L1-3 Sydän- ja verisuonisairauksien patologiaa
-Perus rakenne juttuja...

Sydämen vajaatoiminta
-Sydänlihasvauriot (systolinen) ja sydänlihasiskemiat (diastolinen)
tärkeimmät aiheuttajat
-Patologiset muutokset:
--Sydänlihaksen hypertrofia ja/tai dilataatio
--Keuhkokongestio ja ödeema (keuhkopöhö)
--Heart failure cells l. alveolaariset hemosiderofagit
--Maksa- ja permakongestio, "muskottimaksa", lievä rasvamaksa
--Nestettä pleuroissa, sydänpussissa, vatsaontelossa ja raajoissa

Iskeeminen sydänsairaus
-Koronaariateroskleroosi -> plakin ruptuura -> tromboosi ja infarkti
-Gradus 1-4, gr 1 <25% stenoosi, gr 4 >75% stenoosi, gr2-3 välissä
-Yhden, kahden, kolmen tai neljän (RCA, LAD, LCX ja Dx (diagonaali))

Sydäninfarkti
-Transmuraalinen/subendokardiaalinen
-Koronaariarterian lokalisaatioon liittyvä:
--LAD 40-50%, RCA 40-40%, LCX 15-20%
-Infarktissa granulaatiokudos -> arpeutuminen jos potilas selviytyy
-Koagulaationekroosia ja verenvuotoa löytyy vainajalta jos ei selviä

Läppäsairaudet
-Vaahtomainen muutos stenoosissa mahdollinen (ks. kuva)

Endokardiitti
-Akuutti: Vegetaatiot tulevat normaaliin läpppään, bakteremian
seurauksena vaurio läppiin
-Subakuutti: Vegetaatiot jo vaurioituneisiin läppiin, ei yleensä
läppäperforaatiota
-Nonbakterielli: Pieniä steriilejä vegetaatioita läppien pinnalla,
voivat kuitenkin johtaa myös ebolisaatioihin

Perikardiitti
-Akuutti: Syitä esim. kollagenoosi, uremia, bakteerit, tuumorit,
tyyppejä seröösi, fibrinöösi, suppuratiivinen, hemorrhaginen,
kaseoottinen
-Krooninen: Edustaa arpeutumisvaihetta, adhesiivinen tai
konstriktiivinen

Myokardiitti
-Sydänlihas kalpea, pehmeä, kammiot voivat olla dilatoituneet
-Mikroskoopissa non-spesifistä lymfosyytti-infiltraatiota, myosyyttien
degeneraatiota ja nekroosia, joskus abskessseja
-Paranemisvaiheessa interstitiaali fibroosia

Kardiomyopatia
-Dilatoiva: Yleisin (90%), lihassolujen hypertrofiaa, interstitiaalia
fibroosia
-Hypertrofinen: Vasemman kammion ja septumin massiivinen hypertrofia,
histologisesti myosyyttien hypertrofia, epäjärjestys ja seinämäfibroosi
-Restriktiivinen: Jäykät seinämät, lihasseinämässä lievää fibroosia,
endomyokardiaalinen fibroosi mahd. aiheuttaja myös

Sydänkasvaimet
-Tuumoreita sitten löytyy...
-Primaari tai metastaattinen

Kongenitaaliset kardiovaskulaariset sairaudet ei tenttiin

*Verisuonet*
Arterioskleroosit
-Ateroskleroosi:
--Rasvajuosteet (lievästi koholla kellertäviä juosteita intimassa),
--Ateroomat (kellertäviä, koholla olevia fibroottisia plakkeja),
--Komplisoituneet plakit (ateroomaan kalsifikaatiota, ulseraatiota tai
pinnallista tromboosia ja verenvuotoa)
-Mönckenbergin arterioskleroosi
--Keskikokoisissa ja pienissä lihasvaltimoissa
--Median skleroosi ja kalkkeutuminen
--Intima ja adventitia intaktit
--Ei suonen tukkeutumista
-Arterioloskleroosi
--Proliferatiivinen muskulaarinen ja endoteliaalinen pienten
arteriolien seinämän paksuuntuminen
--Alalajit hyaliininen ja hyperplastinen
---*Hyaliininen liittyy verenpainetautiin, homogeeninen asellulaarinen
paksuuntuminen = hyalinisaatio (plasmaproteiinit) -> lumenin
kapeutuminen
---*Hyperplastinen maligning hypertension yhteydessä (>200/120),
konsentrinen, lamellaarinen arteriolin seinämän paksuuntuminen

Aneurysmat

<EI LUENNOLLA> Slide 23 ----->





L4-6 GI-kanavan patologiaa

***Tenttitärpit: Barret'n esofagus, keliakia, IBD (erotusdiagnostiikka)
***

GI-kanava
Ruokatorven sairaudet
-Yleisiä oireita: Nielemisvaikeudet, rintakivut, verioksennus/ulosteet
-Lapsilla *ektopia (hyvälaatuinen kudos väärässä paikassa, esim.
haiman kudosta voi löytyä ruokatorven pohjalta), *atresia (ruokatorvi
puuttuu kokonaan), fisteli
-*Hiatushernia eli palleatyrä joko synnynnäinen tai hankittu
-Ruokatorven laskimolaajentumat (*esofagiaaliset varikset) yleensä
portaalisen hypertension syystä, yleensä maksakirroosi

Esofagiitti
-Toiminnalliset syyt: Happorefluksi (esim. palleatyrän takia)
-Infektiot: candida, CMV, HSV
-Iatrogeeniset tekijät: Sädehoito, GVH
-Kemialliset tekijät: Syövyttävät aineet, lääkkeet
-Tuntematon syy: eosinofiilinen esofagiitti

-Tunnista patologian näytteestä: Basaalinen hyperplasia, intra-
epiteliaaliset tulehdussolut ja lamina proprian papillat

-*Barret's ruokatorvi = levyepiteeli korvautuu lieriöepiteelillä
refluksin -> tulehdus vaikutuksesta
--Kestää paremmin happoa, mutta riski dysplasia -> adenokarsinooman
tärkein riskitekijä
--Dysplasialla kolme astetta: Epävarma, matala ja korkea-asteinen
--PAT-näytteessä: Foveolaarinen lieriösolu, pikarisolu, esofagiittia
voi näkyä lieriöepiteelin vierestä

-Neoplasiat ei oleellisia, ei tentti
-Adenokarsinooma: Laakeita, ulseroituneita polypoottisia, limaa
tuottavia invasiivisia rauhasrakenteita, etiologia Barret 95%
-Levyepiteelikarsinooma: Alkoholi, tupakka, ravinto, HPV, p53-mutaatio,
ruokatorven alakolmannes, dysplasian kautta


Mahan sairauksia
-Gastriitti:
--Akuutti patologiassa harvinainen, syynä sokki, NSAID, alkoholi
--Krooninen yleisempää patologiassa, ei eroosiota, johtaa atrofiaan
ja metaplasiaan, helicobacter pylori (HP) yleisin aiheuttaja, lisää
hapontuotantoa, heikentää limakalvon puolustusmekanismeja, lisää adeno-
karsinooman ja MALT-lymfooman riskiä
--Autoimuunigastriitit 10% kroonisista, happoa tuottavat parietaali-
solut tuhoutuu ja korvautuu intestinaalisella metaplasialla -> hapoton
maha, atrofia, pernisiöösi anemia

-Jos täysin sininen värjäys mahasta, etsi helikobakteereita!
-Intestinaalinen metaplasia tärppi tenttiin, korvaa normaalia
rakennetta
-Kliinikolle: Biopsia varmistaa aina HP-infektion

-*Ulkus (haavauma) vs eroosio
--Ulkus = vähintään lihaskerrokseen ulottuva vaurio
--Eroosio = epiteelin vaurio
--Eroosiot usein oireettomia, syöminen helpottaa jos oireita

-Krooninen peptinen haava: Duodenaalihaava 2-3x yleisempi kuin vatsa-
haava, riskejä HP+, tupakka, kortikosteroidit
-Mahahaava pienessä kaarroksessa, pyöreitä, <3cm
-Arpeutuu, maligniteetti?

-Mahan kasvaimet...
--Hyvänlaatuiset: Polyypit 30-80%, corpuksen kystapolyypit, adenoomat
--Pahanlaatuiset: Intestinaaliset ja diffuusit karsinoomat (yli 90%),
lymfoomat, mesenkymaaliset (esim. GIST), neuroendokriiniset kasvaimet
---Intestinaalinen: Yhteys kr. gastriitti, alkaa metaplasisesta
epiteelistä, 50v+, yleisempi miehillä
---Diffuusi: Ei yhteytettä tulehdukseen, syntyy suoraan limaa
tuottavista soluista, nuoremmilla kuin intest., ei yhteyttä sukupuoleen
--Karsinoomat yleensä pitkään oireettomia, levinneisyys liittyy
vahvasti ennusteeseen


Ohutsuoli
Keliakia
-Immunologinen yliherkkyys gluteenille
-90% HLA-DR3-DQ2-haplotyyppi
-CD4 ja CD8 T-lymfosyyttien kerääntyminen
-Glutamiini -> glutamaatti -> matrixtuho, epiteelisolujen apoptoosi,
villusatrofia
-Oireita ripuli, ilmavaivat, painonlasku, väsymys, (anemia ja osteopo.)
-*Refraktaarikeliakia: Dietistä huolimatta anemia ei korjaannu
-PAT leikkeistä etsi!: Intraepiteliaaliset T-lymfosyytit, villus-
atrofia, kryptahyperplasia

-Ohutsuolen kasvaimista muista neuroendokriiniset kasvaimet
*Neuroendokriininen tuumori (pahanlaatuinen ohutsuolessa)
-Paksusuolen kasvaimista 2%, ohutsuolessa 50% maligneista
-PAT: Trabekkeleita, monotoniset pyöreät tumat, karsinoidisyndrooma

Umpilisäke
-Kipu McBurney
-Obstruktio hyperplasian pohjalta -> iskemia ja alttius tulehdukselle
-PAT: Eroosio, neutrofiilit, gangrenoottinen joskus


Paksusuoli
-Muista: Colon irritablie, IBD (tentti!), divertikuloosi, adenokarsi-
nooma

-Synnynnäisiä sairauksia:
--Atresia (puutos) ja stenoosi
--Hirschsprungin tauti (gangliosolut ja gangliot puuttuvat lihas-
kerroksesta ja submukosasta)
--Proksimaalinen dilataatio, hypertrofia

-*Colon irritabile
--Ärtynyt paksusuoli, tavallisin vatsavaivoja aiheuttava tauti
--Toiminnallinen, vaaraton, kiusallinen
--Hoito elämäntapaohjeilla

-IBD (Crohn ja colitis ulcerosa) (erotusdiagnostiikka tenttiin!)
--Epäselvä etiologia, ehdotuksia mikrobit, ravinnon antigeenit,
tulehdustekijät, kudostyypit altistavia, poikkeava T-soluvaste
--Limakalvovaurio, absorptiohäiriö, verenvuoto, krooninen taudinkuva

-*Crohn: Koko GI-kanava, segmentaalisesti
--Tarkkarajainen transmuraalinen (syvä) tulehdus
--Granuloomat, fissuurat, aftat, striktuurat, fistelit
--Oireita (veri)ripuli, kuume, vatsakivut

-*CU: Paksusuoli, yleensä loppuosa varsinkin
--Oireita verinen, limainen ripuli
--Vaurio limakalvossa
--PAT: Pyörösolut, krypta-abskessit, ulseraatiot

-*Pseudomembranoottinen koliitti
--Antibioottikuuri taustalla, C. difficile erittää toksiineja ->
tuhoavat infektoituneet solut
--Tulehdussolujen, nekroosin, liman muodostama eksudaatti
--Ulosteensiirto

-*Iskeeminen koliitti
--A. mesenterica sup & inf, a. Coeliaca, syitä ateroskleroosi, tukos,
hypoperfuusio, volvulus, herniaatio
--Transmuraalinen - limakalvo
--Hemorragia, kongestio, lievä tulehdussolulisä, gangreena ääritapaus
(vatsakipu, veriulosteet, korkea kuolleisuus jos ei saada het pois)

-*Mikroskooppiset koliitit
--Paksusuolen tulehdus, jossa oireena vesiripuli ilman endoskooppista
löydöstä
--Lymfosyyttikoliitti ja kollageenikoliitti

-*Divertikuloosi
--Limakalvon verhoama pullistuma
--Sigmassa, <1cm, syynä seinämän heikkous, kohonnus paine
--Alavatsaoireita, divertikuliitti

-Paksusuolen tuumorit, muista adenokarsinooma
-*Adenokarsinooma
--Kolmanneksi yleisin syöpä
--Yli 50v, dieetillä vaikutusta? (punainen liha paha, kuitu hyvä)
--Oireita väsymys, anemia, vuoto, yleensä oireilee vasta myöhäisessä
vaiheessa
--Eksofyyttinen, ulseroitunut, rengasmainen
-Hyperproliferatiivinen epiteeli -> adenooma -> karsinooma -> meta-
staasi, selittää noin 80% paksusuolen syövistä

-*FAP = familiaalinen polypoottinen syndrooma, 500-2500 adenoomaa
suolen pinnalle, paksusuolen syövän riski lähes 100%, aiheuttajana
APC-geenin vaurio



Maksan ja Sappirakon patologiaa

Maksavaurio
-Tulehdus
-Degeneraatio (palloontuminen, vaahtoutuminen, steatoosi)
-Regeneraatio (1/3 voi mennä nekroosiin ja silti voi palautua)
-Fibroosi (perisinusoidaalinen, periportaalinen, portoportaalinen,
kirroosi)
--Kirroosi viiden yleisimmän kuolinsyyn joukossa, alkoholi 60%
aiheuttaja
--Kirroosissa progressiivinen fibroosi, letaalia portaalinen hyper-
tensio, maksan vajaatoiminta, hepatosellulaarinen karsinooma

-Tulehdussairaudet:
--Akuutti hepatiitti (kolestaasi, lobulaarinen tulehdus ja nekroosi,
palloontuva degeneraatio)
--Krooninen hepatiitti (biopsiasta arvioi tulehdus ja fibroosi,
tulehdus voi olla loburaalista tai porta-alueilla)
---Virushepatiitit, lääkehepatiitit, NASH (non-alcoholic, steato-
hepatitis), NAFLD (non-alcoholic fatty liver disease)
---Hep A: Maailmanlaajuisesti yleisin virushepatiitti, uloste-suu
tartunta, paranee itsestään, hygienia, ei kroonistu, ei suurta riskiä
kirrooosille tai karsinoomalle
---Hep B: 1/3 maailman ihmisistä infektio, akuutti/krooninen/fulmi-
nantti, tartunta veri/sylki/sperma, hepatosellulaarinen karsinooma
riski
---Hep C: Tärkein maksasairauksien syy, parenteraalinen tartunta,
50% kroonistuu, 20% kirroosia, 5% HCC, PAT: lymfafollikkelit
--Autoimmuunihepatiitti (tuntematon syy, portaaliset plasmasolut,
hoitamattomana johtaa kirroosiin)

-Alkoholi ja maksa
--Vauriomekanismi: Suora toksinen vaikutus, hajoamistuotteiden toksinen
vaikutus
--Steatoosi >25% merkittävä, TriGly synteesi kasvaa, rasvahappojen
palaminen estyy..., reversiibeli
--Alkoholi hepatiitit: Maksasolujen turpoaminen, nekroosi, Mallory'n
kappaleet
--Fibroosi, irreversiibeli, kirroosi 10% riskiryhmä

-Hemokromatoosi
--Rautaa kertyy maksaan, haimaan, sydänlihakseen, ihoon
--Fibroottinen kudosreakti, mikronodulaarinen kirroosi, haiman fibroosi

-Muita kertymäsairauksia
--*Wilsonin tauti: Kuparia kertyy kudoksiin
--alpha1-antitrypsiinipuutos: maksan tuottama plasmaproteiini,
geneettinen sairaus, emfyseema ja kirroosi

-Maksan pesäkemuutokset ja kasvaimet
--Maksasoluperäiset: Adenooma, hepatooma, hepatoblastooma
---Adenooma: Harvinainen, e-pillerit voi altistaa, runsaasti verisuonia
mutta solut muistuttaa normaaleja maksasoluja, erota FNH:sta (keskus-
arpi, sappitiereaktio, tulehdus)
---*HCC eli hepatosellulaarinen karsinooma: 90% maksan pahanlaatuisista
kasvaimista, 70% kirroosimaksassa, solut muistuttaa normaalia, paljon
verisuonia, riskitekijöitä HBV, HCV, kirroosi
--Sappitieperäiset
--Mesenkymaaliset: Hemangiomat, FNH, hamartoomat, sarkoomat
--Metastaasit (yleisempiä kuin primaarituumorit, rinta keuhko ja paksu-
suoli yleiset lähteet)

-Primaari vs metastaasi immunohistokemiallisella värjäyksellä

Sappiteiden sairaudet
*Intrahepaattiset sairaudet
-*PBC = primaari biliaarinen kirroosi
--Autoimmuunisairaus, keski-ikäiset naiset riskiryhmä, 6:1 miehet,
pienten sappiteiden ei märkäinen etenevä tulehdus, johtaa kirroosiin,
PAT: Granulomia, lymfosyyttejä
-*PSC = Primaarinen sklerosoiva kolangiitti
--Autoimmuunisauraus, 20-50v miehet, etiologialtaan tuntematon
lymfosyyttinen kolangiitti, sappitieatrofia ja obliteraatio
--Fibroosi, kolestaasi, kirroosi, UC
--Elinsiirto ainoa hoito
--ErotusDG: IgG4 autoimmuunikolangiitti (TENTTI, tunge mukaan), jos
siis värjäyksessä positiivinen -> kyseessä autoimmuunikolangiitti,
ennuste hyvä
-Kasvaimet
--Adenokarsinooma, desmoplasia, hematogeeninen leviäminen keuhkoihin,
luihin

