Advertisement
Guest User

Untitled

a guest
Nov 22nd, 2019
231
0
Never
Not a member of Pastebin yet? Sign Up, it unlocks many cool features!
text 19.99 KB | None | 0 0
  1. Siirry sivun pääsisältöön.
  2. Siirry hakuun
  3.  
  4. Helsingin Sanomat
  5. IIRO
  6. IIRO HAKKARAINEN
  7. Sanoma-tilin asetukset
  8. Tilaukseni
  9. Jäitkö ilman lehteä?
  10. Tilapäinen osoitteenmuutos
  11. Vakituinen osoitteenmuutos
  12. Jakelunkeskeytys
  13. Seuraamasi aiheet
  14. Tallennetut artikkelit
  15. Omat kommentit
  16. Kirjaudu ulos
  17.  
  18. Markus J. Rantala opettaa evoluutiopsykologiaa Turun yliopistossa. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
  19. Ärsyttäjä
  20. Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala on urallaan etsinyt vastauksia parinmuodostukseen historian alkuhämäristä. Hän on väittänyt, että miehet pitävät puoleensavetävimpinä 22-vuotiaita naisia ja rakentanut teorian siitä, miten lesbous määrittyy sikiöaikana. Haluaako tutkija tahallaan provosoida ja jopa loukata?
  21. Tilaajille
  22. Laura Hallamaa
  23. Julkaistu: 22.11. 2:00 , Päivitetty: 22.11. 7:00
  24.  
  25. TYÖPÖYTÄ on puhdas. Haastattelua edeltävänä päivänä evoluutiopsykologi Markus J. Rantala, 43, on juhlistanut Masennuksen biologia -kirjansa julkaisua Helsingissä. Nyt hän on vienyt pois paperipinot, jotka kasaantuivat Turun yliopiston työhuoneeseen kirjoittamisen aikana.
  26.  
  27. ”Kirjaprojekti lähti vähän käsistä. Käytin siihen enemmän aikaa kuin väitöskirjoihini”, Rantala kertoo.
  28.  
  29. Kirja on saanut ristiriitaisen vastaanoton, sillä siinä Rantala mullistaisi jälleen yhden asian: hän keskittyisi mielen häiriöiden syihin eikä oireisiin.
  30.  
  31. Masennus on Rantalalle uusi aluevaltaus. Hänet tunnetaan paremmin parinmuodostuksen tutkijana.
  32.  
  33. Siitä aiheesta Rantala on puhunut mediassa viime vuosina paljon. Ja monesti, kun Rantala avaa suunsa julkisuudessa, se herättää tunteita.
  34.  
  35. ”Kerron vain, kuinka asiat tutkimusten perusteella ovat.”
  36.  
  37. ESIMERKIKSI vuosi sitten hän julkisti työryhmänsä kanssa tutkimuksen homoseksuaalisuuden määräytymisestä kohdussa. Tutkimus herätti kritiikkiä vähemmistöön kohdistuvan kategorisoinnin vuoksi. Siinä jaoteltiin lesbot joko miehisiksi butch-lesboiksi tai naisellisiksi femme-lesboiksi.
  38.  
  39. Esimerkiksi evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kommentoi tutkimusta tuoreeltaan HS:n jutussa: ”Kaikki biologinen tutkimus voidaan esittää järkevästi ja selkeästi, mutta syrjittyihin ryhmiin liittyvissä asioissa tutkijalla on velvoite olla varovainen ja ymmärtää syrjittyjen ryhmien asemaa.”
  40.  
  41. Myös Tiina The Feminist -blogia pitävä toimittaja Tiina Tuppurainen kritisoi tutkimusta HS:n mielipidepalstalla: ”Stereotyyppisten väitteiden esittäminen vähemmistöryhmistä on haitallista. Jos vastaava ulkonäköä erittelevä tutkimus tehtäisiin etnisyyden perusteella, se olisi rasistinen.”
  42.  
  43. RANTALA on todennut julkisuudessa, että miehet pitävät seksuaalisesti puoleensavetävimpinä keskimäärin 22-vuotiaita naisia ja kauniimmat ihmiset ovat huonompia parisuhteessa.
  44.  
  45. ”En ole koskaan pyrkinyt provosoimaan ketään. Kerron vain, kuinka asiat tutkimusten perusteella ovat”, Rantala sanoo.
  46.  
  47. Jotkut kuitenkin provosoituvat. Rantalan mukaan monet vetävät hänen puheistaan arvopäätelmiä, eivätkä halua joko kuulla tai myöntää tosiasioita.
