Lahti tutkii, miten paikalliset yritykset saataisiin mukaan Kisapuiston stadionhankkeeseen. Tavoitteena on rahoittaa jalkapallostadionia yksityisellä rahalla samaan tapaan kuin on tehty esimerkiksi Turussa, Helsingin Töölössä, Seinäjoella tai Oulussa.

Kisapuiston alueella valmistellaan parhaillaan asemakaavaa, jonka ehdotus on tarkoitus tuoda päätettäväksi syksyllä.

– Kisapuiston kaavatarkastelussa olennaista on, millaisella yksityisellä liiketoimintamallilla hanke voisi lähteä liikkeelle. Miten jalkapallostadion voisi olla osoitus alueen osaamisesta ja rakentamisesta? Millainen showroom [esittelytila] se voisi olla kaiken kaikkiaan, Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen toteaa.

Keväällä Kisapuiston alueesta julkistettiin kolme kaavaluonnosta, joista yksi perustui järeään vaihtoehtoon. Siinä nykyisen Kisapuiston puolelle tulisi korkeakoulukampuksen rakennuksia Kartanonkadun varteen. Kevyemmässäkin vaihtoehdossa Kisapuiston puolen rakennus kytkeytyisi sillalla osaksi Ranta-Kartanon kampuskokonaisuutta.

– Kampus mahdollistaisi Kisapuiston ravintolatoiminnan ympärivuotisuuden ja -vuorokautisuuden. Bisneskeissi alkaa olla koossa. Asiaa viedään eteenpäin hyvässä hengessä FC Lahden taustaporukoiden kanssa.
Yksi luonnosvaihtoehdoista toisi runsaasti uutta rakentamista nykyisen Kisapuiston alueelle. Lahden kaupunki

Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Toni Putula (kok.) mainitsee puujalostusyhtiö Versowoodin ja terästuotteita valmistavan Stalan esimerkkeinä paikallisista yrityksistä, jotka voisivat osallistua Kisapuiston stadionhankkeeseen.

– Olisihan se hienoa, jos näitä pystyttäisiin hyödyntämään. Saataisiin paikallista toteutusta ja paikallisia materiaaleja.

Putulan mukaan Kisapuiston stadionille ja Ranta-Kartanon kampukselle tavoitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä rakentamista.

– Haittaisiko, että se näyttäisi joltakin muulta kuin pystyyn käännetyltä jääkaapilta, hän sanoo.

LUT-konserni ja Lahden kaupunki kertoivat joulukuussa, että Ranta-Kartanoon ryhdytään selvittämään kymmenien tuhansien kerrosneliömetrien laajuista kampuskokonaisuutta. Tarvittava pääoma koottaisiin institutionaalisilta sijoittajilta.

Kyynäräinen kertoo, että puolen vuoden aikana on laskettu hankkeen taloudellista yhtälöä.

– Se ei tule olemaan helppo rasti, mutta potentiaali on valtava. Ensin katsotaan sisäisesti laskelmia ja syksyllä käydään julkista keskustelua. Yliopisto on päävuokralaisena ja toimijana napinpainaja.