*Ekstrahepaattiset sairaudet
-Sappikivitauti
--3F = Female, Forty, Fat, aikuisista 10-20%
--Kolesteroli monohydraati, bilirubiini kalsiumsuola
-Kolekystiitti
--Akuutti tai krooninen
--Sappikivi >90% syynä
-Kasvaimet
--*Papilla Vaterin adenooma tukkii sappiteitä
--Sappirakon adenokarsinooma hyvin harvinainen




L7-8 Munuaisen taudit ja kasvaimet


< EI LUENNOLLA >





L9-11 Virtsateiden ja miesten sukupuolielimien patologiaa

Rakkosyöpä

-Oireet: Hematuria, dysuria, pollakisuria, kipu, VTIt
-Vahvasti ikään liittyvä, alle 50v ei käytännössä ole
-Aiheuttajia..
--Varmat: TUPAKKA! naftyyliamiini, kloorinaphasiini, skitsosomiaasi,
4-aminobifenyyli
--Todennäköiset: Bentsiini, virtsatiekivet, syklofosfamidi, fenasetiini
--Epäillyt: Infektiot, sakkariini, nitraatit, nitriitit, virukset,
sädehoito

Histologiset tyypit:
-Välimuotoisen epiteelin syöpä #1 (90%)
-Levyepiteelisyöpä 3-5%
-Sekasolu/erilaistumaton syöpä n. 3%
-Rauhassolusyöpä 1-3%
-Harvinaisia mesenkymaalinen, feokromosytooma, lymfooma, papillooma

-Kehitys: Hyperplasia -> dysplasia -> CIS (carcinoma in situ)
--Normaali: 6-8 solukerrosta, sateenvarjosolut
--Dysplasia: Solukerrosten määrä vähenee, morfologia muuttuu
--CIS: Tuma-atypia, mitoosit, polarisaatio, pintasolut puuttuu
osittain, koheesio heikentynyt
-80% papillaarista kasvua, 20% nodulaarista
-Gradus 1-3

Ennusteeseen vaikuttavia
-TNM luokitus (kasvu kerrosten läpi, leviäminen), gradus (morfologia)
-Histologinen tyyppi
-Muoto ja kasvutapa (papillaarinen hyvä vs nodulaarinen huono)
-Lukumäärä
-Koko ja sijainti (kaula vs fundus)
-Ympäröivät epiteelimuutokset (CIS)
-Mitoosi-indeksi (määrä, koko) voi toimia yhtä hyvänä tai jopa
parempana ennusteen arvioijana kuin TMN/gradus luokittelu

-60-70% pinnallisista kasvaimista uusii primaarihoidon jälkeen
-10-15% residiiveistä invasiivisia
-Taustalla rakon limakalvon laajat muutokset riskitekijöiden
seurauksena

-Kuvia luentoslide erilaisista tyypeistä

-Leviäminen: Minne tahansa, esim. imusolmukkeet, maksa, keuhkot,
luusto, aivot

-*Virtsarakon adeno-ca
--Glanduraalisia rakenteita, mukustuotantoa, kystisiä onteloita, 2-3%
kasvaimista, 2/3 miehillä, lähellä virtsaputkea muista metastaasit
--5v ennuste 20%

-*Rakon levyepiteelisyöpä
--Krooninen tulehdus, kivet, syklofosfamidi, sädehoito, skistosomiaasi,
3-5% syövistä
--5v ennuste 37% pinnallisissa, 10% T3

-*Rakon lymfooma on mahdollinen, 2/3 naisilla, krooninen kystiitti

-Hyvänlaatuinen papillooma mahdollinen rakossa, solukerrokset
lisääntyy, rakkuloita (?), hyvälaatuinen muutos
-Välimuotoisen epiteelin syöpä voi olla myös munuaisaltaassa tai
ureterissa (virtsatukko, hydronefroosi jos ureterissa)

Muista
-Pitkäaikainen kehittyminen, kymmenien vuosien aikana kehittyy
-...Mutta residiivit voi tulla nopeasti (muutama kk)
-TUPAKKA!, ympäristötekijät, kemikaalit


Prostatan syöpä

-IKÄ! -> benigni hyperplasia, glandulaarinen/epitelilaalinen, strooma/
sileä lihas, prostata syöpä tai krooninen prostatiitti
-Prostatiitit: Akuutti/krooninen bakterielli, krooninen kivi,
non-bakterielli, prostatodynia
-Hyperplasia: Nodulaarinen kasvu, kimmoisa/elastinen, tubulo-alveo-
laarinen rauhasten kasvu, strooman hyperplasia suhteessa runsaampaa
--Oireita: Rakon dysfunktio, suihku heikkenee...
--Hyperplasia EI OLE SYÖVÄN RISKITEKIJÄ

Riskitekijöitä
-IKÄ IKÄ IKÄ
-Suku
-Lihavuus, punainen liha, kokonaisrasva, eläinrasva, makeutusaineet...

Karsinooman erotusDG
-Atrofia
-Hyperplasia
-Sklerosoiva adenoosi
-Mesonefristen rakenteiden jäänteet
-Harvinaisia: Cowperin rauhaset, paragangliot, malakoplakia &
granulomatoottinen tulehdus

Muodot
-Latentti: Sattumalöydös obduktiossa, 20-40% 60-80v
-Insidentaalinen: Höyläyslastuista löytyy 6-20%
-Okkultti: Luusto tai pehmytosanäyte, ei prostataperäisiä oireita
-Kliininen eturauhassyöpä: Oireinen, histologinen tai sytologinen dg

Luokittelu
-TMN (levinneisyys)
-Staging (levinneisyys)
-Gleason (erilaistumisaste)

-Gleason tarkemmin, jaottelu 1-5:
1: Pieniä rauhallisia rauhasia
2: Enemmän tilaa rauhasten välillä
3. Solujen infitratiivista kasvua rauhasten reunoilla
4. Epäsäännöllistä solumassaa, vain harvoja rauhasia
5. Rauhaset puuttuvat, solukasoja
-Summapisteet: Tunnista luokat, etsi kaksi tavallisinta luokkaa (esim.
2 ja 4), laske pisteet yhteen -> Gleasonin summapiste
--Ennusteluokat 2-4, 5-7, 8-10

Tyypit
-Adenoca 98%
-Muita: Pienisolusyöpä, välimuotoisen epiteelin syöpä, karsinosarkooma

-*PIN muutokset (prostate intraepithelial neoplasia) 70% jos on
eturauhassyöpä, perifeerinen osa, osa kehittyy syöväksi
-*BPH (benign prostatic hyperplasia) 30%

Leviäminen
-Paikallinen: Siemenrakkulat, rakko, periprostaattinen kudos
-Lymfatiet: Lantio, vatsa, muut elimet
-Verisuonet: LUUSTO, pitkät luut, selkäranka, kallo, kylkiluut,
viskeraalielimet

Ennuste
-Vaikuttavia tekijöitä: Volyymi, TNM, Gleason yleensä mitä käytetään,
muitakin on (p53, DNA, kasvutekijät, geenit...)
-Ennuste 5v:
--Stage A (okkultti) - 90%
--Stage B (eturauhasessa) - 80%
--Stage C (levinnyt rauhasen ulkopuolelle) - 35%
--Stage D (metastaaseja) - 20%


Kiveskasvaimet

-n. 1% syöpäkuolemista
-Suomessa n. 0.4/100 000
-Sairastutaan nuorena ja sairastetaan pitkään, kuolleisuus hitaasti
-Huippu 30v, 1/7 nuorten miesten syöpäkuolemista
-95% itusolukasvaimia, 3% Sertolin ja leydigin solu kasvaimia
-Laskeutumaton kives riskitekijä
-Sekamuotoinen histologia on yleistä (60% itusolukasvaimista)

Käytännöllinen jako, itusolukasvaimet
-Seminoomat (n.27%)
-Non-seminoomat: Chorion karsinooma, embryonaalinen karsinooma, tera-
tooma, Yolk sac tuumori, Mixed germ cell tuumori (n.60% sekamuoto)

-*Seminooma: Nuoret miehet, usein käsittää koko kiveksen, peruna-
mainen, 70% stage 1, lymfosyytti infiltraatio, n. 25% itusolu-
kasvaimista

-*NSGCT, non-seminooma itusolutuumori: aggressiivisempi kuin seminooma,
60% stage 2-3, aikaisempi usein hematogeenine metastasointi, 80%
AFP tai hCG koholla, 95% paranee jos ei metastaaseja, 40-95% jos on
-*Embryonaalinen karsinooma: Kiveksen suureneminen, harmaanvaaleita,
invasiivisia, primitiivisiä embryon kaltaisia rakenteita, 10v ennuste
35%, harvinainen
-*Yolk Sac tuumori, muistuttaa ruskuaispussin rakenteita, Schiller-
Duva kappaleet, puhdasmuotoisena lapsilla ja paikallisena differen-
tiaationa muissa syövissä, hyvin harvinainen
-*Teratooma, nuoret miehet (huippu 20v), malignimpi kuin seminooma,
useita kudostyyppejä, vaihteleva rakenne, 10v ennuste 50-75%
-*Chorion karsinooma, maligni, leviää nopeasti, nuoret aikuiset,
trofoblasti rakenteita/istukkaa muistuttava, usein komponenttina
sekamuotoisessa syövässä, pieni oireeton primaarikasvain
-*Orchioblastooma, kaikista harvinaisin, lapsilla, papillaarisen
adenokarsinooman rakenteita

-*Mixed germ cell tuumori, 60% kasvaimista, sekaisin eri solutyyppejä

*Sertolin ja Leydigin solu kasvaimet
-Benignejä, endokriinisesti aktiivisia, sertolisolut-estrogeenit,
leydiginsolut-estrogeenit ja androgeenit
-10% maligneja piirteitä

*Lymfooma
-Vanhemmilla miehillä, yli 60v
-Maligneja ja usein huono ennuste


Peniskasvaimet
-Hyvänlaatuiset: Angioma, nevus, kondylooma
-Prekanseroottiset: leukoplakia, balatinis xerotica obliterans, monta
nimeä, kaikissa vaikea-asteinen dysplasia
-CIS - Bowenin tauti
-Pahanlaatuiset: levyepiteelikarsinooma 90%, tyvisolukarsinooma,
mesenkymaaliset tuumorit (fibro-leiomyosarkooma)

-*Kondylooma papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama benigni kasvain,
invasiivisen syövän riskitekijä, sukupuoliteitse leviävä

-Karsinoomassa eroosio, haavauma, eksofyyttinen levyepiteelisyöpä
-Invasoi ja metastasoi varhain
-Huono ennuste, hygienia, hpv 16 & 18, harvinainen
-5v ennuste 30-90% stage 1-3 riippuen, yleisesti joko kuollaan nopeasti
tai sitten ei kuolla ollenkaan


Virtsateiden tulehdukselliset tilat
-Rakon tuumorimainen muutos: *Nefroottinen adenooma
-Tuumorimainen lamina proprian muutos, kapeita kystisia ja tubulaarisia
rakenteita
-Harvinainen
-Tulehdukset, kivet, toimenpiteet, kr. ärsytys

-*Malakoplakia, histiosyyttien toiminta häiriintynyt, tulehduksen
aiheuttama muutos

Virtsateiden tulehdussairaudet
-Kystiitti, kr. kystiitti, interstitielli kystiitti, pyelonefriitti,
tuberkuloosi, skistosomiaasi
-Kystiitit erityisesti naisilla, 1/2 elämänsä aikana ainakin kerran
-Pyelonefriitti reilusti harvinaisempi, altistavia tekijöitä
tukokset, rakenneanomalia, vanhuus, raskaus, diabetes, naissukupuoli
--Akuutissa munuainen turpoaa, suurenee
--Kroonisessa pienenee, arpeutuu, kuorikerroksen kutistuminen
--Patologiassa arpeutuneilla alueilla atrofiaa, tubulusten kato,
arpeutumattomilla alueilla glomerulusten kompensatorinen hypertrofia

-Tubimunuaisessa juustonekroosi (valkoisuus)
--PLV:ssa Leuk +++, Prot +++, bakt -, pitää ottaa tubinäytteet
-Hydronefroosissa ureter tukossa -> allas laajenee joko ulos- tai
sisäänpäin (intrarenaalinen -> allas munuaisen kuoreen asti, ekstra-
renaalinen -> allassysteemi pullistuu ulospäin)
-Virtsatiekivet: Koliikkimainen kipu ja hematuria

Tentissä usein eturauhassyöpä, rakkosyöpä, varsinkin luokittelu!




L12-14 Hematopatologiaa

Yleistä
-Hematopoeettinen kudos ja imukudos:
--Primaariset lymfaattiset elimet: Luuydin ja thymus
--Sekundaariset - - : Imusolmukkeet, perna, nielun lymfaattinen kudos,
terminaalisen ileumin ja suoliston lymf. kudos, limakalvojen lymf.
nodulukset
-Aikuisen hematopoeesi luuytimestä pitkien luiden päissä, sternumissa,
selkänikamissa kantasoluista
-Luuytimen solukkuus 40-60%, lisäksi rasvasolukkoa, verisuonia,
fibroblasteja
--Eri solulinjoja (Erytroinen, myeloinen, mekakaryosyytti), lisäksi
plasmasoluja, lymfosyyttejä, makrofageja

Luuytimen sairaustiloja
--Luuytimen solulinjojen hypo/hyperplasiat (yksi tai useampi, voi
liittyä infektioihin tai luuytimen sairauksiin tai voi olla
lääkkeiden aiheuttama)
--Myeloinen neoplasia
---Akuutti myeloinen leukemia (liikaa solukkoa, ei erilaistu)
---Myelodysplastinen syndrooma (normaali proliferaatio, erilaistuminen
häiriintynyt)
---Myeloproliferatiivinen sairaus (liikaa proliferaatiota, erikois-
tuminen normaalia)
--Lymfaattinen neoplasia (akuutit lymfaattiset leukemiat, krooninen
lymfaattinen leukemia ja muut samantyyppiset)
--Plasmasolusairaudet
--Metastaasit
--Muut

-*Akuutti leukemia = veressä ja luuytimessä blastitasoisia soluja
--Nopea alku
--Moni oireista johtuu luuytimen kyvyttömyydestä muodostaa normaalisti
toimivia soluja (verenvuoto, infektiotaipumus)
--Luustokivut, kudosinfiltraatio (hepato/splenomegalia, lymfadenopatia)
--Voi olla keskushermosto oireita
--Verenkuvamuutokset
--*Akuutti myeloinen leukemia: Blasteja >20% veren tai luuytimen
soluista, aikuisilla 70% leukemioista, oireita infektiot, vuototai-
pumus, kuume, väsymys, myeloinen luonne osoitetaan värjäyksellä
--*Akuutti lymfaattinen leukemia: Blastisolukko erilaistuu primi-
tiivisen lymfosyytin suuntaan, yleensä lapsilla (alle 10v), samanlaiset
oireet kuin akuutti myeloinen, 85% tapauksista B-soluisia

-*Myelodysplastiset syndroomat: Klonaalisia luuydinsairauksia, johon
liittyy vähentynyt hematopoeesi, myeloisen linjan kypsymishäiriö
ja riski edetä akuutiksi leukemiaksi
--Yleensä vanhemmilla
--Oireina sytopeniat (anemia, neutropenia, trombosytopenia) ->
infektioherkkyys, vuototaipumus
-*Myeloproliferatiiviset taudit: Luuytimen kantasolun tauti johon
liittyy solulinjan tai linjojen ylimääräinen proliferaatio
--Erilaistuminen yleensä normaalia
--Loppuvaiheessa luuydin muuttuu fibroottiseksi, blastikriisi ja
leukemia voi kehittyä
--Liittyy usein JAK2 tyrosiinikinaasin mutaatio

--Jaottelu: Paljon, yleisimpiä krooninen myeloinen leukemia, krooninen
neutrofiilinen leukemia, polysytemia vera
---Krooninen myeloinen leukemia: Erityisesti myeloisen sarjan prolife-
raatio, usein eosinofiliaa, yleisoireet, anemia, splenomegalia, hoito
Imatinibilla
---Polysytemia vera: Erytroisen sarjan proliferaatio, punasolumassa
kasvanut, Hb korkea, iäkkäillä miehillä etenkin, tromboositaipumus,
verenvuototaipumus
---Krooninen idiopaattinen myelofibroosi: Myeloinen ja megakaryosyytti-
linja korostuneet, aluksi oireeton, sitten yleisoireet, splenomegalia,
verenkuvamuutokset, myöhemmin myelofibroosi, luuydininsuffisienssi,
kehittyy leukemiaksi
---Krooninen lymfaattinen leukemia: Tautisolukko matkii pientä kypsää
lymfosyyttiä, veressä lymfosytoosi, yleensä iäkkäillä, voi muuttua
suurisoluiseksi B-solulymfoomaksi
---Karvasoluleukemia: B-soluperäinen, esiintyy luuytimessä ja pernassa,
veressä vain vähän, neoplastisissa soluissa pieniä ulokkeita, yleensä
iäkkäillä, oireita pansytopenia, spleno/hepatomegalia