  48.  
  49. ”Eikö asioista saisi puhua, koska joku saattaa loukkaantua”, hän kysyy.
  50.  
  51.  
  52. Markus J. Rantalan opetuksesta on tehty kantelu yliopiston johdolle. Opetusta on pidetty naisvihamielisenä ja tasa-arvolain vastaisena. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
  53.  
  54. TÄNÄ syksynä Rantala on kommentoinut myös syntyvyyden laskua Suomessa. Rantala totesi Kalevan mielipidekirjoituksessaan, että ainakin osittain syntyvyyden lasku saattaa johtua biologiasta.
  55.  
  56. Hän ajattelee asian näin: länsimainen elämäntapa on tehnyt ihmisistä stressaantuneita ja keskivartalolihavia, minkä vuoksi sukupuolihormonit ovat sekaisin. Naisilla on laskenut lasten haluamiseen liittyvä estrogeeni, miehillä taas seksihaluihin vaikuttava testosteroni. Naiset ovat nykyään miehekkäämpiä, miehet naisellisempia. Kumpaakaan sukupuolta ei kiinnosta lasten tekeminen yhtä paljon kuin ennen.
  57.  
  58. ”Syntyvyyden laskua on tarkasteltu lähinnä sosiologisena ilmiönä. Mutta lisääntyminen on loppujen lopuksi biologinen ilmiö. Ärsyttää, että biologia on kokonaan ohitettu siinä keskustelussa”, Rantala sanoo.
  59.  
  60. Eikä se ole Rantalan mielestä ainoa keskustelu, jossa biologia on jäänyt syrjään.
  61.  
  62. RANTALAN ura biologina ei alkanut ihmistutkimuksista vaan hyönteisistä. Hän harrasti kalastusta ja hyönteisten keräilyä ja opiskeli parikymppisenä Jyväskylän yliopistossa hydrobiologiaa.
  63.  
  64. Rantalassa oli kuitenkin herännyt myös toinen kiinnostuksen kohde: ihmisen evoluutio. Armeijassa hän luki Charles Darwinin Lajien synnyn, evoluutiobiologi Richard Dawkinsin teoksia ja ne muutamat evoluutiopsykologian kirjat, jotka oli saatavilla.
  65.  
  66. Kun Rantala oli väitellyt ekologian ja ympäristönhoidon oppiaineessa tohtoriksi, hän lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan evoluutiobiologiaa. Sillä reissulla myös evoluutiopsykologia alkoi kiinnostaa yhä enemmän.
  67.  
  68. ”Pelasin varman päälle ja tein ensin hyönteistutkimuksia.”
  69.  
  70. Palattuaan Rantala ryhtyi tekemään tutkimuksia evoluutiobiologian saralla. Ohessa hän tutki ja opetti evoluutiopsykologiaa harrastusmielessä eli piti luentoja, mutta ei saanut niistä palkkaa.
  71.  
  72. Sivuprojekteihinsa Rantala ei hakenut rahoitusta. Hän ymmärsi, että osa ihmisistä vastusti evoluutiopsykologiaa voimakkaasti.
  73.  
  74. ”Pelasin varman päälle ja tein ensin hyönteistutkimuksia. Suurin osa ihmisistä ajattelee niiden olevan tylsiä, mutta niihin oli helppo saada rahoitusta.”
  75.  
  76.  
  77. Markus J. Rantalan mielestä monet vetävät hänen puheistaan arvopäätelmiä, eivätkä halua joko kuulla tai myöntää tosiasioita. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
  78.  
  79. HYÖNTEISTEN parinvalintaa tutkinut Rantala oli aiheesta niin kiinnostunut, että ryhtyi tutkimaan myös ihmisten parinvalintaa. Vuonna 2014 Rantala väitteli tohtoriksi psykologian alalta. Väitöskirjatutkimus oli evoluutiopsykologian alalta ja se käsitteli kasvojen ja vartalon puoleensavetävyyden merkitystä parinvalinnassa.
  80.  
  81. Kun Rantala ryhtyi tutkimaan ihmisiä, rahoituksen saaminen mutkistui.
  82.  
  83. ”On akateeminen itsemurha siirtyä tekemään tällaista”, hän myöntää.
  84.  
  85. Evoluutiopsykologia tutkii, miten evoluutio on vaikuttanut ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. Evoluutiopsykologian mukaan ihmisen pääkoppa ei ole pysynyt kulttuurievoluution vauhdissa. Aivomme ovat yhä hyvin samanlaiset kuin kivikautisilla esi-isillämme.
