa intiaanipatsaan ja tekee kädellään ja suullaan ”intiaaniääniä”, The Outingissa Jerrya ja Georgea pidetään homoina. He kiistävät tämän jyrkästi ja lisäävät aina perään: ”Ei sillä, että siinä olisi mitään väärää!”

Naisiin sarjassa kohdistetaan erityisen halju mieskatse. Rintojen koko ja näkyvyys ovat framilla useassakin jaksossa. Melkein mikä tahansa kauneusvirhe riittää eron syyksi.

Ero Frendeihin on tässä:

Frendit kutsuu katsojan samastumaan päähenkilöihinsä. Joey, Monica ja kumppanit on kirjoitettu sympaattisiksi kaupunkilaisiksi, jotka käyttäytyvät usein aasimaisesti mutta joiden sydän on aina oikeassa paikassa.

Hahmot iloitsevat toistensa onnistumisista ja halaavat tärkeillä hetkillä. Sarjan viimeinen jakso on yhtä halijuhlaa.

Frendien viimeisessä jaksossa Chandler ja Monica saivat kaksoset. (KUVA: Warner Bros)

Seinfeldin päähenkilöt eivät iloitse toistensa onnesta. He eivät edes pidä toisistaan, saati muista. Sarja ei missään kohtaa pidä heitä hyvinä tyyppeinä. Päinvastoin.

Siksi Seinfeld tuntuu myös suoraan kritisoivan päähenkilöitään ja heidän maailmankuviaan.

Viimeisessä jaksossa nelikko istuu vankilassa ja keskustelee paidan napituksesta. George kysyy: ”Emmekö me ole käyneet tämän keskustelun ennenkin?”

”Luuletko”, Jerry kysyy.

”Luulen, että olemme.”

”Niin. Ehkä.”

Lopetus on synkkä ja lohduton. Jerry, George, Elaine ja Kramer eivät ole hyviä ihmisiä, eikä heidän tulevaisuutensa näytä ruusuiselta.

Elaine (Julia Louis-Dreyfus) ja Jerry (Seinfeld) päätyivät sänkyyn Seinfeldin alkupuoliskolla. (KUVA: Castle Rock)

Seinfeld ja Frendit ovat molemmat äärimmäisen hyvin kirjoitettuja komediasarjoja, jotka pitivät tasonsa vuosien ajan. Molempia on yhä ilo katsoa, ja molemmat saavat nauramaan millintarkasti juuri oikeissa kohdissa, vaikka vitsien punchlinet olisivat läpikotaisin tuttuja.

Hakeudun molempien äärelle viikoittain, niin kuin miljoonat muutkin.

Frendien katsominen saa kuitenkin vähän väliä irvistämään, koska se tuntuu olettavan, että nämä hahmot ovat sympaattisia.

Eivät he ole.