*Plasmasoumetaplasiat: MGUS, Plasmasytooma, plasmasolumyelooma
-*MGUS = monoclonal gammopathy of undeterminen significance:
M-komponentti seerumissa <30g/l, luuytimen plasmasolut <10%, ei
merkkejä kasvaimesta tai tautiaffiisiosta (ei niin vakava tauti vielä)
--Oireeton yleensä
--Yleisin IgG
--Voi progredioida myeloomaksi, amyloidoosiksi tai muuksi immuno-
globuliinia tuottavaksi neoplasiaksi
-*Plasmasytooma: Yksittäinen pesäke luussa tai luuston ulkopuolella
--Paikallinen sädehoito
--Parempi ennuste kuin myelooma
-*Plasmasolumyelooma: Luuytimen plasmasolukertymät (>30%), solukko
atyyppistä, monoklonaliteettiä, immunohistokemia
--Etiologiana ehdotettu esim. kemikaaleja, sädetystä, kroonista
infektiota, viruksia
--Oireet: Luuydinaffisio ja lyyttiset luuleesiot (luustokivut,
patologiset fraktuurat, anemia, hyperkalsemia), M-komponentti
seerumissa ja virtsassa

-Luuydinmetastaasit hematogeeniset (Non-hodgkin ja Hodgkin lymfooma)
ja muut (esim. rintakarsinooma, prostatakarsinooma, keuhkokarsinooma)


Thymus eli kateenkorva
-T-lymfosyyttien kypsymispaikka, immuunijärjestelmän toleranssi
(ei autoimmuunireaktiota)
-Pyramidimainen, aikuisilla rasvaa, lymfosyyttejä, epiteelisoluja
-Thymuksen sairaudet: Kehityshäiriöt, lymfaattisen kudoksen
hyperplasiat, kasvaimet

-*Kehityshäiriöt: hypoplasia tai aplasia
--*DiGeorgen syndrooma = T-soluinen immunologinen puutos + hypokalsemia
--Thymuksen kystat yleensä alle 4cm, reunalla kuutiomainen tai levy-
epiteelimäinen solukko
-*Hyperplasia: B-soluinen hyperplasia, 65-75% liittyy myastenia
gravikseen, joskus myös autoimmuunitauteihin (Graves, SLE, reuma etc)
-*Thymoomat: Alku thymuksen epiteelisestä solukosta, usein runsaasti
T-lymfosyyttejä, yleensä yläetumediastinum 40-vuotiailla
--Luokitus: Non-invasiivinen (n. 50%, beningi, ei invasoi), invasii-
vinen (n. 25%, benigni, invasoi), thyyminen karsinooma (n. 5-10%,
maligni, invasoi), myös monia muita (esim. lymfoomat lapsilla)


Imusolmukkeet
-"Pullistumia" lymfasuonten yhteydessä, paikallinen tai yleistynyt
-Cortex B-solualue, itukeskukset, lymfaattiset follikkelit
-Parakortikaalialue T-solualue, suuret/pienet lymfosyytit, histiosyytit
-Medullassa plasmasoluja, lymfosyyttejä, histiosyyttejä
-*Lymfadenopatia = imusolmukkeen suurentuminen, syitä...
--Immunologinen/tulehduksellinen suurentuminen l. hyperplasia
--Primaarinen imusolmukkeen kasvain
--Metastaattinen kasvain

-*Hyperplasia, monta luokkaa
1. Follikulaarinen (Epäselvä etiologia yleensä, virukset, kr. bakteeri-
infektiot, imusolmukekudoksessa runsaasti itukeskuksia, *Castlemanin
tauti, HIV/AIDS)
2. Parakortikaalialueen (Parakortikaalinen T-solualue laajentunut,
esim. ihottuman aiheuttamana, muita mononukleoosi, tuhkarokko, lääke-
aineinteraktiot)
3. Sinushistiosytoosi (sinukset laajentuneet, krooniset tulehdukset
aiheuttaa, syövän lähialueiden imusolmukkeissa)
4. Sekatyyppi
-4a.Nekrotisoiva lymfadeniitti esim. bakteeri-infektiot, *Cat Scratch
disease)
-4b.Suppuratiivinen lymfadeniitti (pyogeeniset bakteerit strepto- ja
staphylokokki)
-4c.Granulomatoottinen lymfadeniitti (sarkoidoosi, tbc, sienet,
beryllioosi)
5. Atyyppinen (Viittaa lymfoomaan, mutta kaikki kriteerit ei täyty,
lymfooman esiaste?, benigni muutos, seuranta aiheellinen)
6. Muut reaktiotyypit (esim. ekstranodaalinen eli imusolmukkeen
ulkoinen lymfaattinen hyperplasia, paikalliset ja yleiset infektiot
voi aiheuttaa, fokaalinen (esim. keuhko, ventrikkeli) tai diffuusi
(sylkirauhanen, ohutsuoli)


Lymfoomat = lymfaattisen kudoksen kiinteä kasvain, veressä ei kasvain-
soluja
-Jako Non-Hodgkinin ja Hodgkinin lymfoomat
-Ja näiden alalajeina T- ja B-solu peräiset

*Hodgkinin lymfooma
-30% lymfoomista, esiintymishuiput 20-30v ja 50v+
-Esiintyy usein imusolmukkeissa ja erityisesti kervikaalialueella
-Histologiassa Reed-Sternberg solut sekä runsas reaktiivisen solu-
komponentin esiintyminen
-Etiologia tuntematon, EBV?, HIV potilaiden insidenssi 10x

-Oireet ja löydökset: Lymfadenopatia yleisimmin kaula ja mediastinum,
yleisoireita n.40% kuume, yöhikoilu, painon lasku, kutina
--Anemia, neutrofilia, eosinofilia, lymfopenia, T-lymfosyyttien
toimintahäiriö

Jaotellaan...
-Nodulaarinen 5%, lymfosyyttivaltainen, yleensä kaulan/kainaloiden
imusolmukkeiden suurentuminen, *Popcorn soluja, ennuste gradus I-II
sama kuin muulla väestöllä

-Klassinen 95%
--Sidekudos, kyhmyinen 70%, yleensä kervikaalinen tai axillaarinen
lymfadenopatia, nuorilla aikuisilla, hyvä prognoosi, fibroottiset
juosteet jakavat solukon kyhmyihin, kyhmyjen solukomponentit vaihtelee
--Sekasoluinen 20-25%, aikuisilla miehillä varsinkin, etenee
aggressiivisesti mutta paranee hoidolla, diffuusi histologia, paljon
RS soluja, epäsäännöllistä hienojakoista fibroosia
--Lymfosyytti valtainen 5%, diffuusi kasvu, kunhan tietää että on
olemassa
--Lymfosyytti köyhä 1%, vanhuksilla, HIV+ tai immunosuppressiossa
olevilla, runsaasti RS soluja, diffuusi kasvutapa, usein nekroosia
ja fibroosia

Stageing
I. Yhdellä imusolmukealueella
II. Khadella imusolmukealueella samalla puolella palleaa
III. Molemmilla puolilla palleaa
IV. Ekstranodaalista tautia
A= Ei yleisoireita, B= yleisoireita
-Ennuste vaihtelee 5v 90% I-IIa - 60-70% IVa-IVb


*Non-Hodgkin lymfoomat
-4% malignoomista, 900/vuosi, 70% lymfoomista
-Imusolmukkeessa tai imusolmukkeen ulkopuolella, ekstra-
nodaalisia 25%
-Paikallisoireita suurentunut imusolmuke tai tuumori elimessä tai
infiltraatista johtuva toimintahäiriö esim. mahahaava
-Yleisoireet: kuumeilu, yöhikoilu, laihtuminen, kutina
-Etiologia yleensä tuntematon, ikä nostaa riskiä, ehdotettu esim.
EBV, Hep C, HHV8, autoimmuunisairaudet, geneettiset, krooninen
antigeenistimulus (H pylori, borrelioosi), immunosuppressio, immuno-
vajavuus

-DG: Suurentunut imusolmuke -> histologinen näyte -> immunohistokemia,
muut molekyylibiologiset tutkimukset esim. gene rearrangement
-Histologiassa lymfoomasolukon koko, solukon muoto, kasvainkudoksen
rakenne (diffuusi/nodulaarinen)
-Immunohistokemiassa Valkosolujen pintaproteiinien luettelo T- ja B-
solujen erilaistumislinjat
-Geenimuutokset vaikuttavat solukon ksavuun ja erilaistumiseen ->
voivat edesauttaa solukon muuttumista pahanlaatuiseksi (esim. bcl-2,
bcl-6, PRAD1)

Jaottelu...
-Perustuu lymfoomien solutyyppiin ja kasvutapaan, lymfooma "matkii"
jotain lymfosyytin kehitysastetta
*WHO-luokitus, pääryhmät
-Prekursori lymfoidi neoplasia
-Kypsät B-soluperäiset neoplasiat
-Kypsät T-soluperäiset ja NK-soluperäiset neoplasiat
-Hodgkinin lymfoomat
-Immunopuutokseen liittyvät lymfoproliferatiiviset tilat
-Histiosytaariset ja retikkelisoluneoplasiat

-*B-soluperäiset lymfoomat
--Suurin osa suurisoluisia nodaalisia (37%) tai follikulaarisia (29%),
muita B-pienilymfosyyttinen lymfooma, manttelisolulymfooma, marginaali-
vyöhykkeen lymfooma (MALT)
---*Suurisoluinen diffuusi: 30-40% kaikista non-Hodgkin lymfoomista,
selvästi yleisin vanhoilla, 40-60% ekstranodaalisia, kasvaa nopeasti
mutta parantuu 50-60%, erilaisia kasvainsolu tyyppejä
---*Follikulaarinen: Nodulaarisesti järjestäytynyttä lymfaattista
solukkoa, joka muistuttaa itukeskuksia, kasvaa hitaasti, ei voida
parantaa nykyhoidolla
---*Pieni lymfosyyttinen lymfooma: Pieniä, pyöreätumaisia lymfo-
syyttejä, etenee hitaasti, usein todettaessa levinnyt, voi muuttua
B-solulymfoomaksi (*Richterin syndrooma, hyvin aggressiivinen)
---*Manttelisolulymfooma: Solut muistuttaa normaaleja, sijoittuu
itukeskuksen ympärille, solusykli kiihtyy, kasvunopeus vaihtelee,
ei hoidettavissa
---*MALT: Marginaalivyöhykkeen muistisoluista, pienitumaisia, hidas-
kasvuinen, usein paikallinen ja parannettavissa lokalisaatio maha-
laukkuun usein

-*T-solulymfoomat
--Harvinaisempia (15% lymfoomista)
--Useammin ekstranodaalisia
--T-soluperäisiä pinta-antigeenejä, esim. CD3/4/8
--Useimmissa T-solureseptorigeenin uudelleenjärjestäytymistä
--Paljon eri tyyppejä

-*Mycosis fungoides/Sezaryn syndrooma (ei liity mitenkään sieniin...)
--Pieniä-keskisuuria kerebriformisia T-lymfosyyttejä
--Esiintyy iholla, kun soluja systeemi verenkierrossa, puhutaan
Sezaryn syndroomasta
--Prognoosi vaihtelee, voi muuttua suurisoluiseksi lymfoomaksi
-*Perifeeriset T-solulymfoomat
--Usein epäspesifinen solukuva
--Usein laajalle levinnyt, kohtalaisen nopea kasvu, parannettavissa
--Yleisin ryhmä (50%)
-*Anaplastinen suurisolulymfooma
--Kasvaimessa suuret pleomorfiset solut
--Usein sinusten alueella imusolmukkeessa, muistuttaa karsinooman/mela-
nooman metastaaseja

Luokittelua
-Ann-Arbor (ks. ylhäällä), 5v ennuste 1. >70% - 4. <30%
-IPI-luokitus (Esim. ekstranodaalisten löydösten, iän, Ann-Arborin,
suorituskyvyn, laktaattidehydrogenaasin mukaan)
--Luokittelu 0-5, 0-1 70% elossa 8v kohdalla, 4-5 20% elossa


Imusolmukemetastaasit
-Malignien tuumorien ensimmäinen metastaasi usein regionaalinen imu-
solmuke, tärkeä lymfadenopatian tekijä
-Kliininen -> histologia -> immunohistokemia

Perna
-100-170g, kapseli trabekkelit, valkoinen ja punainen pulpa
-Synnynäiset häiriöt: Asplenia, polysplenia, lisäperna
-Muita: Atrofia <50g, pernainfarkti, pernaruptuura, kasvaimet
(beningejä hemangioomat, lymfangioomat, maligneja lymfoomat)
-SSplenomegalia: Neoplasiat, hematologiset ja lymfaattiset taudit,
infektiot, immunologiset häiriöt, krooninen kongestio, varastoitumis-
tauti, muut esim. amyloidoosi




L15-17 Sisäeritysrauhasten patologiaa

Aivolisäkkeen adenoomat eli hyvänlaatuiset rauhaskasvaimet
-Usein sattumalöydös kuvantamisissa
-Mikro ja makroadenoomat (raja 1cm läpimitta)
-Aktiiviset (funktionaalinen adenooma) tai passiiviset (hiljainen
tai hormoninegatiivinen)
--Aktiivisista hyperpituitarismi, passiivisista hypopituitarismi
-Etiologia: G-proteiinimutaatio -> pysyvä solunsisäinen kasvusignaali
-> adenooman muodostuminen
-Yleisimpiä adenoomia harva granuloituva prolaktiini solu adenooma 26%,
non-funktionaalinen adenooma 26%

1. Prolaktiinisoluadenooma
-Koko vaihtelee reilusti
-Dystrofinen kalkkeutuminen ominaista (psammoomat eli kalsifikaatio,
amyloidikertymät, "aivolisäke kivet")
-Oirekuva hyperprolaktinemiasta (amenorrea, galaktorrea, libido -,
infertiliteett)

2. Kasvuhormonosolu eli somatotrooppinen adenooma
-Jatkuva GH eritys aktivoi maksan IGF-1 tuotanto -> kliiniset oireet
ja löydökset
-Esim. gigantismi (ennen puberteetti) tai akromegalia (puberteetin
jälkeen), luun tiheys kasvaa, diabetes, hypertensio, sydänvaivat

3. Kortikotropiiniadenooma
-Oirekuva hyperkortisolismista (Cushingin tauti)
-Oireita vartalolihavuus, kuukasvoisuus, lihasheikkous, diabetes,
hypertensio, kuukautishäiriöt, akne, osteoporoosi

4. Muut adenoomat
-Tyreotropiiniadenooma -> hypertyreoosi
-Gonadotropiiniadenooma -> sekundaarinen gonadien toiminnanvajaus,
kompressio-oireet
-Nollasoluadenooma
-Monihormoniadenooma

Hypopituitarismi
-Vaatii 75% kudostoiminnan puutokset
-Hypotalamuksen tai aivolisäkkeen kasvaimet, vammat, tulehdukset ja
systeemiset sairaudet (esim. virusinf. tb, sieni-infektio, sarkoidoosi,
hemokromatoosi), vaskulaariset, synnynnäiset
-Oireita: Amenorrhea, libidon lasku, impotenssi, karvoituksen vähennys,
lapsuuden pituitaarinen kääpiökasvuisuus, hypotyreoidismi...

Posterioriset aivolisäkesyndroomat
1. Hypotalaaminen diabetes insipidus eli vesitauti
-Polyuria (> 2l/vrk), syynä ADH puutostila
-ADH:n puuttumisen syynä hankittu (kirurgia, vamma, tuumori, infektio,
aneurysma, tulehdus...) tai geneettinen
2. Epätarkoituksenmukainen antidiureesioireyhtymä (*SIADH)
-ADH-liikaerityksen syy yleensä AIVOLISÄKKEEN ULKOPUOLELTA, esim.
pienisoluinen keuhkokarsinooma
-Kallovamma, hypofyysikirurgia, SAV ja keskushermoston tulehdukset
voivat aiheuttaa aivolisäke peräisen liikaerityksen
-Oireet hyponatremiasta (koirustelu, tajuttomuus, aivoödeema)


Kilpirauhasen sairaudet
A. Hypertyreoosi
*Tyreotoksikoosi = kliinisiä oireita aiheuttava hypertyreoosi
-Primaarinen: *Basedowin tauti eli diffuusi hyperplasia, perinnöllinen,
toksinen adenooma, funktionaalinen kilpirauhaskarsinooma (hyvin
harvinainen)
-Tai sekundaarinen (Aivolisäkeadenooma, pituitaarinen resistenssi)
-Oireet: Lyhyesti kiihtynyt aineenvaihdunta, esim. paino laskee,
ruumiinlämpö nousee, verenpaineen nousu, ripuli, takykardia, paljon
kaikkea

B. Hypotyreoosi
-Primaarinen (95%):
--Atrofiset: Iatrogeeninen (radiojodihoito, kirurgia) tai perinnöllinen
--Struumamainen: Autoimmuunityreoidiitti, jodin puutos, amyloidoosi,
sarkoidoosi, hemokromatoosi, lääkkeet
-Sekundaarinen: Aivolisäkkeen toimintahäiriöt
-Tertiäärinen: Hypotalaaminen syy (trauma, tuumori, tulehduksellinen)
-Oireet:
--Lapsuus: Henkisen kehityksen häiriö, lyhytkasvuisuus, karkeat
kasvonpiireet
--Aikuiset: Ihomuutokset (kuivuus, karkeus, silmäluomien turvotus,
hiusten lähtö), *Myksödeema (Non-pitting ödeema), bradykardia,
pleuraeffuusio, hermoston oireet, ummetus, anemia, palelu,
painon nousu, rintakipu, heikkous...

C. Tyreoidiitit eli tulehdukset
-*Hashimoton tyreoidiitti = krooninen lymfosyyttinen tyreoidiitti
--Lymfosyytit kertyy kudokseen, myöhemmin elimen fibroosi, autovasta-
aineita omia rakenteita kohtaan
--Sekä T-solut että B-solut mukana
--Kilpirauhanen voi atrofioitua tai suurentua struumaksi, ei arista,
paineoireet, palpaatiolöydös (kova, kiinteä), yleisoireet puuttuvat
-Naisilla 10-20x enemmän, 45-65v ominainen
-Hypotyreoosi kehittyy asteittain, follikkelien hajoamisen yhteydessä
voi olla vaiheita jossa hypertyreoosia
-Usein yhteydessä muihin autoimmuunisairauksiin (keliakia, Crohn..)