  86.  
  87. EVOLUUTIOPSYKOLOGIA on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Alaa on moitittu muun muassa siitä, että se tekee liian suoraviivaisia johtopäätöksiä evoluution pohjalta ja unohtaa ympäristön, yhteiskunnan ja sosiaalisten rakenteiden merkityksen.
  88.  
  89. Eikö niillä tosiaan ole tekemistä ihmisen käyttäytymisen kanssa?
  90.  
  91. ”Tietenkin on. Ei yksikään evoluutiopsykologi ole sitä koskaan kieltänyt”, Rantala vastaa.
  92.  
  93. ”Mutta evoluutiopsykologia tutkii, miten evoluution historia vaikuttaa käyttäytymiseen, ja keskittyy vähemmän kulttuurin tutkimiseen. Ei matemaatikkoa voi syyttää siitä, että hän ei tutki kemiaa. Kulttuurin tutkiminen kuuluu evolutiivisille sosiologeille ja antropologeille.”
  94.  
  95. Opetusta pidettiin naisvihamielisenä ja tasa-arvolain vastaisena.
  96.  
  97. TURUN yliopisto otti ensimmäisenä yliopistona Euroopassa valikoimaansa evoluutiopsykologian sivuainekokonaisuuden vuonna 2014. Opettajana aloitti Rantala.
  98.  
  99. Yliopistosta kerrotaan, että kokonaisuus haluttiin osaksi opetusta, koska evoluutiopsykologia on ollut tutkimusalana kansainvälisesti nousussa jo jonkin aikaa. Tähän mennessä sivuainekokonaisuuden on suorittanut 86 opiskelijaa.
  100.  
  101. Vastaanotto ei ollut pelkästään myönteinen.
  102.  
  103. Rantalalle lähetettiin uhkauskirjeitä ja auton renkaat viillettiin puhki. Jonkin verran viestejä lähettivät evoluution kieltävät uskovaiset, mutta valtaosa tuli Rantalan mukaan muualta.
  104.  
  105. ”Asialla olivat feministeiksi itseään kutsuvat henkilöt”, Rantala sanoo.
  106.  
  107. Rantalan opetuksesta tehtiin myös kantelu yliopiston johdolle. Opetusta pidettiin naisvihamielisenä ja tasa-arvolain vastaisena.
  108.  
  109.  
  110. Rantala ei saa vihaviestejä enää samaan tahtiin kuin vielä muutama vuosi sitten. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
  111.  
  112. YLIOPISTO selvitti asian ja antoi Rantalalle puhtaat paperit. Tutkija itse ei pidä evoluutiopsykologiaa lainkaan naisvihamielisenä, oikeastaan päinvastoin.
  113.  
  114. ”Sehän on yksi parhaista työkaluista naisten oikeuksien parantamiseksi.”
  115.  
  116. Rantalalla on tähän selitys, ja se kumpuaa historian alkuhämäristä: ihmislaji on ollut suurimman osan evolutiivista historiaansa nykyistä tasa-arvoisempi.
  117.  
  118. Metsästäjä-keräilijäkulttuureissa vanhat naiset olivat yhteisössä korkeimmassa asemassa. He elivät pisimpään, joten heille oli kertynyt enemmän elämänkokemusta kuin muille heimon jäsenille. Heiltä kysyttiin neuvoja.
  119.  
  120. ”Naiset synnyttivät 4–6 vuoden välein ja pystyivät osallistumaan aktiivisesti yhteisön toimintaan”, Rantala jatkaa.
  121.  
  122. ”Tätä alaa on turha vastustaa sen takia, että tämä olisi sovinismia.”
  123.  
  124. Naisten asema muuttui maanviljelyksen alkaessa, kun kulttuurievoluutio alkoi. Kun ruoka tuli säännöllisemmin pöytään, naiset olivat joka toinen vuosi raskaana ja hoitivat lapset kotona.
  125.  
  126. Tämän vuoksi naiset jäivät syrjään päätöksenteosta. Miehet alkoivat kerätä omaisuutta ja siirsivät sen aina poikalapsille, Rantala kuvailee.
  127.  
  128. ”Sukupuolten välinen epätasa-arvo ei ole biologinen ominaisuus, vaan se on enemmän kulttuurinen ilmiö. Tätä alaa on turha vastustaa sen takia, että tämä olisi sovinismia.”
  129.  
