Hyvä elämä Ihmiset
Hannu Nikulainen ja Vesa Välitalo kiertävät joka viikko Tampereen olutbaareja lähes 12 tuntia putkeen – ”Meillä on kova työmoraali”
Hannu Nikulainen ja Vesa Välitalo ovat tuttu parivaljakko Tampereen olutravintoloissa. Välitalo on tähän mennessä maistanut 14 000:ta olutta, Nikulainen 27 000:ta. Olutharrastus voi käydä raskaaksi, kun juomat ovat vahvoja ja maisteltavaa paljon.
TILAAJALLE
 16.09.2019 17.59
Hannu Nikulainen ja Vesa Välitalo kiertävät joka viikko Tampereen olutbaareja lähes 12 tuntia putkeen – ”Meillä on kova työmoraali”
Vesa Välitalon (vas.) mielestä paras tamperelaisolut on Panimoravintola Plevnan vehnäolut Weizenbock, jossa on voimakas banaanin maku. Hannu Nikulainen nostaa ykköseksi saman panimon viskitynnyrissä kypsyneen Siperia Hanniku -juhlaoluen, jonka panimo teki varta vasten hänelle vuonna 2010. Panimot ovat tehneet Nikulaiselle vuosien varrella kolme omaa juhlaolutta.
MIKA KANERVA
Sari Rautanen
Aamulehti
Laseissa on olutta tuskin yhtä paljon kuin pillimehua pahvipurkissa, mutta Hannu Nikulainen ja Vesa Välitalo istuvat tyytyväisen hartaina juomiensa ääressä ja antavat silmiensä levätä kullanruskeina läikehtivillä pinnoilla.

Sen jälkeen kumpikin tekee jotain kauhistuttavaa – ottaa olutlasin kämmentensä väliin ja antaa juoman lämmetä. Eikö huurteinen kuulu nauttia kylmänä?

– Tämä on rituaali josta olutharrastajan tunnistaa. Näin aromit tulevat nopeammin esiin, Välitalo toppuuttelee.

On tiistai ja kaksikko istuu puoliltapäivin nauttimassa ensimmäisiä lasillisiaan tamperelaisravintola Sitkossa. Muita asiakkaita on vielä vähän, mikä sopii Nikulaiselle ja Välitalolle hyvin. Jotta ehtii juoda riittävästi ennen sulkemisaikaa, ei jono baaritiskille saa olla kovin pitkä.

– Tänään juomme täällä kymmenkunta olutta. Siinä on taas tekemistä, Välitalo aprikoi.

– Siinä on päivän aloitus, Nikulainen tarkentaa.

Hannu Nikulaisen sukulaiset suhtautuivat aluksi kummeksuen olutharrastukseen. – He ihmettelivät, mikä se tuommoinen harrastus on ja eikö voisi vaikka kerätä postimerkkejä, niin kuin nuorempana teinkin.
Hannu Nikulaisen sukulaiset suhtautuivat aluksi kummeksuen olutharrastukseen. – He ihmettelivät, mikä se tuommoinen harrastus on ja eikö voisi vaikka kerätä postimerkkejä, niin kuin nuorempana teinkin.
MIKA KANERVA
Parivaljakko on tuttu näky tamperelaisissa olutravintoloissa, sillä sama rituaali on toistunut likimain joka viikko reilun kymmenen vuoden ajan. Jyväskylässä asuva Nikulainen saapuu junalla Tampereelle ja tapaa Välitalon jossain kaupungin olutravintoloista.

KUKA?
Hannu Nikulainen
Syntynyt 13.12. 1963 Haukivuorella.

Asuu Jyväskylässä.

Maisterin tutkinnot filosofiasta ja historiasta.

Työskentelee filosofian tuntiopettajana Jyväskylän yliopistossa.

Ruuhkien välttämiseksi he lähtevät liikkeelle puolen päivän aikaan tiistaina tai keskiviikkona. Useimmiten kierros alkaa Verkatehtaankadulta Olutravintola Konttorista tai Kultaisesta Apinasta Hervannasta. Ne ovat Nikulaisen ja Välitalon mukaan olutharrastajan ykköskohteet Tampereella.

– Nämä kaksi kuuluvat myös paikkoihin, jotka ylipäänsä ovat siihen aikaan auki, Välitalo luonnehtii.

Iltapäivän ja illan aikana kumpikin nauttii 20–30 olutta. Urakkaan kuluu puolisen vuorokautta.

– Yleensä päätepiste on kello 22.50 Jyväskylään lähtevä onnibussi. Jos joskus on jäänyt viikko väliin, seuraavalla viikolla on entistä kiireempi, Nikulainen sanoo.

KUKA?
Vesa Välitalo
Syntynyt Tampereella 1.9.1982.

Asuu Hervannassa.

Opiskelee sähkötekniikkaa Tampereen yliopistossa.

Tuomaroi artesaani-oluttapahtumissa, kuten jokavuotisissa Sahdinvalmistuksen SM-kilpailuissa.