-*de Quervainin tyreoidiitti = granulomatoottinen jättisolutyreoidiitti
--Etiologia tuntematon, liittynee virusinfektioihin
--CD8+ lymfosyyttien reaktio tyrosyyttejä vastaan
--Rauhanen suurenee uni tai bilateraalisesti, kivulias, kuumeilu,
nielemiskivut, lasko ja CRP suurenee
--Follikkelituhoa ja paikallisia neutrofiilikertymiä, myöhemmin
eri solukertymiä, sen jälkeen fibroosia
--Aluksi hypertyreoosi 2-6 vko, sitten oireeton hypotyreoosi 2-8 vko
--Paranee yleensä täysin virusinfektion rauhoituttua

D. Basedowin eli Gravesin tauti
-Kilpirauhasen diffuusi ja symmetrinen suurentuminen, stimuloi
kilpirauhasen toimintaa
-Oiretriadi: Hypertyreoosi, eksoftalmus, pretibiaalinen myksödeema
(harvoin)
-20-40v, naisilla 7x yleisempää
-Stimuloivia vasta-aineita muodostuu: Tsab (thyroid stimulating), TGI
(thyroid growth stimulating immunoglobulins), TBII (TSH-binding
inhibitor immunoglobulins)
-T4/T3 nousee seerumissa, TSH pienenee
-Yleensä paranee itsestään 1-2 vuoden aikana
-Histologiassa korkeat follikkeliepiteelisolut, lymfosyytti-
infiltraatio, itukeskukset

E. Kyhmystruuma
-Yksinkertainen, non-toksinen struuma = suurentuminen ilman toiminta-
häiriötä, tulehdusta, tuumoria tai kertymäsairautta (n. 100-150g
suurimmillaan)
-Syy tuntematon, ilmeisesti mukautumisilmiö hormonituotannon
vähenemiseen (jodin puutos, lääkeaine, ravinnon strumogeenit,
immunologiset syyt/kasvutekijät?)
-Solut polyklonaalisia eli eivät neoplastisia
-Vuosien mittaan kyhmyt degeneroituu kystiksi tai kalkkeutuu ja fibro-
tisoituu
-Oireina paineoireet (nielemisvaikeus, n. recurrens vaurio ja käheys)

*Huom: Struuma tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta, mutta ei kerro
sen etiologiasta, kyhmystruuma mitä yleensä normaalisti tarkoitetaan

F. Kilpirauhasen neoplastiset sairaudet (tenttitärppi!)
-Benigni adenooma vs. kilpirauhasen karsinooma = 10:1
-Karsinooma n. 1-5% kilpirauhaskyhmyistä, kyhmyjä n. 1-4% väestöstä
-Neoplastiseen kasvuun viittaa solitaari toispuoleinen kyhmy, nuori
potilas, miessukupuoli, "kylmät kyhmyt" radiojoditutkimuksessa

Adenoomat
-Yksittäinen kapselin ympäröimä kyhmy
-Hyvin solupitoinen, verenvuotoa, kystisia muutoksia, fibroosia voi
esiintyä
-Useimmat non-funktionaalisia
-Adenoomat eivät yleensä liity karsinooman muodostumiseen eli eivät
ole preneoplastisia
-Taustalla TSH-reseptorimutaatio tai G-proteiini mutaatio

Kilpirauhasen karsinoomat
-Etiologiaa: Säderasitus, Basedowin tauti, genetiikka, pitkäkestoinen
kyhmystruuma? naisilla yleisempää

a. Papillaarinen karsinooma (90% syövistä)
-Papillaarinen kasvu, kuutiotyyppinen epiteeli
-"Tyhjät" eli hypokromaattiset solut (kromatiini tuman laidoilla)
-Tumien uurteisuus, pseudoinkluusiot, psammoomakappaleet
-Metastaasit kaulan alueen imusolmukkeisiin ja keuhkoihin
-Oireita: Käheys, nielemisvaikeus, yskä, hengenahdistus

b. Follikulaarinen karsinooma
-Voi näyttää histologiassa hyvin samanlaiselta kuin adenooma, usein
myös muistuttaa normaalia kilpirauhaskudosta
-Kasvaa usein verisuoniin, metastaasit keuhkoihin, maksaan, luustoon,
harvoin imusolmukkeisiin
-Fibroosia ja kalkkeutumista saattaa esiintyä

*Adenooma vai follikulaarinen karsinooma?
-Histologiassa vaikea erottaa kumpi on, paksuneulabiopsiaa ei voi
ottaa koska vuotaa liikaa
-Jos histologiassa jompi kumpi (gradus 3) -> leikkaukseen, poistetaan
siitä huolimatta onko adenooma vai karsinooma koska varmuutta ei saada

c. Medullaarinen karsinooma
-Neuroendokriininen tuumori, lähtöisin parafollikulaarisista C-soluista
-Tuottaa kalsitoniinia
-Tyypillinen piirre amyloidikertymät
-Histologia yhtenäistä solukkoa, amyloidikertymät, sidekudosta välissä
-Metastasoi imuteitse
-Oireet kompressio, lisäksi paraneoplastinen syndrooma
-Jos metastasoi, ennuste huonompi

d. Anaplastinen karsinooma
-Sarkomatoidi kasvutapa, histologia sekavaa, kasvaa vähän minne sattuu
-Metastasointi veriteitse eri puolille kehoa
-Ennuste erittäin huono


Lisäkilpirauhasen sairaudet
Hyperparatyreoidismi
-PTH eritys kasvaa -> hyperkalsemia, lihasheikkous, väsymys, munuais-
kivet, jano, ummetus
--Harvinainen oire *Osteitis fibrosa cystica, kystamuodostukset
luuhun, "brown tumor of bone" JOKA EI OLE TUUMORI vaan kysta, osteo-
klastireaktio + verenvuodot = pseudotuumori
A. Primaarinen
-Adenooma 80-85%, yleensä yksittäinen leesio
-Primaarinen hyperplasia 15-20%, multippelit suurentuneet
-Lisäkilpirauhaskarsinooma (hyvin harvinainen, <1%)
B. Sekundaarinen
-Fysiologinen reaktio hypokalsemiaan esim. malabsorbtio, dialyysi,
munuaisen vajaatoiminta
-Histologiassa näyttää usein melko paljon normaalilta lisäkilpi-
rauhasen kudokselta, etsi lohkorajaa

-PTH:sta riippumaton hyperkalsemia: Paraneoplastinen (rintasyöpä,
keuhkosyöpä, myelooma), sarkoidoosin tai muun granulomatoottisen
sairaudet aiheuttama, lääkkeet (liika D-vitamiini), immobilisaatio

Hypoparatyreoidismi
-PTH lasku -> hypokalsemia, kouristukset, lihasjäykkyys, tunnottomuus,
psykiatriset oireet
-Vaurio kilpirauhasoperaation yhteydessä tai idiopaattinen


Endokriinisen haiman sairaudet
Saareketuumorit
-Harvinaisia tai hyvin harvinaisia
-Erotettavissa toisistaan immunohistokemiallisesti (mitä tuottaa) tai
verimäärityksissä, rakenne samankaltainen kaikissa

1. Insulinooma (1-2 per 1milj/v)
-Hypoglykemian oireet
-Yleensä benigni, yleensä solitaari, kaikkialla haimassa
2. Gastrinooma
-Lisääntynyt gastriinin eritys (*Zollinger-Ellisonin oireyhtymä,
mahahaavat)
3. Glukagonooma
-Ihon eryteema, painonlasku, anemia, ripuli, tromboemboliat..
4. Somatostatinooma
-Sappikivet, rasvamaksa, hapoton mahalaukku, heikentynyt glukoosi-
toleranssi


Diabeteksen Komplikaatiot ja niiden patogeneesi (tenttitärppi!)
1. Kudosproteiinien glykosylaatio
-Ristisidokset kollageenien, lamiinien ja solujen pintarakenteiden
kanssa -> elastisuus vähenee, endoteelisolujen adheesio heikkenee,
proteolyysi heikkenee, ristisidokset sitoo muita proteiineja
-Plasmaproteiinien glykosylaatio -> sitoutuu endoteelisoluihin, makro-
fageihin, mesangialisoluihin -> tulehdusvälittäjäaineiden tuotanto
-> lisääntynyt endoteliaalinen läpäisevyys -> ...
2. Proteiinikinaasi C-aktivaatio
-VEGF tuotanto -> diabeettinen retinopatina
-Vasokonstriktorien tuotanto, vasodilataattorien inhibitio
-Profibrogeenisten tekijöiden ja prokoagulanttien tuotanto
-Pro-inflammatoristen sytokiinien tuotanto
3. Häiriintynyt antioksidaatiomekanismi
-Hermosolut, linssisolut, verisuonen seinämä

--> Endoteeli dysfunktio verisuonen seinässä, tromboosiriski


Lisämunuaisen kuorikerroksen sairaudet
-Glukokortikoidit (kortisoli), mineralokortikoidit, sukupuolihormonit

Hyperadrenalismi eli kuorikerroksen liikatoiminta
1. Hyperkortisolismi (Cushingin syndrooma)
-Kliinisesti merkittävin syy steroidilääkitys -> kuorikerroksen atrofia
-Kasvaimista pituitaarinen adenooma (70-80%), lisämunuaisen neoplasia
tai kortikaalinen hyperplasia (10-20%)
2. Primaarinen hyperaldosteronismi
-Na-retentio, K-eritys -> hypertensio, hypokalemia
-Kuorikerroksen aldosteronia tuottava adenooma = Connin syndrooma (80%)
-Lievä atypia, ei mitooseja tai nekroosia
-Adrenokortikaalinen hyperplasia
-Adrenokortikaalinen karsinooma, ennuste n. 2v, selvästi atyyppiset
solut, mitoosit, nekroosia, kystia
-(Sekundaarinen hyperaldosteronismi, johtuu RAA-systeemin
aktivaatiosta esim. vähentynyt munuaisperfuusio valtimon stenoosista)
3. Adrenogenitaalinen syndrooma
-Androgeeneja tuottava cortexin karsinooma
-Adenoomat (usein myös Cushing)
-Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia

Hypoadrenalismi
1. Akuutti kuorikerroksen vajaatoiminta
-Äkillinen stressitila, pitkäaikaisen steroidilääkityksen nopea
lopetus, massiivi lisämunuaisten verenvuoto
2. Krooninen kuorikerroksen vajaatoiminta eli *Addisonin tauti
-Oireita, kun 90% cortexin toiminnasta tuhoutunut
-Oireita: Heikkous, väsymys, pahoinvointi, ripuli, laihtuminen,
hyperkalemia, hyponatremia, hypotensio, hypovolemia, hypoglykemia...
-Etiologia: Autoimmuunitila, infektiot (HIV, tubi), amyloidoosi,
sarkoidoosi, hemokromatoosi, metastaattinen karsinooma


Lisämunuaisytimen sairaudet
*Feokromosytooma
-Harvinainen tuumori, joka tuottaa katekoliamiineja (adr/noradr)
-10% liittyy perinnöllisiin syndroomiin, 10% ekstra-adrenaliiniset
tuumorit, 10% maligneja, 10% lapsuusiässä, 10% bilateraalisesti
-Koko vaihtelee reilusti (1-4000g)
-Suuret tuumorit hemorragisia, nekroottisia tai kystisia
-Metastaasit ainoa definitiivisen maligniin käyttäytymiseen viittaava
löydös
-Histologisesti pieniä hyperkromaattisia soluja, jotka muodostaa
keräsmäisiä rakenteita

-*Parangangliooma samanlainen tuumori kuin feokromosytooma, mutta
sijaitsee missä tahansa sympaattisen tai parasympaattisen järjestelmän
gangliossa tai esim. virtsarakon tai GI-kanavan omissa ganglioissa


Endokriiniset monikasvainoireyhtymät
*MEN = Multiple endocrine neoplasia

*MEN-1
-Dominantti periytyminen
-Perinnöllinen (syndroomapotilaan lähiomaisilla 1 endokriininen
kasvain) ja sporadinen muoto (2 tyypillistä kasvainta samanaikaisesti
tai peräkkäin)
-Tuumorisuppressorigeenin mutaatio

*MEN-2
-Dominantti periytyminen
-MEN-2a: GI-kanavan hermokasvaimia
-MEN-2b: aina lisäksi Gi-kanavan hermokasvaimia
-Mutaatio useimmiten RET-onkogeenissä






L18-20 Maitorauhasen taudit ja kasvaimet

Yleistä...
-Rakenne: Kokoava ductus -> segmentaalinen ductus -> subsegmentaalinen
ductus -> terminaalinen ductus + ympärillä lobulaarinen strooma
--Lisäksi sileää lihasta, interlobulaarinen strooma, alempana
M.pectoralis ja kylkiluut etc

Rinnan hyvänlaatuiset sairaudet

1. Ektopia (harvinaisia)
-Rintakudosta muualla (esim. axillan) alueella

2. Tulehdukselliset sairaudet
a. Puerperaalimastiitti
-Imetysaikana, esim. Staph. aureus, tiehyitä pitkin nouseva tulehdus
b. Periduktaalimastiitti
-Kivulias muutos areolan alapuolella, keratinisoituva levyepiteeli
tukkii tiehyeen -> voi laajeta, revetä, ympärillä tulehdus
b. Dukektasia eli tiehyeen laajeneminen
-Eritettä, periduktaalinen tulehdus, kalsifikaatiota, voi aiheuttaa
sisäänvetäytymistä
--Jos kalsifikaatio näkyy kuvantamisessa mutta ei PAD:ssa -> uusi
näyte ja syvemmältä
c. Rasvanekroosi
-Trauman ja leikkauksen jälkitila, tuumorimainen, voi näkyä
mammografiassa, rasvakudoksessa verenvuotoa, nekroosia, tulehdussoluja
-> arpeutuu, voi olla myös dukektasian tai mastopatian yhteydessä)
d. Muut tulehdukset
-d1. Lymfosyyttinen mastopatia, tiivis ja kova leesio
-d2. Granulomatoottinen mastiitti, esim. sarkoidoosin, Wegenerin
granulomatoosin, mykobakteeri- tai sieni-infektion yhteydessä
-d3. Abskessi
-d4. Vierasesinereaktio
-d5. Infarkti

3. Benignit proliferatiiviset sairaudet
a. Mastopatia/fibrokystinen sairaus
-Kliinisesti palpoitav(i)a kyhmy/kyhmyjä, histologisesti useita
komponentteja (kystia, metaplasiaa, fibroosia, adenoosia, duktaalista
epiteelihyperplasiaa, lobulaarista hyperplasiaa, kalsifikaatiota,
tulehdusta...)
-Maitorauhasen terminaaliset ductukset ja lobulukset, proliferatiivis-
ten ja regressiivisten muutosten yhdistelmä, normaalisuhteet muuttuu
b. Adenoosi (asinusten määrä lisääntyy lobuluksissa)
-Lobulus suurenee duktusten proliferatoitumisen takia
-Eri tyyppejä (esim. sklerosoiva, nodulaarinen...), ei oleellista,
ymmärrä mitä adenoosi on
-Erota karsinoomasta!
c. Radial scar
-Tähtimäinen muutos (mammografisesti, makro- ja mikroskooppisesti),
muistuttaa karsinoomasta, erota!
-Mikroskooppisesti muutoksen keskellä vaihtelevan kokoisia rauhasia
d. Fibroadenooma
-YLEISIN benigni kasvain, etenkin nuorilla
-Yleensä yksittäinen leesio, tarkkarajainen ja alle 3cm
-Konsistenssi ödeemisestä hyaliniseen/kalkkeutuvaan
-Histologinen kuva vaihteleva, diagnoosi yleensä helppo
-Maligneja muutoksia 0.1% tapauksista
e. Phyllodes-tuumori
-Vaihteleva koko, pyöreähkö, tarkkaan rajautuva, 45-50v
-Histologisesti korostunut strooma, hypersellulaarinen, tiehytperäiset
rakenteet proliferoituneet ja dilatoituneet
-Huomioi tuumorin reuna, strooman solukkuus, strooman atypia,
mitoottinen aktiivisuus, strooman ylikasvu, maligni heterologia,
yleisyys
f. Adenoomat
-f1. Tubulaarinen adenoma (yksittäinen tarkkarajainen kiinteä nuorella
aikuisella)
-f2. Laktoiva adenooma (yksittäinen raskauden aikana)
-f3. Apokriininen adenooma
-f4. Nännin adenooma (nännitiehyistä lähtöisin oleva benigni
epiteliaalinen kasvain, nännin iho voi olla haavautunut, nännieritettä,
erota Pagetin taudista)
g. Intraduktaalinen papillooma
-Yleensä yksittäisiä, yleensä nännin takaisissa isoissa tiehyissä,
yleensä alle 3cm, tiehyen seinämästä kasvava puumaisesti haarautuva
rakenne
-Fibrovaskulaarinen strooma ja sitä myötäävä poimuileva strooma,
epiteelissä voi olla hyperplasiaa

Atyyppinen hyperplasia
-Atyyppinen duktaalinen hyperplasia
--Duktaalisen in situ karsinooman piirteitä, solukko ei täytä luumenia
kokonaan
--Mukana voi olla mikrokalkkeja, tiivistymiä tai tunnettavia tuumoreja
-Atyyppinen lobulaarinen hyperplasia
--Proliferoituva pienikokoinen solukko täyttää luumenin osittain
--Yleensä sattumalöydös