  130. RANTALAN mukaan on myös ongelmallista, että psykologisten ilmiöiden kuvaamisesta vedetään suoraan arvopäätelmiä. Ilmiön kuvaaminen kun ei automaattisesti tarkoita sitä, että ilmiö itsessään olisi hyvä tai huono.
  131.  
  132. ”Vaikka sukupuolet kuvataan tutkimuksissa erilaisiksi, se ei tee niitä eriarvoisiksi”, Rantala sanoo.
  133.  
  134. ”Miksi yritetään vakuuttaa, että sukupuolet ovat samanlaisia? Eikö se anna kuvan, että erilaisuudessa on jotain pahaa?”
  135.  
  136. Rantala tosin muistuttaa, että useimmissa psykologisissa ominaisuuksissa, joissa sukupuolet keskimäärin eroavat, on sukupuolen sisäinen variaatio itse asiassa suurempaa kuin sukupuolten välinen. On miehiä, jotka menevät naisten keskiarvon paikkeille ja toisinpäin.
  137.  
  138. Rantalasta on ymmärrettävää, että esimerkiksi transsukupuoliset eivät pysty asemoimaan itseään sukupuolten kahtiajakoon. Hänen mukaansa termistöt menevät kuitenkin helposti sekaisin.
  139.  
  140. Rantala huomauttaa, että kun sukupuolentutkimuksessa puhutaan lukuisista sosiaalisista sukupuolista, biologiassa sukupuolia on kaksi, ja niiden erotteleva tekijä on sukusolujen koko. Mies tuottaa pieniä sukusoluja, nainen taas isoja. Jos yksilö tuottaa molempia sukusoluja, on kyseessä kaksineuvoinen henkilö eli hermafrodiitti.
  141.  
  142. ”Biologisen sukupuolen määrittely on siten paljon yksinkertaisempaa kuin sosiaalisen sukupuolen määrittely, johon vaikuttavat kulttuuriset tekijät.”
  143.  
  144.  
  145. ”Siinä on ironiaa, että ensin nuorena tutkii parinvalintaa ja sitten näin vanhana miehenä masennusta”, Rantala sanoo. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
  146.  
  147. NYKYÄÄN Rantala ei enää ole niin innostunut parinvalinnan tutkimisesta kuin aiemmin. Tällä hetkellä hän keskittyy mielenterveyden tutkimiseen.
  148.  
  149. ”Siinä on ironiaa, että ensin nuorena tutkii parinvalintaa ja sitten näin vanhana miehenä masennusta”, hän sanoo naurahtaen.
  150.  
  151. Uuden kirjan vastaanottoa Rantala kuvaa poikkeuksellisen hyväksi.
  152.  
  153. ”Olen yllättäen saanut fanipostia. Se kannustaa jatkamaan kirjailijana.”
  154.  
  155. VIHAVIESTEJÄ Rantala ei saa enää samaan tahtiin kuin vielä muutama vuosi sitten. Onko Rantalalla itsellään mitään selitystä sille, miksi hän on saanut niin paljon lokaa niskaansa?
  156.  
  157. ”Evoluutiopsykologian vastustajat eivät pärjää tieteellisessä väittelyssä. Minut olisi helppo hiljentää tieteellisillä faktoilla. Sen sijaan he tyytyvät mustamaalaamaan minua henkilönä”, Rantala sanoo.
  158.  
  159. ”Onhan se turhauttavaa. Toisaalta huomaan, että elämälläni on jotain merkitystä, kun aiheutan niin paljon kiukkua joissakin ihmisissä.”
  160.  
  161. Markus J. Rantala
  162. Kuka?
  163. 43-vuotias evoluutiobiologian dosentti, evoluutiopsykologian dosentti ja ekologian ja ympäristönhoidon dosentti. Hän asuu Turussa ja opettaa Turun yliopistossa evoluutiopsykologiaa.
  164.  
  165. Mistä tunnetaan?
  166. Rantala on tutkinut parinmuodostusta ja seksuaalisuutta evoluutiobiologian ja evoluutiopsykologian näkökulmasta. Sittemmin hän on siirtynyt tutkimaan muun muassa syömishäiriöitä ja masennusta.
  167.  
  168. Mistä ei tunneta?
  169. ”Olen Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja intohimoinen luonnonsuojelija. Kesälomani menevät maatilalla perinnemaisemia ennallistaessa ja heinätöitä tehdessä. Perinnemaiseman hoitaminen on mitä parhainta terapeuttista työtä tutkijan työn vastapainoksi.”