Intohimoisen kiinnostunut musiikkityyleistä. Perehtynyt niistä tuhansiin.

Useampia oluita kuin kukaan muu
Kaikki kierroksen aikana juodut oluet ovat uusia tuttavuuksia. Miesten mukaan oluita tulee ravintoloihin sellaista vauhtia, ettei kaikkia ehdi millään juoda. Yritetty on, kumpikin myöntää.

Välitalo on tähän mennessä maistanut noin 14 000:ta eri olutta.

– Joku voi sanoa tätä pakkomielteeksi, mutta se on ilmaus, jota laiskat ihmiset käyttävät asialleen omistautuneista. Sitä paitsi välillä tämä käy raskaaksikin, kun tuotteet ovat tällaisia yli 10-volttisia, Välitalo vakuuttaa ja osoittaa lasiaan.

Nikulaisen olutharrastuksen juuret juontavat vuoteen 1986, jolloin hän maistoi ensimmäistä kertaa ulkomaista olutta. Lasissa ei ollut sen kummempaa kuin saksalaista Beck’siä, mutta sen suomalaisia oluita pehmeämpi ja pyöreämpi maku kiinnitti huomion.

– En oikeastaan ollut edes pitänyt oluesta. Se oli jääkylmää ja epämiellyttävää, liian hiilihappoista. Ravintolassakin join drinkkejä oluen sijaan, jyväskyläläinen kuvailee.

Reilut 30 vuotta myöhemmin hän laskee juoneensa yli 27 000:ta eri olutta.

– Luku muuttuu yllättävän nopeasti. Meillä on kova työmoraali, sanotaanko näin.

Vesa Välitalo esittelee 10 000 maistellun oluen kunniaksi tekemäänsä lasinalusta. –Laseroin vanerilevynpalasista 15 alusta, jotka olivat myös kaupallisen juhlaolueni virallinen hanalätkä. Rajatusta määrästä johtuen niitä ei kymmenessä juhlaoluttani hanasta tarjoilleessa olutravintolassa ikinä käytetty lasinalusena.
Vesa Välitalo esittelee 10 000 maistellun oluen kunniaksi tekemäänsä lasinalusta. –Laseroin vanerilevynpalasista 15 alusta, jotka olivat myös kaupallisen juhlaolueni virallinen hanalätkä. Rajatusta määrästä johtuen niitä ei kymmenessä juhlaoluttani hanasta tarjoilleessa olutravintolassa ikinä käytetty lasinalusena.
MIKA KANERVA
Kumpikin tekee muistiinpanot jokaisesta juomastaan uudesta oluesta. Nikulaisella on merkintöjä varten ruutuvihko. Samanlaisia täytettyjä on kotona kirjahyllyssä 434 kappaletta.

– Ne ovat komea näky.

Tänään Nikulainen on valinnut aloitusjuomaksi barcelonalaispanimon uutuusjuoman Gold on Blue, josta jo muutamalla siemauksella löytyy mangon ja mandariinin makuja sekä ”hauskaa persikkaisuutta”.

Välitalolla on edessään elämänsä ensimmäinen pohjoisdakotalainen olut. Sen jälkeen hän on juonut oluita kaikista Yhdysvaltain osavaltioista Kansasia lukuun ottamatta.

– Jokin tavoite täytyy aina olla. Muuten tämä muuttuu puuduttavaksi puurtamiseksi. Määrien sijaan yritän nykyään keskittyä tuotteisiin, joilla on esteettistä tai makuarvoa.

Samaa olutta ehtii harvoin juomaan kahta kertaa.

– Monet oluet ovat kertakeitoksia, ja sekin ajaa eteenpäin. Saat maistaa kerran, etkä ikinä enää toiste.

Kahden desilitran lasista riittää juotavaa kummallekin. Joissain ravintoloissa annoksia saa yhden desilitran laseissa.
Kahden desilitran lasista riittää juotavaa kummallekin. Joissain ravintoloissa annoksia saa yhden desilitran laseissa.
MIKA KANERVA
Amatöörireaktiot pitää estää
Kun laseista on juotu puolet, miehet vaihtavat niitä keskenään. Hiprakkaa on pakko hillitä.

– Annoskokoa pitää rajoittaa aggressiivisesti. Muuten makuaisti ei säily, Välitalo perustelee.

– Ja aamulla harmittaa, jos on huono käsiala vihkossa, Nikulainen komppaa ja lisää:

– Ei niin, etteikö näin olisi joskus tapahtunut. Tässä lajissa on joutunut niin sanotusti oppirahat maksamaan, kun on testannut maistelukykynsä äärirajoja. Muutama aamu on, jotka vaihtaisin kyllä pois.

Vesa Välitalon mukaan liikkeellepaneva voima harrastuksessa ovat kaikkien hienoimmat ja kaikkien kamalimman makuiset juomat, koska ne jättävät pysyvän muistijäljen. – Loputon keskinkertaisuuksien tulva aika ajoin turhauttaa.
Vesa Välitalon mukaan liikkeellepaneva voima harrastuksessa ovat kaikkien hienoimmat ja kaikkien kamalimman makuiset juomat, koska ne jättävät pysyvän muistijäljen. – Loputon keskinkertaisuuksien tulva aika ajoin turhauttaa.
MIKA KANERVA
Tärkein apuväline on vesikannu. Nytkin siitä on huvennut jo puolet, vaikka kaksikolla on vasta ensimmäiset annokset työn alla.

– Sillä että pitää annoskoot pieninä ja juo riittävästi vettä, estää amatöörireaktiot, Välitalo tietää.

Vuodet ovat opettaneet, ettei kaikkea tarvitse edes juoda, vaikka siitä olisi maksanut. Miesten jäljiltä jää usein puoliksi tyhjennettyjä laseja, pulloja ja tölkkejä.

– Jos on iso annos eikä kovin hääppöinen, helposti voi jättää juomatta, Nikulainen vahvistaa.

Kaksikko on osallistunut myös ”kesämökkimaistajaisiin”, joissa maisteltavana on ollut toistasataa olutta yhden viikonlopun aikana.
Kaksikko on osallistunut myös ”kesämökkimaistajaisiin”, joissa maisteltavana on ollut toistasataa olutta yhden viikonlopun aikana.
MIKA KANERVA
Vuosien aikana juoduista litroista on turha yrittää onkia tietoa. Nikulaisen mukaan niiden laskeminen olisi täysin mahdotonta. Välitalo on samaa mieltä.

– Eikä se välttämättä olisi millään lailla edes mielekästä tietoa.

Rahaa harrastus vie. Yhden iltapäivän ja illan kierros maksaa toista sataa euroa. Nikulainen tosin on saavuttanut sellaisen aseman olutpiireissä, että panimot lähettävät hänelle ilmaista juomaa kotiin.

– On tullut jopa 12 tölkkiä samaa tavaraa, jota olen sitten lahjoitellut kavereille.

Bulkkioluita kumpikaan ei erityisemmin juo, paitsi jos muuta ei satu olemaan tarjolla.

– Kohteliaisuussyistä voi ottaa yhden ja samalla tarkistaa laadun, Välitalo muotoilee.

Tiistaina kaksikon kierros jatkui Sitkon jälkeen Tuulensuussa, Kievari Kaksissa Kasvoissa, Teerenpelissä, Pyynikin Brewhousessa, Gastropub Nordicissa, Konttorilla ja Kultaisessa Apinassa. Saldoksi tulee 27 maistettua uutuutta. Keskiviikkona jatkettiin ”hieman verkkaisempaan tahtiin”.
Tiistaina kaksikon kierros jatkui Sitkon jälkeen Tuulensuussa, Kievari Kaksissa Kasvoissa, Teerenpelissä, Pyynikin Brewhousessa, Gastropub Nordicissa, Konttorilla ja Kultaisessa Apinassa. Saldoksi tulee 27 maistettua uutuutta. Keskiviikkona jatkettiin ”hieman verkkaisempaan tahtiin”.
MIKA KANERVA
Voi jatkua keskiviikkona
Tänään bulkin juomiseen ei ole tarvetta. Sitkon listalla on toistakymmentä uuttaa oluttuttavuutta, ja maistelua on tarkoitus jatkaa vielä muuallakin. Eikä siinä välttämättä kaikki. Välitalo kertoo, että aina silloin tällöin miehet jatkavat kierrosta seuraavana päivänä.

– Kakkospäivä on useimmiten sellainen, että runsas aamupala tai lounas tulee syötyä ja katseltua jokin leffa. Puoliltapäivin harrastus sitten jatkuu jossakin merkeissä. Usein siihen mennessä on jo normalisoitunut olo.

MIKÄ OLUT?
Valitse juoma tilanteen mukaan
Hannu Nikulainen ja Vesa Välitalo valitsivat täydelliset oluet eri tilanteisiin:

Kesäilta, sauna ja peilityyni järvi
Olut: Vaalea saksalainen lager (helles), kuten Ayinger Jahrhundert Bier

Perustelu: Raikas olut, jossa on b-vitamiineja sopiva määrä. Hyvä janon sammuttaja.

Kaverit kylässä katsomassa jalkapallo-ottelua
Olut: Kalifornialainen barley wine Firestone Walker Sucaba

Perustelu: Tässä tilanteessa oluen pitää olla sellainen, joka kestää riittävän kauan juoda. Sucabassa on väkevä mallasrunko, joka mahdollistaa juomisen jopa huoneenlämpöisenä.

Pomon kanssa syömässä naudan sisäfilettä
Olut: Sinebrychoff Porter

Perustelu: Legendaarinen olut, joka on robustin voimakas. Tukee lihan makua.

Yksin baarissa lohtuoluella
Olut: Belgialainen lambic, esimerkiksi Cantillon Gueuze

Perustelu: Tämä on niin sanottu tosimiesten juoma – rutikuiva, ärjyn hapan ja hapokas