Rintasyöpä
-Riskitekijöitä: Synnyttämättömyys, myöhäinen ensisynnytys, aikainen
kuukautisten alku, myöhäinen menopaussi, pitkäaikainen postmeno
hormonihoito, prolif. mastopatia, atyyppinen lobulaarinen hyperplasia,
suvussa rintasyöpää, postmenopausaalinen lihavuus...
-Suojaavia: Ylipainon välttö, ensisynnytys nuorena, useat synnytykset,
hormonitoiminnan lopetus premenopausaalisesti, liikunta, antiestrogeeni
-Oireet: Yleensä kivuton kyhmy, iho/nänni sisäänvetäytyminen, erite
nännistä, epämääräinen kipu/pistely/painon tunne, metastaasien oireet

Duktaalinen in situ karsinooma (DCIS)
-Non-invasiivinen (rajoittuu duktuksen sisälle)
-Saa alkunta terminaalisesta tiehyt-lobulus yksiköstä
-Harvoin palpoituva tuumori
-Yleensä löytyy mikrokalkkilöydösten perusteella
-Histopatologisesti useita kasvutapoja, luokitellaan tumakoon perus-
teella suurisoluiseen ja pienisoluiseen ryhmään, huomioi myös
nekroosi ja kasvutapa
-Ei metastaaseja, hyvä ennuste, mutta...
-Voi olla *mikroinvaasio, tunkeutuu tyvikalvon läpi ympäröivään
parenkyymiin alle 1mm alueella, siltikin vielä in situ karsinooma,
fokuksia voi olla parikin
-ErotusDG: Atyyppinen duktaalinen hyperplasia, lobulaarinen in situ
karsinooma, invasiivinen duktaalinen karsinooma

Pagetin tauti
-Nännissä tai areolassa vetistävän ekseeman kaltainen ihomuutos ja
epidermiksessä adenokarsinoomasolukkoa
-Alapuolella rinnassa duktaalinen in situ karsinooma tai invasiivinen
duktaalinen karsinooma
-ErotusDG: Huomioi melanooma ja Morbus Bowen

Lobulaarinen in situ karsinooma (LCIS)
-Rintasyövän vaaratekijä, prekanseroottinen muutos
-Lobulusten luumenin täyttävä monotonisen pienikokoisen solukon
proliferaatio, ei infiltroi tyvikalvon läpi ympäröivään stroomaan
-Usein sattumalöydös, yleensä ei palpoitavaa massaa

-LCIS/DCIS/Invasiivinen karsinooma kaikki voivat löytyä samasta
näytteestä


Invasiivinen karsinooma
1. Invasiivinen duktaalinen karsinooma NST (No Special Type)
-Yleisin (70-80%), yleensä palpoitava tuumori, mammografiassa
tähtimäinen, ympäristöä kovempi, epätarkkarajainen
-Atyyppinen, usein rauhasrakenteita muodostava solukko kasvaa
infiltroiden maitorauhasen sidekudoksen ja rasvan seassa
-Mukana usein DCIS
-Luokittelu Gr I-III tubulusten, mitoosien ja tumapleomorfian mukaan
-*Inflammatorinen karsinooma: Rintasyövän yhteydessä esiintyvää rinnan
ihon tulehdusoiretta, taustalla usein huonosti erilaistunut duktaalinen
rintasyöpä, huono ennuste

2. Invasiivinen lobulaarinen karsinooma
-Toiseksi yleisin (5-15%), epätarkkarajainen, vaikeasti erotettava
-Histologisesti pieniä niukkaplasmaisia soluja, invasoivat
tyypillisesti jonoina ja diffuuseina viuhkoina tai renkaina tiehyiden
ympärillä
-Gradus luokittelu tumien perusteella (ei putkia)
-Jopa 90% tapauksista LCIS mukana

3. Muut histologiset alatyypit
a. Tubulaarinen karsinooma
-Pienikokoinen hyvin erilaistunut tiehytperäinen karsinooma
-Hyväennusteinen, metastaaseja kainalon imusolmukkeet n. 10%
-Erota: Radial scar, adenoosi, tubulaarinen adenooma, gr 1 duktaalinen
karsinooma
b. Musinoottinen karsinooma
-Postmenopausaalisilla naisilla
-Tarkkarajainen, kasvainsolut kelluvat limassa
c. Medullaarinen karsinooma
-Yleensä alle 50v
-Synsytiaalinen kasvutapa, kohtalainen tai vahva tumapleomorfia,
ennuste parempi kuin duktaalinen karsinooma?
d. Papillaarinen karsinooma
-Postmenopausaalinen
-Kasvainsolut infiltroi muodostaen papillaarisia rakenteita
e. Muita karsinoomia
-Kribriforminen, apokriininen, sekretorinen...

4. Muut pahanlaatuiset
-Sylkirauhasen tyyppiset kasvaimet
-Vaskulaariset kasvaimet
-Lymfoidiset tuumorit
-Metastaasit


Rintasyöpä, huomioitavia seikkoja
1. Invasiivisuus, in situ/stage/TMN
2. Kainalon imusolmukkeet, tutkitaan, leikkauksen yhteydessä samalta
puolelta poistetaan, tärkein uusiutumista ennustava tekijä
-Mikrometastaasit, yksittäiset kasvainsolut
-*Vartijaimusolmukebiopsia, ensimmäinen imusolmuke johon lymfaneste
suoraan kasvainalueelta, oletetaan että metastaasi tähän ensimmäiseksi
3. Kasvaimen koko
-Mitataan poistetusta kasvaimesta, mikroinvaasio raporoitaan erikseen
4. Histologinen alatyyppi
-Hyvä ennuste: Tubulaarinen, papillaarinen, musinoottinen
-Huono ennuste: Duktaalinen, lobulaarinen
5. Histologinen gradus/eriaistumisaste
6. Kasvainsolujen jakautumisnopeus (proliferaatioaste)
-Mitoosit, immunohistokemiallinen värjäys
-Vahva ja itsenäinen ennustetekijä
7. Suoni-invaasio
-Imusuoni-invaasi tärkeä ennustetekijä erityisesti pienissä syövissä
8. Hormonireseptorit
-Estrogeeni ja progesteronimääritykset apuna lääkehoitojen valinnassa
ja ennusteen arvioinnissa
9. HER-2/neu-onkogeeni
-Solukalvon läpäisemä glykoproteiini
-Määritys immunohistokemia tai in situ hybridisaatio
-Vaikuttaa hoidon valinnassa, tähän kohdistuvat hoidot vaativat sen
ilmentymisen
10. Geneettinen profilointi
-Tulevaisuudessa auttaa ennusteen arvioinnissa ja hoitovalinnoissa?
11. Muut tekijät

Rinnan poiston aiheita
-Useita kasvainalueita etäällä toisistaan
-Säästävällä leikkauksella ei tervekudosmarginaaleja
-Inflammatorinen rintasyöpä, jos kasvain pienenee lääkehoidolla
-Kookas kasvain rinnan kokoon nähden
-Potilaan toive

Patologin lausunnossa tulee ilmi...
-Kasvaimen koko, etäisyys marginaalista, histologinen erilaistuminen,
imusolmukkeet, suoni-invaasi, hermoinvaasio, ihoinvaasio, syvyys
-Metastaaseista lisäksi kantaa vartijaimusolmukkeista, makro/mikro-
metastaaseista, isoloituneista tuumori soluista

Miesten rintasairaudet
-*Gynekomastia, histologisesti sekä glandulaarisen että stromaalisen
komponentin hyperplasia ja hypertrofia
-*Myofibroblastooma
-Karsinooma, 15-20 tapausta/v suomessa, histologia sama kuin naisilla,
lobulaarinen karsinooma harvinainen, ennuste kohtuullisen hyvä






L21-22 Neuropatologiaa osa I

Keskeistä:
-Yleisimmät keskushermoston kasvaimet, erityispiirteet ja kasvainten
luokittelu
-Yleisimmät rappeuttavat aivosairaudet
-Vaskulaariset sairaudet
-Kuinka diagnostiikka tapahtuu

Keskushermoston solut
-*Neuronit: Paljon erilaisia, akuutti soluvaurio, nekroosi, apoptoosi,
inkluusiot
-*Astrosyytit: 10x hermosolujen määrä, harmaa/valkea aine, GFAP,
glioosi, astrosytoosi, astroglioosi, kasvaimet, tukisolu, "arpisolu",
"skleroosi"
-*Oligodendrosyytit: Valkea aine, myeliinin ylläpito ja synteesi,
kasvaimet, virusperäinen sytolyysi, immunologinen reaktio, toksinen
tekijä tai muu vaurio, primaari/sekundaarinen demyelinisaatio
--Keskushermostossa oligodendrosyytit, ääreishermostossa Schwannin
solut
-*Mikroglia: Proliferaatio, neuronofagia, nodulukset, sytokiinit,
fagosytoosi
-Muut: Ependyymisolut, endoteeli etc...

Kuvia slide 10, esimerkkejä yksiköistä
-*Axonaalinen degeneraatio: Myeliinissä/aksonissa ongelma, lihakset
surkastuu hermon ongelman takia
-*Myopatia: Hermot ok, ongelma lihaksissa

*ICP (Kallonsisäinen paine) = Tilavuus CNS + Tilavuus CSF + Veri +
(leesion tilavuus)
-Oireita kun ICP kasvaa: Päänsärky, pahoinvointi, näön hämärtyminen
-*CPP = Perfuusiopaine, valtimoverenpaineen ja ICP:n välinen erotus,
aivoverenkierto alkaa vähentyä kun CPP alle 60 mmHg

*Aivoturvotus yleinen akuutti neurologinen ongelma, eri tyyppejä:
-Vasogeeninen
-Hydrostaattinen
-Sytotoksinen
-Osmoottinen
-Hydrokefaalinen

*Herniaatio
-Aivopaineen kasvaessa aivokudos pyrkii etsimään lisää tilaa anatomisen
reitin kautta = Kompressio, oire, usein nähdään *Duret'n verenvuodot
kuoleman jälkeen

Verenvuodot
-Epiduraalivuoto (*EDV)(esim. kallo murtuma, dura kuoriutunut irti,
valtimo verta), lähes aina A.meningea media trauman takia, aiheuttaa
herniaatiota, hyvä ennuste
-Subduraalivuoto (*SDH)(dura vielä kallossa kiinni, laskimo verta),
usein traumaattinen, päänsärky, tajunta laskee, siltalaskimoista
-Aivosisäinen (*ICH), verenpainetauti, kasvaimet, malformaatiot, AK-
lääkitys, aivoverisuonten amyloidi angiopatia (CAA)
-Subaraknoidaalinen aivoverenvuoto (*SAV), yleensä multippeleita
aneurysmia, joku repeää, altistavia esim. RR-tauti, tupakointi, veren-
painetta nostavat huumeet, polykystiset munuaiset
--Aneurysmat jossain circulus Williksen ympärillä, etu ja keskiaivo-
valtimot eniten

Infarktit

Kasvaimet
-Hyvin vaihtelevat oireet riippuen sijainnista ja kasvunopeudesta
-Neurologisia oireita, epileptinen kohtaus usein ensioire
-Päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua
-Metastasoivat hyvin harvoin, toisaalta hyvänlaatuinenkin voi olla
fataali
-Aina voi olla mahdollinen, uskalla epäillä
-Tiettyjä tuumoreita tietyissä paikoissa (esim. aivolisäkkeen adenoomia
vain sillä alueella)


Termejä...
*Globaali iskemia: Esim. sydänpysähdys, shokki -> tämän johdosta ei
aivoihin verta
*Fokaalinen iskemia: 80% taustalla embolus, vaurio keskustassa ns.
pienten suonten tauti
*Penumbra: Suonialueiden raja-alue, solukalvot eivät pettäneet
*Watershed, *Border zone: Vedenjakaja
*Vaskulaarinen dementia: Kudostuhosta johtuva dementia
*Hypertensiivinen enkefalopatia:
*Lacuna: Fokaalinen arterioskleroosiin liittyvä pieni infarkti
*TIA: Ohimenevä iskeeminen vaurio, ei näy kuvantamisessa, max 1h
*Stroke = aivohalvaus
*Aneeminen infarkti vs *Hemorraginen infarkti


Kasvainten luokittelu ***TENTTI, Duodecimin kirjasta!
-Gradus 1-4, gradus 2-4 pahanlaatuisia
-Neuroepiteliaaliset kasvaimet
--Astrosytoomat
--Oligodendroglioomat ja oligoastrosytoomat
--Ependymoomat
--Suonipunoksen kasvaimet
--Käpylisäkkeen kasvaimet
--Embryonaaliset kasvaimet
-Aivokalvojen kasvaimet
--Meningioomat
--Mesenkymaaliset kasvaimet
-Aivo ja paraspinaalisten hermojen kasvaimet
--Schwannooma
--Neurofibrooma
--Maligni perifeerinen hermotuppikasvain
-Lymfoomat
-Itusolukasvaimet
-Aivolisäkkeen ja sellan seudun kasvaimet
--Adenooma
--Kraniofaryngeooma
--Granulaarisolukasvain

-Glioomat usein progredioivat, gradus muuttuu pahemmanlaatuiseksi (II-
III-IV), vaikuttaa hoitoratkaisuihin ja vaikeuttaa hoitoja
-Primaari glioblastooma suoraan glioblastoomaksi, sekundaarinen menee
astrosytooma tai oligodendrogliooma muutosten kautta
-Astrosytooma gr I ei maligni, kirurgisesti radikaalisti poistettava,
gr II-IV maligneja





L23-24 Neuropatologia Osa II

Elpan kannalta oleellista:
-Glioomien luokittelu, kasvu, funktio oleellista
-Meningiooma
-Mitkä lasten kasvaimia
-Mitkä maligneja, mitkä benignejä

Kertausta...
-Alueellisesti erilaisia sairauksia
-Luokittelu
-Astrosytoomat gr I ei maligni, poista kirurgisesti, gr II-IV maligneja
-Glioomat progredioi, vaikuttaa hoitoon ja vaikeuttaa sitä
-Prim. Glioblastooma suoraan glioblastoomaksi, sekundaari astrosytooma
tai oligodendrogliooma kautta

*Neurofibrooma
-Hyvälaatuinen gr I Schwannin soluja, fibroblasteja tai perineumin
soluja muistuttavasta solukosta koostuva kasvain
-Yleinen, esiintyy ilman sukutaustaa yksittäisinä tai lukuisina
liittyen neurofibromatoosiin

*Kranifaryngeooma
-Gr I, lähtöisin Rathken taskun epiteelijäänteistä
-Näköoireet, adenohypofyysin puutos, kallonsisäinen kasvain
-Usein makroskooppisesti öljymäinen, tarkkarajaisesti tai tiiviisti
ympäristöön kiinnittynyt

*Germinooma
-Yleisimmin gonadeissa esiintyviä itusolukasvaimia, tavataan myös
intrakraniaalisesti, erityisesti keskiviivassa
-Pahanlaatuinen
-Diabetes insipidus, näköoireet, hypopituitarismi jos aivolisäkkeen
lähellä, hydrokefalus jos käpylisäkkeen alueella

-Muita intrakraniaalisia itusolukasvaimia teratooma, ruskuaispussi-
tuumori, embryonaalinen karsinooma, korionkarsinooma

*Medulloblastooma
-Gr IV, erilaistumista neuronaaliseen suuntaan
-Erityisesti pikkuaivoissa, vermis tyyppipaikka
-Kallonsisäisten embryonaalisten kasvainten yleisin tuumori

*Aivolymfoomat
-Yli 90% B-Soluisia
-Pääasiassa ikääntyneillä
-Immuunipuutos altistaa

Hermoston tulehdukset
-*Meningiitti = aivokalvojen tulehdus
-*Enkefaliitti = aivokudoksen tulehdus
-*Serebriitti = mikrobiperäinen aivokudoksen tulehdus
-*Myeliitti = selkäytimen tulehdus
-*Radikuliitti ja *neuriitti = hermojuurten ja ääreishermojen tulehdus

Prionitaudit - proteiinin kaltainen infektiivinen partikkeli
-*TSE = transmissible spongiform encephalopathy
-*Kuru, kannibalismi kulttuurissa
-*CJD = Creutzfeldt Jacobin tauti, nopeasti etenevä dementoiva

-*sCJD = Sporadinen CJD
--Tyypillisesti 50v+, muisti ja liikehäiriöitä sekä käyttäytymisen
muutoksia
--Näköharhoja, tasapainohäiriöitä, nykimistä, aivohalvauksen kaltaisia
oireita
--EEG:ssa poikkeavia piikkiaaltokomplekseja, likvorissa 14-3-3-prot.
koholla
--Oireet etenee nopeasti johtaen dementiaan, kestää harvoin yli vuoden

-*fCJD = familiaalinen/perinnöllinen CJD
--Joissakin poikkeava taudinkuva, esim. familiaalinen fataali insomnia
(FFI)

-*iCJD = Infektiivinen CJD
--Voi syntyä lääketieteellisen toimenpiteen seurauksena
--Ihmisperäinen kasvuhormoni, neurokirurgiset potilaat
--"Hullun lehmän tauti BSE" sairastuneiden nautojen hermokudosta
sisältänyttä ruokaa syöneet ihmiset -> vCJD (Variantti CJD), saman-
kaltainen kuin iCJD

Rappeuttavat aivosairaudet
-Perinnöllisiä ja satunnaisesti esiintyviä
-Hermosolujen ja/tai tukisolujen etenevä rappeutuminen
-Muutokset esiintyy sairaudelle ominaisilla aivoalueilla -> vaihtelevat
oireet
--Esim. frontaali -> käytöshäiriöt, ohimo -> muistihäiriöt
-*"Proteinopatia" = solunsisäiset ja/tai solun ulkopuolelle sijoittuvat
muuntuneiden proteiinien kertymät
--Patologisten proteiinien geeneissä olevat mutaatiot syynä
perinnöllisille rappeuttaville aivosairauksille
--Lisäksi muuntuneiden proteiinien lisääntynyt synteesi, laskostumis-
häiriöt, lisääntynyt prosessointi