  170.  
  171. Näistä en luovu
  172. Liikunta
  173. ”Liikun aktiivisesti. Harrastan taekwondoa keskimäärin kuusi tuntia viikossa ja valmennan myös. Minulla on lajissa kahden danin musta vyö.”
  174.  
  175. Terveellinen ruokavalio
  176. ”Jos syö epäterveellisesti, tulee huono olo. Olen jättänyt kokonaan ruokavaliosta pois esimerkiksi lisätyn sokerin.”
  177.  
  178. Luonto
  179. ”Kun ei enää tutki luontoa, siellä viettää enemmän vapaa-aikaansa. Käyn luontokuvaamassa ja minulla on parhaillaan menossa projekti, jossa koetan kuvata kaikki Suomen kasvilajit.”
  180. Mieli terveeksi kahden viikon klinikalla – Evoluutiopsykologi uudistaisi masennuksen hoidon
  181. 28.10. 2:00
  182. ”Kun norsu on posliini­kaupassa, relevantti kysymys ei ole, onko se oikeassa” – Tutkijat kommentoivat teoriaa butch- ja femme-lesbouden biologisesta alkuperästä
  183. 5.9.2018 19:55
  184. Seuraa uutisia tästä aiheesta
  185. ElämäSeuraa
  186. EvoluutioSeuraa
  187. HenkilöjututSeuraa
  188. Laura HallamaaSeuraa
  189. PsykologiaSeuraa
  190. TiedeSeuraa
  191. TutkimuksetSeuraa
  192.  
  193. Etusivulle
  194. Luitko jo nämä?
  195.  
  196. Kirjailija Veijo Baltzar on vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta – avustajan mukaan Baltzar kiistää syyllistyneensä tekoon
  197.  
  198. Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi
  199.  
  200. HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta
  201.  
  202. Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”
  203.  
  204. Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?
  205.  
  206. Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi
  207.  
  208. ELÄMÄ
  209. Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihin
  210.  
  211. PARISUHDE
  212. Mitä ajattelet, kun kumppani tuo sinulle kukkakimpun? Vastaus kertoo jotain oleellista mielesi toiminnasta ja jopa parisuhteen tilasta
  213.  
  214. ELÄMÄ
  215. Tee se näin: Voit vaikuttaa siihen, millaisia unia näet – Unitutkija neuvoo myös, miten unet voi muistaa paremmin
  216.  
  217. ELÄMÄ
  218. Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi
  219.  
  220. HYVINVOINTI
  221. Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla
  222. Näytä lisää
  223. Kommentit (23)
  224.  
  225.  
  226. HS haluaa luoda Suomen parasta keskustelua.
  227. Lue lisää.
  228.  
  229. Näytä vain nimellä kirjoittavat
  230.  
  231. Miehen vika
  232. 22.11. 4:44
  233. Ilmoita asiaton viesti
  234. Tässä tutkimusalassa on todella monta naista halventavaa piirrettä. Miesten tapa mieltää 22-vuotiaat naiset haluttavimmiksi vain vahvistaa ja oikeuttaa miehiä ajatella naisia ulkoisten puitteiden perusteella. Miesten pitäisi arvioida naisia heidän koulutuksensa perusteella, esimerkiksi naistutkimuksen ja humanististen aineiden eri alalajien perusteella ja havaita nämä laadullisesti paremmiksi vaihtoehdoiksi. Ilmeisesti kauniiden ihmisten kyvyttömyys parisuhteissa viittaa komeisiin miehiin, sillä naisten parisuhdetaitoja miesten on turha arvioida. Jos jotain arvioitavaa niissä olisi, niin se on kyllä naisten asia, sillä vain nainen voi arvioida naisia ja miehiä.
  235.  
  236. Lyhyiksi ja punaisiksi värjätyt hiukset ja vahvoilla mielipiteillä varustettu nainen voi olla ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin vaalea, hyvännäköinen ja neutraalimmat mielipiteet omaava nainen. Mies on vain evoluution vuoksi hitaampi ymmärtämään tämän asian. Onneksi naiset eivät enää havittele varakasta ja korkeaa sosiaalista statusta omaavia miehiä vaan ovat avarakatseisia ja voivat esimerkiksi Nobel-palkinnon voittaneena tai miljardien arvoisen yrityksen luoneena valita halutessaan puolisokseen pitkäaikaistyöttömän ja lyhyen miehen. Jos nainen ei näin toimi, niin se johtuu vain naisen yksilöllisestä valinnasta.
