Tampere tekee katuja, joissa kävely, pyöräily ja autoilu saa

Tampere tekee katuja, joissa kävely, pyöräily ja autoilu saavat omat väylänsä – Katso, miten Rongankatu muuttuu
Kyttälää halkovaa Rongankatua aletaan rakentaa uuteen uskoon ensi vuonna. Vilkasliikenteisellä Satakunnankadulla kävelijän ja pyöräilijän toiveisiin ei sen sijaan vastata, sillä se on osa keskustan autokehää. Liikenneinsinööri Katja Seimelä sanoo, että maanalaisten pysäköintipaikkojen lisääntyessä maan päältä annetaan tila jalan ja pyörällä kulkeville sekä puille ja pensaille.

TÄHTIJUTTU TILAAJALLE
23.3.2019 07.00

Keskellä Rongankatua Tampereen Kyttälässä sijaitsevat pysäköintipaikat jäävät historiaan.

Keskustele
Jaana Kerola
Aamulehti
Vaikka juuri nyt jalankulkija ei aina tiedä Tampereen keskustassa, mihin jalkansa asettaisi, liikenneinsinööri Katja Seimelä sanoo, että lähivuosina jalankulkija voi alkaa tuntea itsensä katujen kuninkaaksi kaupungilla.

Seimelä katselee edessään olevia karttoja, joihin merkityt asiat eivät tuo pikalääkettä liikkumiseen, mutta vuoden tai kahden kuluttua kävelemme jo osaa uudistetuista reiteistä. Hän tekee töitä Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän suunnittelussa.

Suunnittelu, rahapäätökset ja rakentaminen vievät aikansa. Visioita ja tavoitteita on luotu vuoteen 2030 saakka.

Liikenneinsinööri Katja Seimelä aloitti työnsä syyskuussa 2017 Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän suunnittelussa. Rongankadun uudistamista hän pitää esimerkkinä siitä, miten Tampereella tulevaisuudessa annetaan omat väylät jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille.

TONI REPO/AAMULEHTI
KUKA?
Liikenneinsinööri Katja Seimelä
Syntynyt vuonna 1973 Espoossa.

Tuntee olevansa kotoisin Jämsästä, jossa asui 10-vuotiaasta lähtien.

Asuu Pirkkalassa puolisonsa liikenneinsinööri Timo Seimelän ja kolmen teini-ikäisen lapsen kanssa.

Töissä Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän suunnittelussa.

Liikennetekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Liikkuu pyörällä, bussilla, henkilöautolla ja kävellen.

Tamperelaiset kävelivät syksyisenä arkipäivänä vuonna 2016 peräti 31 prosenttia matkoistaan, ja vuoden 2030 tavoite on 33 prosenttia. Korotus vaikuttaa pieneltä.

– Se ei ole sitä. Matkojen kokonaismäärä lisääntyy huomattavasti asukasmäärän lisääntyessä. Lisäksi joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö lisää kävelymatkoja pysäkille, hän sanoo.

Suunnittelussa otetaan huomioon ilmastotavoitteiden lisäksi terveyden edistäminen.

– Yritämme tarjota kävelijöille ja pyöräilijöille väyliä arjen liikkumiseen, Seimelä kertoo.

Kaikenikäiset halutaan liikkumaan, ja siksi levähdyspenkkejä tuodaan kävelyreiteille. Koululaisista ei tarvitse olla aivan niin huolissaan Tampereella kuin puheet autolla kouluun kuljettamisesta antavat ymmärtää. Talvella yhdeksän prosenttia alakoululaisista saatetaan kouluun autolla.

Pyöräkatu halkoo Kyttälää
Vuonna 2020 aletaan rakentaa Rongankatua Kyttälässä uuteen uskoon, jos kaikki etenee aiotusti.

Rongankadusta tehty yleissuunnitelma kertoo keskeisiä asioita nykysuunnittelusta Tampereella. Yleissuunnitelma valmistui viime kesänä, ja nyt kadulle tehdään katu- ja rakennussuunnitelmaa.

Pyöräilylle lohkaistaan autokaistalta tila, johon rakennetaan pyöräkatu. Sen ja jalkakäytävän väliin istutetaan puita.

– Koko kadun molempiin reunoihin jää kohtuullisen hyvät kävelyalueet, Seimelä kertoo.

Hän sanoo, että leveiden jalkakäytävien vuoksi terassit ovat mahdollisia.

Osaan Rongankadun vartta jää parkkipaikkoja autoille, ja maan alla sijaitsevaan Hämpin parkkiin ajetaan nykyiseen tapaan Pikku Kakkosen puiston kulmasta.

Näin aiotaan suunnitella vastakin.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

– Maanalaisten pysäköintipaikkojen lisääntyessä maan päältä annetaan tila jalan ja pyörällä kulkeville sekä katuvihreälle eli puille ja pensaille, Seimelä kertoo.

Katuvihreä on tärkeää etenkin kävelijöille.

– Vaikka laittaisimme kuinka laadukkaita graniittikiviä tahansa, ilman katuvihreää ne ovat vähän kolkkoja ja ikäviä, Seimelä sanoo.

Näitä asioita pohditaan myös Amurin ja Tammelan viherverkkosuunnitelmien yhteydessä.

– Täydentyvillä alueilla katutilojen kehittäminen on tasapainoilua kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen, pysäköinnin ja ympäristön vehreyden kesken, Seimelä sanoo.