-Esimerkki proteiinista *Beeta-amyloidi (Abeta), normaalisti solukalvon
glykoprot AbetaPP, merkitystä ehkä viestinnässä, joka pilkkoutuu
--Jos pilkkoutuu väärin, tulee Beta-amyloidi, joka kertyy aivokudokseen
ja muodostaa solunulkoisia proteiinikertymiä eli amyloidiplakkeja
-> Alzheimerin tauti, perinnölliset aivoverisuonten amyloidoosit, GSS

-Toinen esimerkki *Muuntunut-tau (*HF-Tau), normaalisti liukoinen
solunsisäinen mikrotubuluksia vakauttava fosfoproteiini
--Jos väärin, tulee solunsisäisiä inkluusioita
--Voi olla familiaalinen tai satunnainen
--Esiintyy useissa rappeuttavissa aivosairauksissa erilaisina
kerääntyminä

-Kolmas *Muuntunut alfasynukleiini (aS)
--Aiheuttaa synukleopatioita
--Hermosoluissa ja/tai oligodendrosyyteissä solulimaan sijoittuvia
inkluusioita, pääkomponentti aS-filamentti

-Muita esim. Huntingtonin taudissa (ekstrapyramidaali liikeoireet,
chorea, dementia) - *Huntingtiini, ALS - *Superoksididismutaasi

*!*Elpaa varten tiedä, mitkä inkluusiot solun sisällä ja mitkä solun
ulkopuolella (Beta-amyloidi solunulkoisia, Muuntunut-tau/aS sisällä)

*Alzheimerin tauti
-Parhaiten tunnettu ja yleisin rappeuttava aivosairaus
-Muistamattomuus, harkinnan ja ajattelun häiriöt, dementia
-Yleisin muoto sporadinen (riskejä korkea ikä, nainen, ApoE eta4)
-Makroskooppisesti surkastuttaa aivot loppuvaiheessa, harmaan aineen
määrä vähenee, hippokampus ja amygdala surkastuu
-Histologisesti voi osoittaa/diagnosoida jo levyltä ennen kuin laittaa
mikroskooppiin
-Amyoidi-Beta ja muuntunut-Tau kappaleita voi olla

*Parkinsonin tauti ja lewynkappaledementia
-Rappeuttava aivosairaus, jossa esiintyy muutoksia motorisissa
toiminnoissa (jäykkyys, ilmeettömyys, kävelyn vaikeus ja hidastuminen)
-Voi liittyä dementia mukana, tällöin kyseessä lewynkappaledementia
-Usein hallusinaatioita
-Aivot normaalin kokoiset, mutta kalpenemista substantia nigran,
locus caeruleuksen ja nucleus vaguksen tumakkeiden alueella (norm.
vaaleita)
-Solukuolemaa, Lewyn kappaleita, kalpeita kappaleita
-Alfasynukleiini kappaleita voipi olla

-*CTE = krooninen traumaattinen enkefalopatia
-*Dementia pugilistica = "nyrkkeilijän tylsistyminen"

Frontotemporaaliset lobaariset degeneraatiot (*FTLD)
-Joka kolmannella dementikolla jokin muu kuin AD/LBD, hoito?
-Muutoksia erityisesti otsa- ja ohimolohkon alueella
-Kliininen kuva vaihtelee, esim. persoonallisuusmuutoksia, käyttäytymis
häiriöitä, puheen tuottamisen vaikeuksia, motorisia oireita
-Alatyyppejä esim. Tau-positiivinen (Pickin tauti, monisysteemitauo-
patia, kortikobasaalinen rappeutuminen), Tau-negatiivinen (fronto-
temporaalinen lobaarinen degeneraatio), kolmas alatyyppi (dementia
ilman histologia ominaispiirteitä)


Lihaspatologiaa (kiva tietää)
-Perusmuutokset: Myosiitit, neurogeeniset atrofiat, denervaatiot,
myopatiat, dystrofiat, mitokondriotaudit
-Tyypillisiä oireita: Heikentynyt lihasvoima, atrofia, velttous,
lihassäryt, arkuus, kontraktuurat

-Liikehermosolun taudit: Alempien motoristen hermosolujen runko-osat
ja niiden myötä myös aksonit degeneroituu -> atrofiaa etc
-SMA (spinaalinen lihasatrofia) I/II/III, ALS
-Perifeeriset motoriset neuropatiat: Kohdistuu aksoneihin ja myeliiniin

-Lihasdystrofiat: Perinnöllisiä eteneviä myopatioita, lihassyyt
nekrotisoivat ilman näkyvää rakenteellista syytä, dystrofiaa

-*Mitokondriotaudit: Mitokondrion toiminta häiriintynyt

-Tulehduksellinen myopatia: Voimattomat ja arat lihakset, usein ohella
dermatiitti
-Toksiset myopatiat: Hankala nekrotisoiva myopatia esim. statiinin
käytön johdosta, rabdomyolyysi







L25 Sytologian perusteet

<EI LUENNOLLA>



L26-29 Keuhkojen taudit, keuhkojen ja hengitysteiden patologiaa

<Katso tarkemmin vielä kun luentoslidet tulee moodlen>

Keuhkojen kasvaimet
*Benignit
-Harvinaisia, <5%
-*Keuhkoputken papillooma
-*Fibrooma = sidekudoskasvain
-*Kondrooma = rustokasvain
-*Hamartooma = eri kudoskomponentteja
-*Adenooma (rauhasperäinen, alveolaarinen)
-Voi seurata, jos kasvaa -> leikataan pois

Malignit, yleistä
-Epidemiologia: Johtava syöpäkuolemien syy, suomessa miesten 2. yleisin
prostata-ca jälkeen, 5v suhteellinen ennuste 10-13%
-Altistavia: Tupakka (90% kaikista), asbesti, radon, arseeni, säteily,
muut (keuhkofibroosi, virukset)
-Genetiikkaa mukana aiheuttamassa on

Esiasteet
-Levyepiteeli: Dysplasia, carcinoma in situ
-Lieriepiteeli: Atyyppinen adenomatoottinen hyperplasia...
-Neuroendokriiniset: Aggressiivisia, oma kehittyminen

Kasvaimet
-Levyepiteelikarsinooma
--Kirkassoluinen, papillaarinen, pienisoluinen, basaloidinen
-Adenokarsinooma
--Lepidinen, asinaarinen, papillaarinen, mikropapillaarinen, solidi
--Variantit: Misinöösi, kolloidinen, enteerinen, fetaalinen
-Pieni/suurisoluinen karsinooma, adenoskvamoosi, sarkmatoidinen
karsinooma, karsinoidituumori, sylkirauhaskasvaimet
-Pehmytkudoskasvaimet, mesoteliaaliset, lymfoprolif., sekalaiset,
metastaattiset kasvaimet...

-Oleelliset levyepiteelikarsinooma, adenokarsinooma sekä suuri/pieni-
soluinen karsinooma yleisessä kliinisessä työssä
--Levyepiteeli 25-40%, adeno 25-40%, pienisolu 20-25%, suurisolu 10-15%

*Adenokarsinooma
-Naisten ja tupakoimattomien yleisin keuhkosyöpä
-Usein perifeerisesti, reunalla
-Lähtöpaikka pienten keuhkoputkien tai respiratoristen bronkioloien
epiteeli
-Histologia: Useita tyyppejä, rauhasmaiset rakenteet, lima
-Usein samassa kasvaimessa erilaisia histologia kasvutapoja (yllä),
variantit myös
--Asinaarinen: Alku keuhkoputken limarauhasista, sentraalinen sijainti
--Papillaarinen: Psammoomakappaleet, taipumus lähettää metastaaseja ja
hakeutuu imuteihin, voi näyttää rauhalliselta vaikka ei olekaan
--Mikropapillaarinen: Sama kuin papillaarinen mutta pienempää, huono
ennuste

*Levyepiteelikarsinooma
-Keuhkoputkesta lähtöisin oleva vaihtelevasti keratiinia muodostava
maligni levyepiteelistä muodosta kasvain
-Usein sentraalisesti, pääkeuhkoputkesta tai sen 1./2. sivuhaarasta
-Histologia: Keratinisaatio (keratiinihelmet) ja soluvälisillat,
nekroosia usein keskellä

Neuroendokriiniset
*Karsinoidituumori
-Kaksi tyyppiä
--Tyypillinen: Neuroendokriininen karsinooma gr 1., useita kasvutapoja,
vähän mitooseja, ei nekroosia, 5v ennuste hyvä 90%+
--Atyyppinen: Neuroendokriininen karsinooma gr 2.,

*Pienisoluinen karsinooma
-Epiteliaalinen, neuroendokriinisistä soluista alkunsa saava kasvain
-Neuroendokriininen karsinooma gr 3.
-Metastasoi nopeasti, huono ennuste, useimmiten ei leikattavissa
(metastasoi niin nopeasti ja usein, leikkaushoito ei paranna ennuste)
-Usein sentraalisesti
-Histologia: Juosteinen, venyttyvä kasvutapa, pienet solut ja niukka
sytoplasma, tyypillinen neuroendokriininen

*Suurisoluinen karsinooma
-Erilaistumaton epiteliaalinen kasvain, joka ei vastaa pieni/levy/
adenokarsinoomaa + solukoko suurempi kuin muissa keuhkosyövissä
-...

Keuhkometastaasit
-Yleinen paikka metastaaseille koska hyvät veritiet
-Yleisiä: Pehmytkudos ja luusarkoomat, KNK- levyepiteelikarsinoomat,
GI-kanavan...
-Harvinaisia:...


Tutkimusmenetelmiä
-Eri biopsia mekanismit, ks. luento kun tulee + kryobiopsia


Pleuran sairaudet
-*Pleuriitit: Jako ödeemanesteen mukaan
--Transudaatti: Proteiiniköyhä ödeemaneste, hydrostaattinen tai
osmoottinen paine....
--Eksudaatti: Proteiinirikas ödeemaneste...
-Malignit sairaudet aiheuttaa verekästä, tahmeaa pleuranestettä

Benignit kasvaimet
-*Paikallinen pleuran sidekudos tuumori, solitary fibrous tumor = SFT
--Yksittäinen ja tarkkarajainen, keskimäärin 5cm, liittyy yleensä
viskeraalipleuraan
--Hyvänlaatuinen sidekudos kasvain
--Hoito: kirurginen resektio, voi uusiutua paikallisesti

Maligneja
*Maligni mesoteliooma
...
-Histologia: Jako kolmeen
--Epiteloidi (yleisin parepi ennuste kuin sarkomatoidi)
--Sarkomatoidi: sukkulasoluinen, muistuttaa sarkoomia
--Bifaasinen: Epiteloidi + sarkomatoidi yhdessä
-ErotusDG: Keuhko-ca, karsinooman metastaasi, sarkooma


Interstitiaaliset (restriktiiviset) sairaudet
-Yhdistävä tekijä keuhkokudoksen komplianssin heikentyminen
-Interstitiumin vaurio, alveoliitti
-Etiologiasta riippumatta johtaa lopulta keuhkofibroosiin (hunaja-
kennokeuhko = end stage lung)
-Oireet (dyspnea, syanoosi, yskä) aiheutuu alveolivauriosta
-Sekundaarinen pulmonaalihypertensio ja cor pulmonale
-Etiologiaa: Ympäristötekijät esim. asbestoosi, sarkoidoosi,
idiopaattiset, systeemiset kollageenitaudit (SLE, RA, MCTD,
scleroderma), eosinofiilinen pneumonia

*Usual interstitial pneumonia = UIP = idiopaattinen keuhkofibroosi IPF
-Etiologia avoin, yleisin idiopaattinen
-Toistuva fibrosoiva tulehdusprosessi, makrofagit neutrofiilit lymfo-
syytit mas-solut eosinofiilit -> interleukiinituotanto -> fibroblasti-
prolif. -> fibroosi
-Keskimääräinen ennuste 2.5-3.5v, palautumaton tila
-Histologia: Keuhkon perusrakenne häiriintyy, kennoutumista, fibro-
blastifokuksia, interstitiumin lymfosyyttivaltainen tulehdus

*Epäspesifinen interstitiaalinen pneumonia (NSIP)
-40-50v, voi olla lapsillakin, ei yhteyttä tupakointiin
-Histologia: Diffuusit muutokset, vaihtelevasti fibroosia, lymfosyytti-
valtainen tulehdus, solukas ja fibroottinen muoto
-Parempi ennuste kuin UIP

*AKuutti interstitiaalinen pneumonia (AIP)
-Harvinainen, kaikenikäisillä
-Nopeasti etenevä, usein fataali, ei yhteyttä tupakontiin
-Akuutin vaikean hengitysinfektion kuva muutamassa viikossa,
hengitysvajaus suuri
-Makroskooppisesti painavat, laajentuneet keuhkot
-Histologia: Diffuusit muutokset, vaihtelevasti fibroosia, fibroosia
myös osin intra-alveolaarisesti, lymfosyyttivaltainen tulehdus

*Kryptogeeninen organisoituva pneumonia (COP)
-65v keski-ikä, yleisempää ei-tupakoivilla
-Ilmenee pitkittyneen hengitysinfektion kuvalla
-Reagoi steroidihoitoon, paranee hyvin
-Histologia: Läiskäiset muutokset insta/peribronkiaalisesti, fibroosia
vaihtelevasti bronkioleissa ja alveoleissa, haarautuvat sukkulasolu-
kimput

*Eosinofiilinen pneumonia
-Kroonisessa syy tuntematon, akuutissa sienet, loiset, lääkkeet
-Hengitystieinfektion kuva, astma
-Eosinofilia alveoleissa, interstitumissa ja veressä


Keuhkon obstruktiivisia sairauksia
-Akuutti bronkiitti...

*COPD
-Taustalla emfyseema tai krooninen bronkiitti
-Tupakka
-.....

-*Emfyseema = keuhkolaajentuma, kehittyy hitaasti ja salakavalasti,
edellyttää 20-40v säännöllistä tupakointia
--Pienten keuhkoputkien ympäriltä häviää kudostuhon seurauksena
alveolaarisia kiinnityskohtia -> uloshengityksen vaikeutuminen
--Keuhkokudosta tuhoutuu n. 7%/10v, kun 25% tuhoutunut, ongelmat
alkavat
-*Krooninen bronkiitti = keuhkoputkentulehdus
--Limainen yskä jatkunut pitkään, oireet pahenee infektioiden
yhteydessä
--Histologia:....


Pneumokonioosit
-Keuhkoihin kulkeutuneet partikkelit aiheuttavat keuhkokudoksen
rakenteen ja toiminnan häiriöitä
-Esim. asbestoosi, silikoosi, hiilipartikkelit, orgaaniset pölyt esim.
homepöly, työperäiset kemikaalit esim. ammoniakki

*Asbestoosi: Asbestikuitujen aiheuttama molemminpuolinen keuhkojen
fibrotisoituminen
-Vuosien työperäinen altistus tai todella suuri yksittäinen altistus-
tapahtuma
-Abstestikuidus -> makrofagi ja epiteelisolujen vaurio -> tulehdus
välittäjäaineet ja fibroblasti ja tulehdussolu kasvutekijät + ->
keuhkokudoksen fibroosi
-Asbestoosi voi johtaa maligniin mesotelioomaan, keuhkosyöpään,
kurkunpään syöpään

*Silikoosi eli kivipölykeuhko: Kiteisen piioksidin (kvartsin)
aiheuttama nodulaarinen fibroosi
-Usein ylälohkot
-Tarkkarajainen kvartsikiteitä sisältävä silikoosikyhmy
-Hengitysfunktion heikkeneminen, infektioalttius lisääntyys








L30-32 Gynekopatologiaa

Vulvan sairaudet
-Ei neoplastinen epiteliaalinen: Valkojäkälä eli *Lichen sclerosus,
atrofiaa levyepiteelissä, basaalissa degeneraatiota, alla tulehdus-
solukkoa, kliinisesti leukoplakia (valkoinen väri)
-Tulehdukselliset tilat: Erilaiset dermatosyytit (ihottumat) esim.
punajäkälä ja hiivasienen aiheuttama tulehdus

*HPV: Useissa sairauksissa etiologisena tekijänä (kondylooma, VIN
eli vulvar intraepithelial neoplasia, levyepiteelikarsinooma)
-Histologisesti koilosyyttejä
-*Kondylooma: Papillaarinen levyepiteelipaksuuntuma, koilosyyttejä,
aiheuttaja HPV 6 ja 11
-*VIN: Joko HPV liittyviä u-VIN (usual type) tai LS tautiin liittyvät
d-VIN
--u-VIN tumien koon suurenemista, hyperkromasia, koilosyytit, kohta-
lainen tai vaikea-asteinen dysplasia
--d-VIN epiteeli paksuuntunut ja hyperkeratoottinen, solut kypsyy
pintaa kohden, ei koilosyyttejä, ei niin pahanlaatuinen
-*Levyepiteelikarsinooma: 90% vulvan maligniteeteista, riskejä HPV,
tupakka, tulehdukselliset sairaudet
--*Usual-type yleensä vanhemmilla, hyvin erilaistuu ja keratinisoituu
--*Basaloidi tai syylämäinen nuoremmilla, liittyy kondyloomaan
--Leviää n. 20% tapauksissa
--Ennuste n. 50-75% 5v, tärkeimmät tekijät tuumorin koko ja imusolmuke-
status
--Hoito: Radikaali vulvektomia + sädehoito

*Pagetin tauti: Maligni glandulaarinen vulvan tuumori, karsinooma joka
saa alkunsa multipotentiaalisista soluista
-Kookkaita runsaan sytoplasman omaavia soluja