  237. Tätä tosin on hieman vaikea todistaa, sillä sovinistiset rakenteet estävät naisilta Nobelit ja suuryritysten luomiset. Ehkä tutkija voisi tutkia sitä aihetta ja hankkia siihen sopivat tulokset. Muuten tuo feministien syyttäminen heidän tekemillään uhkauksilla on loukkaavaa, sillä nainen tuskin voi uhata miestä vaan se on miesten propagandaa ja misogynismiä.
  238.  
  239. Hauskaa viikonloppua muuten.
  240. Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (0)
  241. KirjoitaNäytä lisää
  242. Luetuimmat
  243. JUURI NYT
  244. PÄIVÄ
  245. VIIKKO
  246. 1
  247. Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi Tilaajille
  248. 2
  249. Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihin Tilaajille
  250. 3
  251. HS Vantaa: Asuintalot rakennettiin liian matalalle Vantaalla, vedet valuvat kaduilta pihoille – Rakennuttaja myöntää virheen
  252. 4
  253. Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta
  254. 5
  255. Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina
  256. 6
  257. Nyt.fi: Somen kautta amerikkalaisten tiukka moraali hiipii Suomeen – taustalta löytyy Trumpin hallituksen kiistelty laki
  258. 7
  259. Tasan kymmenen vuotta sitten 34-vuotias helsinkiläinen tutkija perusti Facebookiin ”soinin­vaaralaisten homma­forumin” – Se muutti Helsinkiä lopullisesti
  260. 8
  261. Alusvaatejätti Victoria’s Secret perui vuosittaisen muoti­näytöksensä
  262. 9
  263. HS-haastattelu: Slushissa vieraillut John Collison, 29, teki itsestään miljardöörin – menestystuote löytyy myös Hesburgerin sovelluksesta
  264. 10
  265. Löytöeläimet saivat Helsingissä uudet hulppeat tilat, mutta eläintensuojelijat riitelevät koirien kohtelusta
  266. Näytä lisää
  267. Uusimmat
  268. 9:21
  269. Televisioarvostelu: Rujojakin hetkiä sisältävä Get Out lisää ymmärrystä rotusuhteista ovelilla, humoristisilla tavoilla
  270. 9:15
  271. HS Vantaa: Asuintalot rakennettiin liian matalalle Vantaalla, vedet valuvat kaduilta pihoille – Rakennuttaja myöntää virheen
  272. 9:14
  273. Pyörtymisiä, huutoa ja alleen kastelua – Moni aikuinenkin kärsii pahasta piikkikammosta
  274. 9:10
  275. Patrik Laine ei tarvinnut mailaa maalin tekemiseen, Tuukka Rask esitti ilmiömäisen torjunnan: ”Ei ole reilua olla noin hyvä”
  276. 9:07
  277. Ilkka ja Pohjalainen lakkautetaan itsenäisinä lehtinä, uuden median nimeksi tulee Ilkka-Pohjalainen
  278. 8:33
  279. Jere Virtanen on hankkinut yli 33 000 Manchester United -esinettä, nyt hän rakentaa rakastamaansa seuraan keskittyvää museota
  280. 8:27
  281. Nyt.fi: Somen kautta amerikkalaisten tiukka moraali hiipii Suomeen – taustalta löytyy Trumpin hallituksen kiistelty laki
  282. 8:26
  283. Löytöeläimet saivat Helsingissä uudet hulppeat tilat, mutta eläintensuojelijat riitelevät koirien kohtelusta
  284. 8:23
  285. Kasvuyritysten Slush käynnissä Messu­keskuksessa – HS näyttää puheen­vuoroja suorana lähetyksenä perjantaina Tilaajille
  286. 8:17
  287. HS-haastattelu: Slushissa vieraillut John Collison, 29, teki itsestään miljardöörin – menestystuote löytyy myös Hesburgerin sovelluksesta
  288. Näytä lisää
  289.  
  290. Elämä & Hyvinvointi Elämä
  291. Helsingin Sanomat
  292. Seuraa Facebookissa
  293. Seuraa Twitterissä
  294. Seuraa Instagramissa
  295. Tilaa Uutiskirje
  296. Yhteystiedot
  297. Asiakaspalvelu
  298. Lähetä palautetta
  299. Mainosta Hesarissa
  300. Käyttöehdot
  301. Tietosuojalauseke
  302. Tietosuojakuvaus
  303. Käyttäytymiseen perustuva mainonta
  304. Perheilmoitukset
  305. HS Kauppa
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement