rikoslaki

Rikos on tunnusmerkistön mukainen, oikeudenvastainen, syyllisyyttä osoittava teko.

Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet
Rikoslaissa säädetään vastuuvapausperusteista. Vastuuvapausperusteiden  tärkein alaryhmä ovat oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet. Oikeuttamisperusteet poistavat teon oikeudenvastaisuuden ja anteeksiantoperusteet tekijän syyllisyyden ja teon moitittavuuden. Tällöin teko saattaa jäädä kokonaan rankaisematta.

Oikeuttamisperusteet

Rikossäännöksen tunnusmerkistö kuvailee kielletyn teon. Aina kuitenkaan tunnusmerkistön mukainen teko ei ole kielletty ja oikeudenvastainen vaan saattaa olla sallittu eli oikeutettu.

Hätävarjelussa on kyse puolustusteosta, joka on välttämätön välittömästi uhkaavan tai jo aloitetun hyökkäyksen torjumiseksi. Henkilö voi puolustaa omia tai toisen oikeushyviä, esim. henkeä tai terveyttä tai vaikkapa omaisuutta. Hyökkäyksen tulee kuitenkin olla oikeudeton ja jo alkanut tai välittömästi käsillä oleva. Hätävarjelua ei myöskään saa jatkaa hyökkäyksen päätyttyä. Suhteellisuusperiaatteen mukaan puolustaja saa käyttää vain välttämättömiä keinoja hyökkäyksen estämiseksi. Ääriesimerkkinä välttämättömyysvaatimuksen ylittämisestä on omenavarkaan ampuminen.

Itseavussa on kyse rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimisesta. Lähtökohtana on näissäkin tilanteissa viranomaisiin turvautuminen, mutta itseapua on sallittua jos tapaa rikoksentekijän verekseltään taikka löytää itse omaisuuttaan eikä tilanteeseen ole saatavilla riittävän nopeaa viranomaisapua. Itseaputilanteissa on myös sallittua käyttää tarpeellisia voimakeinoja omaisuuden takaisin saamiseksi.

Pakkotilassa jokin oikeudellisesti suojattu etu joudutaan uhraamaan jotta voidaan suojata toista oikeudellista etua pakottavasta ja välittömästi uhkaavasta vaarasta. Uhratun edun tulee olla suojattua etua olennaisesti vähäisempi. Kuumaan autoon jätetyn vauvan pelastaminen auton ikkuna rikkomalla on hyvä esimerkki pakkotilateosta. Ihmishenki on luonnollisesti omaisuutta arvokkaampi etu.

Yleinen kiinniotto-oikeus (Pakkokeinolaki 1:1§) sallii jokaisen ottamaan kiinni verekseltään tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän tietyin ehdoin. Tässäkin on voimakeinojen käyttö sallittua, kunhan ne ovat tarpeellisia ja puolustettavia.


Anteeksiantoperusteet

Oikeuttamisperuste poistaa teon oikeudenvastaisuuden. Anteeksiantoperuste saattaa sulkea pois tekijän syyllisyyden vaikka teko olisikin ollut oikeudenvastainen. Jos teko ei osoita tekijältä syyllisyyttä, anteeksiantoperuste poistaa teon moitittavuuden ja teko saattaa jäädä rankaisematta.

Hätävarjelun liioittelu on tyypillisesti tilanne, jossa voimakeinoja on liioiteltu tai puolustustekoa on jatkettu vielä hyökkäyksen päättymisen jälkeenkin. Jos tekijältä ei voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista, ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutoinkin, saattaa tekijä vapautua rangaistusvastuusta.

Pakkotila voi myös toimia anteeksiantoperusteena kun oikeudellisesti suojattu etu ei olekaan olennaisesti uhrattua etua tärkeämpi taikka vaara ei ollut välitön ja pakottava. Tekijä saattaa olla rangaistusvastuusta vapaa, ellei häneltä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista käyttäytymistä. Klassisena esimerkkinä toimii tilanne, jossa haaksirikkoutuneen laivan miehistö uhraa yhden miehistöstään säilyäkseen hengissä.

Tietyissä ammattiryhmissä, erityisesti poliisin toimessa, joudutaan turvautumaan voimakeinoihin, jotka periaatteessa täyttävät jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Sallitut voimakeinot määritellään poliisilaissa. Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja puolustettavia ottaen huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin. Näiden rajojen ylittyessä saattaa kyseessä olla voimakeinojen käytön liioittelu. Tekijä on rangaistusvastuusta vapaa vain erittäin painavista syistä, ellei häneltä kohtuudella voitu olettaa toisenlaista suhtautumista ja huomioiden tekijän asema, koulutus, tehtävien tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys. Oikeuskäytännössä poliisin voimakeinojen käyttöön on suhtauduttu ankarasti.

Kieltoerehdys koskee tilanteita, joissa henkilö erehtyy teon kiellettävyydestä. Tämä voi toimia anteeksiantoperusteena vain hyvin poikkeuksellisesti. Tekijä voi kuitenkin olla rangaistusvastuusta vapaa, jos 1) laki on julkistettu puutteellisesti tai virheellisesti, 2) lain sisältö on erittäin vaikeaselkoinen, 3) viranomainen on antanut virheellisen neuvon tai 4) muun näihin rinnastettavan seikan takia.

Esimiehen käsky liittyy sotilasolosuhteisiin, joissa rikoksen tehnyt on noudattanut esimieheltään saamaa käskyä. Rikoksen tekijä voi olla rangaistusvastuusta vapaa, jos hän ei ole ollut tietoinen teon lainvastaisuudesta tai hän on ollut epävarma siitä. Tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus olettaa esimiestensä toimivan lainmukaisesti. Selvissä tilanteissa, joissa tekijän on käsittänyt tai hänen olisi pitänyt käsittää toimivansa lainvastaisesti, ei anteeksiantoperustetta sovelleta.


---------------------


Rikoslaki
5 § (21.4.1995/578)
Pahoinpitely
Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.


7 § (21.4.1995/578)
Lievä pahoinpitely
Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.


Perusopetuslaki

30 §
Oikeus saada opetusta
Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (24.6.2010/642)

Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Oppilaan huoltaja päättää 11 §:ssä tarkoitettuja oppiaineita ja oppimääriä koskevista valinnoista. Valittu aine tai oppimäärä voidaan, sen jälkeen kun huoltajaa on asiasta kuultu, muuttaa toiseksi, jos opetusta ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää oppilaan omassa eikä muussa koulussa.





35 §
Oppilaan velvollisuudet
Oppilaan tulee osallistua tässä laissa säädettyyn opetukseen johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. (12.12.2014/1040)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. (30.12.2013/1267)



36 § (13.6.2003/477)
Kurinpito
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.



36 b § (13.6.2003/477)
Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.