-Muita epiteliaalisia tuumoreita: *Hidradenoma papilliferum (benigni
vulvan tuumori), basaliooma, muut apuelintuumorit
-Dermatofibrosarkoma protuberans: fibroblastoidisista soluista
koostuva matalan maligniteettiasteen omaava sarkooma
-Aggressiivinen angiomyksooma: Lantion alueen kasvain, usein infiltroi
-Melanosyyttiset tuumorit: Melanooma, melanosyyttinen neevus
-Muita: Bartolin rauhasen kystat ja abskessit

Vaginan sairaudet
-Taustalla esim. estrogeenivajaus, pitkittynyt vuoto, servikaalinen
tulehdus, AB-hoito etc. voi aiheuttaa bakteerimuutosta
-Norm. useita eri tyyppejä, tauteja hiivoista erityisesti candida
albicans, bakteerivaginoosi gardnerella vaginalis, actinomyces säde-
sieni

-Vaginan adenoosi: Normaalin levyepiteelin korvautuminen lieriö-
epiteelillä
-Benignit tuumorit: Papilloomat (HPV), leiomyooma, fibroepiteliaalinen
polyyppi
-Malignit tuumorit: Levyepiteelikarsinooma, harvinaisempaa kuin vulvan
alueella

-*VAIN eli vaginal intraepithelial neoplasia - lievä, keskivaikea,
vaikea
-Adenokarsinooma lapsilla ja nuorilla aikuisilla

Kohdunkaulan sairaudet
-Normaali anatomia: Kohdun alin osa, portio -> exo/endocervix,
exocervix levyepiteeli, endocervix lieriöepiteeli
-Metaplasiat: Levyepiteelimetaplasia, korvautuu lieriöepiteelillä
-Tulehdusmuutokset: Krooninen servisiitti, herpes simplex, chlamydia,
syphilis, candida...
-Ei-neoplastiset muutokset: Endokervikaalinen polyyppi, Nabothin
kystat, Mikroglandulaarinen hyperplasia, endometrioosi
-HPV ja kohdunkaula: Etiologisena tekijänä kondyloomamuutoksista
levyepiteelikarsinoomaan

-Kohdunkaulan levyepiteelidysplasiat: Yleensä HPV:n indusoima, oma
luokitus CIN I-III
--CIN I/LSIL = Lievä dysplasia, atyyppiset solut alimmassa kolmannees
--CIN II/HSIL = Kohtalainen dysplasia, ala ja keskikolmannes
--CIN III/HSIL = Vahva dysplasia, atypia kaikki kolmannekset
--Carcinoma in situ (CIN III/HSIL) = atypia kaikissa kerroksissa

-Lieväasteiset yleensä paranee itsestään, CIN II+ hoidetaan sähkö-
silmukalla (loop-konisaatio)

*Bethesda-luokitus
-NILM = normaali, negative for intraepithelial lesion or malignancy
-ASCUS: atypia of squamous cells of undetermined significance =
muutos on esim. HPV:n takia, mutta ei varmaa miten vaikea
-LSIL: Low-grade squamous intraepithelial lesion = Varmoja dysplasia-
muutoksia, patologi ei voi poissulkea levyepiteelikarsinoomaa
-HSIL: High-grade squamous intraepithelial lesion = Varmoja, vähintään
keskivaikeita dysplastisia muutoksia

-Myös immunohistokemiaa voi käyttää määritykseen

*Kohdunkaulan levyepiteelikarsinooma
-Monissa maissa yleisin gyne tuumori, suomessa laskenut HPV-rokotuksen
takia
-Etiologiana yleisin HPV 16/18, geenit usein taustalla
-Makroskooppisesti tynnyrimäinen, voi olla myös huomaamaton ja
paljastua vasta PAPA-kokeessa
-Jako kolmeen gradukseen keratinisaation, soluatypian ja mitoosien
määrän perusteella
-Leviää herkästi lähi-imusolmukkeisiin, vaginaan, endometriumiin
-Ennuste: TMN, gradus, tyyppi
-Hoito: Radikaalipoisto, sädehoito

-Muita kasvaimia: Kohdunkaulan adenokarsinooma, rauhaset korvaantuu
atyyppisellä epiteelillä ja atyyppiset rauhaset invasoi stroomaan



Endometriumin ja kohdun runko-osan sairaudet
-Syklimuutokset: proliferaatio-, intermediaari-, sekreetio- ja
menstruaatiovaiheet
-Dysfunktionaaliset vuodot, syitä: Hypotalaamiset ja aivolisäkkeen
sairaudet, leiomyoomat, adenomyoosi, polyypit, hyperplasia, karsinooma,
atrofia, tuumorit...
-Kohdunlimakalvon tulehdus: Akuutisti streptokokki A, stafylokokki
ja muut bakteerit, kroonisessa residua post partum tai kierukka
-Adenomyoosi: myometriumilla endometriumin rauhasia ja niiden
ympärillä strooma kudosta

*Endometrioosi: Endometriumin rauhasia ja stroomaa kohdun
ulkopuolella, esim. ovarioissa, kohdun ligamentit, rektovaginaalinen
tila, peritoneum, napa, vagina, vulva, umpilisäke...
-Aiheuttaa kipua, infertiliteettiä
-Etiologia epäselvä
-Riskitekijöitä lisääntynyt estrogeenialtistus esim. aikaiset kuukau-
tiset, myöhäinen menopaussi, lihavuus, lyhyet kierrot, runsas kuukau-
tisvuoto
-Muita tekijöitä: Endokriinistä toimintaa häiritsevät kemikaalit,
lähisukulaisen endometrioosi, genitaalianomaliat

-Endometriumin polyypit: Yksittäisiä tai multippeleja, kaksi eri
tyyppiä (normaali funktionaalinen tai hyperplastinen endometrium)

*Endometriumin hyperplasia: Syntyy yleensä pitkäaikaisesta estrogeeni-
stimulaatiosta ilman progesteronia, aiheuttaa menopaussi/anovulatorinen
tila nuorilla naisilla
-Aiheuttaja polykystinen ovariosairaus, granulosasolutuumori, estro-
geenilääkitys, ovarion kortikaalinen stroomahyperplasia
-*Hyperplasia simplex: Muodolta ja koolta vaihtelevia yksinkertaisia
rauhasia, proliferatiivinen kerrostuva lieriöepiteeli
-*Hyperplasia complex: Epäsäännöllisiä raurasrakenteita, atyyppinen
ja ei-atyyppinen muoto, 29% syöpäriski

-Endometriumin metaplasiat: pinta/rauhassolukko muuttuu esim. väre-
karvallinen epiteeli tai muuksi epiteeliksi, taustalla hyperplasia,
pitkä vuoto, polyyppi

Endometriumin malignit kasvaimet
-Adenokarsinooma: Yleisin invasiivinen gyne maligni, altistavia DM,
obesiteetti, hypertensio, infertiliteetti, tuumorit
-Esiasteena hyperplasia atypialla, jos muistuttaa hyperplasiaa ja
endometrioideja yleensä hyvin erilaistuneita ja parempi ennuste
-Jos muistuttaa vähemmän endometriumia ja huono erilaistuminen esim.
seroosi adenokarsinooma -> huonompi ennuste
-Gradeeraus (G1-G3) rauhasmuodostuksen perusteella, mitä enemmän
solideja ja mitä vähemmän rauhasia, sitä suurempi gradus
-Jos levyepiteelidifferentaatiota ja levyepiteelikomponentti ->
adenosquamokarsinooma
-Ennuste: Gradus ja stage suuri vaikutus, stage I 90% 5v elossa,
stage II 30-50% 5v

-Stromaaliset tuumorit: Joko tarkkarajainen ei invasoiva tai leviävä
sarkooma, muistuttaa endometriumin stroomasolukkoa
-Maligni *Müllerin sekatuumori: Tuumori, joka sisältää sekä karsinooma
että sarkooma elementtejä, lihasta, rasvaa, luuta, rustoa, hyvin
aggressiivinen

-Kohdun runko-osan kasvaimet: Leiomyoomat, estrogeeniriippuvaisia
neoplasioita sekä leiomyosarkoomat, sileästi lihaksesta koostuvat
malignit tuumorit, ennuste n. 40% 5v

Munatorven sairaudet
-Taustalla inflammaatio, esim. chlamydia, gonokokki, tubi
-Myös benignit tuumorit ja kystat yleisiä esim. benignit paratubaariset
kystat tai adenomatoidi tuumori
-Maligneista tuumoreista tavallisin adenokarsinooma (tosin harvinainen)

Raskauteen liittyvät sairaudet
-Spontaani abortti 10-15%
-Syy voi olla vaikka mikä, fetaalinen tai maternaalinen, kromosomi-
häiriöt, maternaaliset infektiot...
-Ektooppinen raskaus: Jos poikkeava, yleisin paikka munatorvi, tärkein
altistava PID (krooninen salpingiitti), peritubaariset kiinnikkeet,
munatorvi raskaus yleensä voimakas vatsakipu ja verenpurkaumat
-Istukan anomaliat: Lisäistukka ei merkitystä, *Placenta accreta eli
osittainen tai täydellinen decidua-kalvon puuttuminen ja istukka
kiinnittyy suoraan myometriumiin, aiheuttaa voimakkaan post-partum
vuodon
-Kaksoisistukat jos kaksi hedelmöitystä tai jakautunut alkuvaiheessa,
chorion/amnion joko yhdessä tai erikseen
-Istukan tulehdukset: joko synnytyskanavan kautta tai hematogeeninen
infektio
-Istukan infarktit kohtuullisen yleisiä
-Villusten kypsymisen poikkeavuudet: Nopeutunut liittyy huonoon
hapetukseen esim. korkea verenpaine syynä, hidastunut kypsyminen
esim. diabeteksen aiheuttamana
-Trofoblastisairaudet: Trofoblastisolukon tuumorit
-*Mola hydatidosa eli rypäleraskaus: Istukan villusten kystinen
turpoaminen ja trofoblastisolukon proliferaatio, altistaa chorion-
karsinooman kehittymiselle, riippuen villusten ödeemisyydestä joko
heti abortoituu tai vasta myöhemmin, täydellinen ja epätäydellinen mola
--Molakudos voi invasoitua, mennä vaikka keuhkoihin saakka, käyttäytyy
aggressiivisesti, herkä sytostaateille



Ovariokasvaimet

-Kaikista kasvaimista 85% benignejä
-Yleisimpiä kystat, follikkelikysta, theca-luteiinikysta, cysta
simplex (atrofioitunut)
-Muita esim. kystadenoomat, endometrioidit tuumorit, osa itusolu-
kasvaimista ja sukusolupienkasvaimista hyvänlaatuisia
-Rajalaatuiset usein epiteliaalista alkuperää, hyvän- ja pahanlaatuisen
välimuoto, ei invasoi mutta tumamuutoksia ja mitooseja
-Pahanlaatuisista epiteliaalisia 90%, metastaattisia 5%, stroomasolu
ja itusolukasvaimia vähän

-Karsinooman riskitekijöitä: Syöpäsuku, runsaat ovulaatiovuodet,
synnyttämättömyys, myöhäinen menopaussi...
-Munasarjasyöpä toiseksi yleisin gyne syöpä, 5v ennuste n. 40-50%
-Stage I-IV, I paikallinen, IV levinnyt kaukaisiin elimiin
-Taudinkulku: Alkuun täysin oireeton -> yleisoireet -> vatsan
turpoaminen -> kipu myöhäisvaiheessa
-Virtaus kohti palleaa, imutiet, muut lantion elimet, harvoin veritein
-Diagnoosi yleensä myöhään
-Hoito: kirurgia, lääkehoito, sädehoito, yhdistellään

Epiteliaaliset kasvaimet
-Peräisin munasarjan pintaepiteelistä, pitkään jatkunut hormonikorvaus-
hoito riskitekijä
-*Seroosit kasvaimet: n. 30% kaikista, 60% benignejä
--Seroosi kystadenooma: Ei mitooseja, ei atypiaa
--Seroosi kystadenokarsinooma: Mitooseja, atypiaa, leviää herkästi
peritoneumin alueella, jaotellaan tyyppi I ja II tuumorit
-*Musinoottiset kasvaimet: n. 25% kaikista, voivat kasvaa hyvinkin
suuriksi ad 25 kg, usein toispuoleisia, eroaa seroosista erittämällä
limaa, kuutiomainen limaa erittävä lieriöepiteeli
--Samoin kystadenooma ja kystadenokarsinooma
--Helppo sekoittaa GI-alueen limaa erittävän karsinooman metastaasi
--*Pseudomyxoma peritonei: Vatsaontelosta löytyy hyytelömäistä
läpikuultavaa materiaalia, usein munasarjassa tällöin kasvain ja
limaa tuottava kasvain puhkeaa vatsaonteloon
-*Endometroidit kasvaimet, n. 20% ovariosyövistä, 15-30% samaan aikaan
endometriumin adenokarsinooma
-*Kirkassoluiset kasvaimet: Harvinaisia, samankaltaisia kuin endo-
metroidi karsinooma
-*Cystadenofibrooma: Benignejä, voimakas fibroottiset stroomakerroksen
proliferaatio, voi olla myös rajalaatuinen
-*Brennerin tuumorit: Usein benignejä, solidia kasvua, jakouurteita
tumissa, uroteeli-, levyepiteeli- ja rauhasputkimuodostusta

Sukupiena-stroomakasvaimet
-n.5-10% ovariokasvaimista
-Erilaistuu joko ovarion tai kiveksen "suuntaan"
-Granuloomasolu tuumorit, joko granulooma tai thecasolut
-Voi olla vahva estrogeenisynteesi, pieni maligni potentiaali
Thekoomat-fibroomat ovarion stroomatuumorit, koostuvat fibroblastin
kaltaisista soluista tai runsassytoplasmaisista lipidiä erittävistä
soluista
-Sertoli-Leydigin solu tuumorit 20-30v, hormonituotantoa, maskuli-
nisaatiota, erilaistuminen vaihtelee

Itusolutuumorit
-n. 15-20% ovariokasvaimista
-Esiintyy 10-60v, n. 60% lasten kasvaimista
-*Teratoomat yleisin itusolutuumoreista, makroskooppisesti voi koostua
vaikka mistä
-Histologisesti kerrostunut levyepiteeli, karvatuppeja, ihon kerroksia,
kilpirauhaskudos, rusto, luu, hermokudos, rasva...
-*Dysgerminoma kiveksen seminooman "vastine", maligni, alle 30v
yleensä
-*Endotermaalinen sinus tuumori: Ruskuaispussikasvain, perivasku-
laariset muodostelmat
-*Embryonaalinen karsinoma
-*Polyembryoma: Embryonaaliset kappaleet, sikiökudosta
-*Choriokarsinooma (ei raskauden aikainen)

Muut kasvaimet
-Pehmytkudoskasvaimet esim. fibrosarkooma
-Lymfaattiset esim. hodgkin ja non-hodgkin
-Metastaattiset tuumorit (kohtu, munatorvi, ovario, peritoneum, rinta,
GI)
-*Krukenbergin tuumori: Mahalaukun yl. diffuusin karsinooman bilate-
raaliset ovariometastaasit







L33-35 Pehmytkudokset ja luusto patologia

Pehmytkudos

Yleistä
-Mitä kuuluu: Sileä ja poikkijuovainen lihas, rasvakudos, sidekudos,
verisuonet, perifeerinen hermosto, mesoteeli
-Vaikka mitä muutoksia mutta nyt keskitytään tuumoreihin
-Hyvänlaatuiset - semimalignit - matala-asteiset malignit - korkea-
asteiset malignit
-Malignit eivät yleensä kehity benigneistä tuumoreista

Hyvänlaatuiset
-Paljon yleisempiä kuin malignit
-Lipoomat #1, sitten fibrohist. kasvain, verisuonikasvain, loput
harvinaisia
-*Lipoomat: ihon alla, submukoosassa (esim. paksusuoli), lihaksen
sisällä, rasvakudoksessa...subcutiksessa, vaikea erottaa normaalista
rasvakudoksesta, jos ei tietoa että kyseessä tuumori
-*Dermatofibrooma: jyrkemmin ihosta ulos verrattuna lipoomaan, enemmän
dermiksessä kuin subcutiksessa, tuumorisoluja kollageenisäikeiden
välissä mutta kyseessä benigni prosessi, ei infiltroi
-*Leiomyooma: kutaaninen tai esim. myometriumissa, histologiassa
smooth muscle actin -> sileälihasta, ei sidekudosta
-*Hemangiooma: verisuonia, esiintyy iholla, limakalvoilla,
sisäelimillä, hermostossa...missä vaan, yleisimmät iho/limakalvot,
nuorilla "mansikkaluomet", voi olla jo syntymästä lähtien, ei tarvitse
tehdä mitään jos ei vaivaa, katoavat kouluikään mennessä

-*Tenosynoviaalinen jättisolutuumori: benigni synoviaalinen tuumori,
sisältää jättisoluja hajanaisesti, tarkkarajainen, tyyppipaikka on
sormet nivelten ympäristössä
-*Pigmentoitunut villonodulaarinen synoviitti = diffuusi jännetupen
jättisolutuumori: benigni synoviaalinen tuumori, hemosideriini-
pigmentaatiota, epätarkkarajainen, lokaalisesti aggressiivinen, yleensä
isoissa nivelissä, muodostaa nivelonteloon papillamaisia ulokkeita
-*Schwannooma = neurilemmooma: hitaasti kasvava, ei kivulias,
iso perifeerinen hermo johon kasvaa tuumori, tukikudosta, palisadi-
mainen kasvu, pää/kaula/raajat 20-50-vuotiailla, voidaan poistaa
vahingoittamatta hermoa
-*Myksooma: Yleensä intramuskulaarinen, 40-70-vuotiailla, myksoidia
eli limamaista soluväliainetta, harvasoluinen, lähtösolukko ei tiedossa