Jakelu- ja muiden autojen pysäköiminen jalkakäytäville, pyöräteille ja kävelykaduille halutaan hallintaan. Kävelykaduilla saatetaan kokeilla pollareita, joista huolto- ja jakeluautot pääsevät läpi tunnistella.

Aikarajat toimivat Seimelän mukaan Helsingissä välttävästi, mutta kaikki eivät olisi innoissaan aamujakelusta.

– Jos yrittäjä on aamusta iltaan töissä, hän ei välttämättä halua tulla avaamaan ovea ja ottamaan paketteja vastaan ennen liikkeen aukeamista.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Seimelä kertoo, että länsipuolella keskustaa on tehty kaupunkilogistiikkaselvitys, jossa on löydetty mahdollisia jakelupysäköintipaikkoja.

Kävelijät ja pyöräilijät elävät tässä ja nyt. Palaute liikennesuunnitteluun on sen mukaista.

– Ymmärrän, että kuntalaista kiinnostaa, miten hän voi tänä päivänä liikkua, Seimelä sanoo.

MITÄ?
Nämä tehtiin helpottamaan kävelyä
Esimerkiksi nämä viime vuosina valmistuneet kohteet ovat helpottaneet kävelyä keskustassa:

2012: Laukonsilta, Rongan alikulku, Palatsinraitinsilta.

2014–2017: Tuomiokirkonkadun kävelykatu välillä Kyttälänkatu ja Verkatehtaankatu.

2018: Ratinanraitin tunneli, Vuolteentori, Hämeensillan korvaava väliaikainen silta (mahdollisesti uusitaan pysyväksi).

Ratikkaraiteiden rakentaminen ja Hämeensillan korjaaminen vaikuttavat kulkuumme vielä pari vuotta.

– Muutama vuosi ja alkaa helpottaa, Seimelä sanoo.

Välillä suunnittelua syytetään jonkun kulkumuodon suosimisesta.

– On strategisesti linjattu, että keskustan pitää olla kaikilla kulkumuodoilla saavutettava.

Satakunnankatu jää autoille
Liikenneinsinööri Katja Seimelä vastaa kävelijöitä ja pyöräilijöitä koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä ovat esittäneet Aamulehden pyynnöstä tamperelaiset jalankulkijat ja pyöräilijät.

Voiko Satakunnankadulla helpottaa kävelijän ja pyöräilijän kulkua?

– Meillä ei ole vaihtoehtoista reittiä autoliikenteelle, joten Satakunnankatu on osa keskustan kehää nimenomaan autoille. Emme ole keksineet, miten Satakunnankadulle voisi viedä pyöräilyä turvallisesti. Siellä ajoratapyöräily ei ole vaihtoehto.

– Keskustorin visiotyössä on esitetty tavoitteita läheisen Patosillan leventämisestä, jotta se toimisi sekä pääväylänä pyöräilijöille ja kävelijöille että viihtymispaikkana kuvia ottaville turisteille.

MITÄ?
Näitä suunnitellaan keskustaan
Esimerkkejä kävelyä helpottamaan tarkoitetuista muutoksista tulevina vuosina:

2019: Tuomiokirkonkadun kävelykatu välillä Verkatehtaankatu ja Otavalankatu.

2020: Avataan reitti järveltä järvelle siltojen ali, Tempon tunneli Hämeensillan alta valmistuu.

2021: Hämeenkadulle leveät jalkakäytävät, esteettömyys.

Voidaanko kunnossapidosta huolehtia nykyistä paremmin?

– Toiveemme on, että jalankulku- ja pyöräilyväylien pitäisi olla ympäri vuoden käytettävissä. Yhtälö on hankala, sillä kunnossapidon resursseja on ollut paine vähentää, yksikköhinnat nousevat ja kaupunki kasvaa. Toki olevallakin rahalla pitää miettiä, voidaanko asioita tehdä nykyistä paremmin.

Aiotaanko Koskikeskuksen luona rehottavaan haittapysäköintiin puuttua?

– Suvantokadulle käännyttäessä on Koskikeskuksen oven lähelle tehty muutama pysäköintiruutu, mutta tämä ratkaisu ei näytä toimivan. Taksien mukaan asiakkaat haluavat usein liikkeisiin, jotka ovat lähellä Hämeenkadun puoleista sisäänkäyntiä.

Hämeenkadulle suunnitellut ja punaisella värillä erotetut pyörätiet vaihdettiin harmaaksi. Palautetaanko punainen väri?

– Hämeenkadun pyöräteiden pintamateriaaliksi oli yleissuunnitelmavaiheessa esitetty mustaa asvalttia, mutta katusuunnitelmassa päädyttiin punertavaan graniittilaattaan. Materiaalivalinnalla halutaan korostaa hitaan liikkumisen alueen pyöräily-yhteyttä Hämeenkadun palveluihin, ja välttää Hämeenkadun käyttöä nopean läpikulun pääpyöräreittinä. Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman.

Rongankadulla on nyt puita pysäköintipaikkojen väleissä.

Tuleeko Hämeenkadun varteen taas puita?

– Tulee, ja nyt on saatu valmiiksi terassiohje, joka määrää, mihin saakka terassi voi levittäytyä jalkakäytävälle. Ohje varmistaa, että jalankulkijalle jää vähintään 3,5-metriä leveä tila. Esteettömyyden kannalta yhtenäinen ja suora terassien linja on tärkeä. Hämeenkatu on jalankulkijalle paraatipaikka kaupungissa.

Mitä kuuluu kaupunkipyörähankkeelle?

– Parhaillaan selvitetään, millainen systeemi Tampereelle tulisi.