-*Nodulaarinen faskiitti: EI tuumori, reaktiivinen neoplasiaa
simuloiva nopeasti kasvava pehmytkudosmassa, usein kasvua ennen
trauma alueella, ilmaantuu 1-2 viikossa, vahva maligni suspekti,
muistuttaa organisoituvaa granulaatiokudosta, voi parantua itsestään
tai poistetaan kirurgisesti (epäillään malignia)


Malignit
-Maligneja pehmydkudossarkoomia n. 180/v, luusarkoomia 40/v
-Aluksi hyvin vähäoireisia, yleensä kivuttomia loppuvaiheessakin
-Leviäminen yleensä veriteitse, harvoin paikallisiin imusolmukkeisiin
-Puolet raajoissa, puolet vartalo/pää/kaula, tärkeää tajuta pinnallisen
ja syvän ero
-15% alle 15v, 40% yli 55v, loput 15-40v
-Pehmytkudossarkooma yleensä oireeton kyhmy, jossa hidas kasvu,
alustaan kiinnittynyt, kova, voi olla isokin
-Kirurginen poisto laajalla marginaalilla, raajojen sarkoomissa
harkitaan koko lihasaition poistoa
-5v ennuste kaikki tyypit huomioiden 70%
-Patogeneesi: Genetiikka, onkogeeniset virukset (esim. HHV-8), sädetys,
kemikaalit, immunosuppressio, trauma?, idiopaattinen
-Gradeeraus:: Tuumori differentaatio, mitoosien määrä, nekroosia ->
histologinen gradus 1-3
-Joskus diagnoosi jo osoittaa graduksen suoraan, esim. hyvin
erilaistuva liposarkooma -> gradus 1, Ewingin sarkooma -> gradus 3
-Leikkaushoito/poistotyypit/marginaalityypit: Intralesionaalinen
(tuumorin läpi) - marginaalinen (reaktiivinen alueen läpi) - laaja
tervekudosmarginaali (selvä ero) - koko lihasaition poisto
-*MFH = maligni fibroottinen histiosytooma (vanha termi) =
erilaistumaton korkea-asteinen sarkooma

-*Liposarkooma: Useimmiten syvissä kudoksissa, ennuste riippuu ala-
tyypistä, kaikissa yleensä löydettävissä lipoblasteja
--Hyvin erilaistunut liposarkooma: Yleisin, paikallisesti
aggressiivinen, ei metastasoi, muistuttaa normaalia rasvakudosta,
atyyppisiä soluja hajasirotteisesti, aina gradus 1
--Myksoidi liposarkooma: Limamainen (myksoidi) strooma, tuottaa limaa
rasvan sijasta, ennuste riippuu graduksesta
--Pleomorfinen liposarkooma: Aina gradus 2-3, aina vahvasti atyyppisiä
tuumorisoluja ainakin paikoin, 5v ennuste 55-65%

-*Fibrosarkooma: Fibroblastityyppinen tiivis sukkulamainen solukko,
"kalanruotokuviot", harvinainen tuumori, eri tyyppejä (klassinen,
myksoidi, fibromyksoidi, sklerosoiva), poissulkudiagnoosi

-*Maligni perifeerinen hermotuppituumori (MPNST) = "maligni
schwannooma": Kehittyvät usein suurien hermorunkojen alueelle, voi
liittyä neurofibromatoosiin, sukkulamainen hermoon liittyvä tuumori,
esim. iskiashermo, brachiaaliplexus, histologisesti muistuttaa fibro-
sarkoomaa, tumat kuitenkin aaltomaisia, hyposellulaarisia alueita

-*Pleomorfinen differentoitumaton sarkooma = erilaistumaton korkea-
asteinen sarkooma (= MFH vanha termi): Ei spesifiä differentaatiota
minkään kudostyypin suuntaan, vahva tuma-atypia (pleomorfia, jätti-
mäisiä tuumorisoluja, monitumaisia...), ei spesifiä kromosomi-
translokaatiota, ei spesifejä immunohistokemiassa, tyyppipaikkoja
alaraajojen proksimaaliosat, 50-70v

-*Angiosarkooma: Veri- ja imutieperäiset sarkoomat, harvinaisia,
usein pinnallisia sarkoomia muista poiketen, voivat liittyä sädehoitoon
tai lymfedeemaan (Steward-Treves-oireyhtymä), aggressiivisia tuumoreita
(53% kuolee vuoden sisällä)

-*Kaposin sarkooma: Eri muotoja (Klassinen, endeeminen (afrikka) ja
AIDS-vaiheen HIV-infektioon liittyvä muoto), histologia samanlainen
kaikissa, läiskäinen (patch), plakkimainen (plaque) ja nodulaarinen
vaihe, dermiksessä kollageenin väleissä infiltroivaa verisuonia
muodostavaa tai sukkulamaista solukkoa, HHV-8-virusinfektio
osoitettavissa solukossa, klassisessa kuolleisuus 10-20%, AIDS-
vaiheeseen liittyvässä n. 50%

-*Rabdomyosarkooma: Pääosin lapsilla ja nuorilla, embryonaalinen ja
botryoidi muoto 0-15v, alveolaarinen 10-25v, ennuste riippuu
levinneisyydestä ja lokalisaatiosta, myogeniini-immunopositiivisuus
(poikkijuovaisen lihaksen markkeri kasvainsolujen tumissa)

-*Synoviaalisarkooma: Nimi harhaanjohtava, ei esiinny nivelonteloissa,
lähtösolukko tuntematon, monofaasinen/bifaasinen muoto, spesifi
kromosomitranslokaatio helpottaa diagnostiikassa, voi kasva hitaasti
antaen vaikutelman benignistä leesiosta, 5v ennuste 36-76%, yleisin
paikka alaraajat
--Monofaasinen: Atyyppinen sukkulamainen solukko
--Bifaasinen: Atyyppiset rauhasmaiset rakenteet ja sukkulamainen
solukko

-*Semimalignit (borderline) pehmytkudoskasvaimet:
--Fibromatoosit: Ryhmä fibroblastisia proliferaatioita, jotka
paikallisesti aggressiivisia (esim. Dupuytrenin kontraktuura),
infiltroiva reuna, ei kuitenkaan metastasoi, yleensä aikuisilla,
fibroblastityyppinen solukko, jossa ei atypiaa, jako pinnallisiin ja
syviin, kirurginen poisto riittävä hoito
--Dermatofibrosarcoma protuberans: Yleensä keski-ikäiset, hidas-
kasvuinen nodulaarinen tuumori, sukkulamainen fibroblastinen solukko,
jossa "korinpunosmainen" kasvutapa, ei metastasoi, paikallisesti
aggressiivinen, CD34-immunopositiivinen
-*Hemangioendoteliooma: Semimaligni vaskulaarinen tuumori, joka
sijoittuu hemangiooman ja angiosarkooman välille, hyvin harvoin voi
metastasoida, useita alatyyppejä, voivat esiintyi eri puolilla
elimistöä pinnallisesti tai syvällä, mitoosiaktiivisuus ja tuma-
atypia vähäisempiä kuin angiosarkoomassa




Luutuumorit

Yleistä
-DG:ssa yhdessä kliiniset, radiologiset ja histopatologiset löydökset
-Natiivi-RTG hyvä alkuvaihe -> luustokartta, CT, MRI, karkeaneulabiop.
-Suomessa n. 260/v, 200/v benignejä
-Alku mistä tahansa luukudoksen omasta solutyypistä
-Metastaattiset yleisempiä luukudoksessa kuin primaariset
-Oireita: Kipu, toiminnan häiriö, patologinen murtuma
-Benigneistä yleisin eksostoosi (eli osteokondrooma), sitten jättisolu-
tuumori ja osteoidi osteooma, kondrooma, paljon muita...
-Maligneista yleisimpiä metastaasit, luuspesifi osteosarkooma, sitten
kondrosarkooma, Ewingin sarkooma ja muita...

Benignit
-*Osteokondrooma (eksostoosi): Yleisin, alle 20v, usein oireeton,
luun pintakerroksesta ulospäin työntyvää normaalin luun muodostamaa
uloketta peittää jakautuvien rustosolujen muodostama kerros, esim.
reisiluun alaosa, tibian yläosa, humeruksen yläosa

-*Enkondrooma: Samanlainen kuin osteokondrooma mutta luun SISÄLLÄ,
alku luun kasvulevystä, kasvainkudos kiinteän lasimaista, *Ollierin
tauti multippeli enkondromatoosi (esim. kädessä monia)
--*Kondrooma = luun pinnassa sijaitseva vastaavanrakenteinen kasvain

-*Kondroblastooma: Pitkien luiden harvinainen epifyysialueen kasvain
(febur, tibia, humerus), kivulias, solukko vastaa kehittyvää rusto-
kudosta, hyaliinista väliainetta, ei tuma-atypiaa, voi uusia kirurgian
jälkeen

-*Osteoidi osteooma: Nuorilla, kivulias leesio, femurin kaula ja tibia,
pieniä alle 2cm (jos yli 2cm = osteoblastooma), tuumorissa koostuu
keskiosan niduksesta (kehittyvä luukudos) ja ympäröivä tiivis luu,
hoitona kirurginen poisto tai radioablaatio nidukseen


Semimalignit (hyvänlaatuiset, mutta paikallisesti aggressiiviset tai
helposti uusiutuvat)
-*Jättisolukasvain: Pitkien luiden epifyysit, ei tuota luuta eikä
rustoa, lyyttinen, uusiutumistaipumus ja paikallisesti aggressiivinen,
monitumaiset jättisolut peräisin osteoklasteista, mukana voi olla
nekroosia, hemorragiaa, reaktiivista luun muodostusta

-*Osteoblastooma: Muistuttaa osteoidia osteoomaa, mutta > 2cm eikä
nidusta, verisuonirikkaita, osteoblastiaktiviteettia harvinaisia

-*Kordooma: Alku sikiökautisen selkäjänteen jäänteistä, selkärangan
ylä- tai alaosa, hitaasti kasvava, gelatiinimaista kudosmassaa, seassa
juostemaista järjestäytyvää sukkulamaista solukkoa


Malignit
-*Osteosarkooma: Tavallisin maligni, nuoret aikuiset, tyyppipaikka
polvi, riskitekijöitä mm. Pagetin tauti, säteilyaltistus, leviää
paikallisesti ja veriteitse, verekäs luuta tuhoava kasvain, tunkeutuu
korteksiin ja medullaan, histologiseti pleomorfinen, monta varianttia,
pitsimäistä uudisluuta histologiassa

-*Kondrosarkooma: Pitkät luut, pelvis, kylkiluut, hitaasti etenevä,
kehittyy hyaliinisestä rustosta, erilaisia tyyppejä, histologisesti
kolme erilaistumisastetta, mm. solukkuus ja tumapleomorfia määrää,
hyvin erilaistuva harvoin metastasoi

-*Ewingin sarkooma/PNET: Erittäin maligni primitiivinen pienisoluinen
kasvain, 5-20v, tavallisimmin pitkät luut, histologiassa tiheästi
sijaitsevia pieniä pyöreätumaisia atyyppisia soluja, jotka kasvaessaan
tuhoaa luukudosta, oireena kipu ja usein myös kuume, 5v ennuste 60-70%,
voidaan kutsua myös primitiivinen neuroektodermaalinen tuumori (PNET),
voi muistuttaa vähän lymfoomaa histologiassa (mattomainen)


Ei neoplastisia tuumorimaisia muutoksia
-*Solitaarinen (unikameraalinen) luukysta: Kehittyy kasvuruston
häiriintyneen kasvun seurauksena, olkaluun yläosa, reisiluun alaosa,
sääriluun yläosa, kystaontelo, jonka seinämää verhoaa fibroottinen
kalvo

-*Aneurysmaalinen luukysta: Pitkien luiden metafyysit ja nikamat,
sisältää onteloita, jotka veren täyttämiä, sidekudosta ja monitumaisia
jättisoluja

-*Fibroottinen dysplasia: Dysplasia tässä yhteydessä kehityksellinen
häiriö, useimmiten yhdessä luussa ilmenevä oireeton leesio, joka
löytyy sattumalta kuvantamisessa, pitkät luut, kasvot, rintakehä,
pelvis, ilmeisesti kehityksellinen luun remodellaatiohäiriö,
radiologisesti lyyttisiä leesioita, ei tuma-atypiaa, kehittyy hitaasti,
palkit C-kirjaimen mallisia, hoitona bisfosfonaatit tai kirurgia,
voi esiintyä kipua











L36-38 KNK-patologiaa

Yleistä
-Yleisin maligni levyepiteelikarsinooma (poislukien sylkirauhasten
alueella)


Nenä, sivuontelot ja nenänielu
-*Inflammatorinen polyyppi = nenäpolyyppi
--Tulehduksellinen limakalvon paksuuntuma nenän sivuseinässä tai
etmoidaaliontelossa, voi liittyä sinuiitti riippuen paikasta
--Värekarvallista epiteeliä (*Schneiderin epiteeli), eosinofiilejä

-Tulehdukselliset tilat
--Krooninen sinuiitti, allerginen sienisinuiitti, mukoseele
--Rinosklerooma (krooninen granulomatoottinen infektio)
--Kolesteroli- ja vierasesinetyyppiset granuloomat
--Wegenerin granulomatoosi (vaskuliitti), nekrotisoiva granuloma-
toottinen hengitystieinfektio + vaskuliitti + glomerulonefriitti

-Muut ei-neoplastiset tilat
--Heterotooppinen keskushermostokudos = gliaalinen heterotopia =
(nasaalinen gliooma, väärä termi), neuroglia kudosta väärässä paikassa,
vaikka nenän tyvessä, vastasyntyneet

-Hyvänaatuiset kasvaimet
-*Sinonasaalinen (Schneiderin) papillooma
--Etiologia avoin, HPV 6/11
--Tyypit: Septaalinen (septum, eksofyyttinen) ja invertit ja lieriö-
soluiset (onkosyyttiset, nenän lat. seinä ja sivuontelot, uusiutuu,
malignisoituu 2-10%), *Invertti = kasvaa alaspäin, maligni riski
-*Nenänielun angiofibrooma
--10-25v miehillä, nenänielun sivu- ja takaseinät
--Ohutseinäiset, vaihtelevankokoiset ja muotoiset verisuonet, side-
kudoksinen strooma
-*Muut: Sinonasaalinen hemangioperisytooma, fibromatoosi, benignit
luun ja fibro-osseaaliset taudit (erikoistuvalle...)

Malignit kasvaimet
-*Levyepiteelikarsinooma
--Tavallisin, 3% KNK-syövistä, 50-60v vuotiaat, yhteys nikkeli- ja
kromialtistukseen?
--Poski, nenä ja etmoidaaliontelo
--Älä sekoita levyepiteelipapilloomaan (invaasio)
--5v ennuste n. 60%

-*Sinonasaalinen adenokarsinooma
--Pienten sylkirauhasten adenokarsinoomat (esim. adenokystinen)
--Ei-sylkirauhastyyppiset primaarit adenokarsinoomat (harvinaisia),
suolityyppiset (puuteollisuudessa työskentelevillä) ja matalan
maligniteetin adenokarsinooma
---Pienissä sylkirauhasissa yleensä maligneja, suurissa benignejä

-*Olfaktoorinen neuroblastooma = estesioneuroblastooma
--10-20v ja 50-60v, paikallisesti aggressiivinen, leviää orbitan ja
kallon sisään, 1/3 metastasoi imusolmukkeet, keuhkot, luusto
--Alku nenäontelon yläosan hajujuosteen solukosta
--Histologiassa ns. pseudorosetit (pyörteiset rakenteet)
--5v ennuste 50-60%

-*Sinonasaalinen maligni melanooma
--Lähtöisin hermostopienaperäisistä melanosyyteistä, jotka vaeltaneet
ylähengitystie limakalvolle
--Nenä ja sen sivuontelot
--5v ennuste 5-20%

-*Sinonasaaliset lymfoomat
--T/NK-solulymfooma, liittyy EBV-infektioon
--B-solulymfooma

-*Sinonasaalinen plasmosytooma
--Tavallisin alue plasmosytooman ekstramedullaarisista lokalisaatioista

-*Sinonasaaliset sarkoomat

-*Nenänielun karsinoomat
--Lähtöisin pintaepiteelistä, tyypillisesti sivuseinästä
--Länsimaissa harvinaista, kiinassa yleistä, genetiikka, ympäristö-
tekijät, EBV
--15-25v ja 60-69v
--Histologia: Keratinisoituva tai ei-keratinisoituva muoto (vanha nimi
lymfoepiteliooma, väärä)
--Hoito ja ennuste riippuu tyypistä, keratinisoitunut huono vaste
sädehoidolle


Nielun alue
-Kasvainten oireet: Limakalvon haavauma tai kohouma, kurkku- tai
korvakipu, kaulalle ilmaantunut metastaattinen rauhanen, seröösi
välikorvatulehdus, käheys, leukalukko, palan tunne nielussa, veren-
vuoto nielusta
-Ennusteeseen vaikuttaa: Taudin levinneisyys ja sijainti, histologinen
erilaistumisaste DG vaiheessa

Kurkunpää
-Supraglottis (kurkukansi-äänihuulet)-Glottis (äänihuulet)-Subglottis
(äänihuulten alla)

-Tulehdukselliset sairaudet
--Laryngiitti (virukset, tupakansavu, alkoholi, sienet, parasiitit)
--Akuutti epiglottiitti

-Benignit leesiot
--Laryngocele
--Kystat (voi sisältää limaa, onkosytäärinen, respiratorinen tai
levyepiteeli)
--Polyyppi/nodulus (virheellinen äänenkäyttö)
--Kontaktigranulooma

Kasvaimet
-*Papillooma
--Eksofyyttisiä, HPV 6/11, benigni
--Juveniili (uusiutuu, mahd. malignisoituu, multippeleja) ja aikuisten
(miehillä, yksittäinen)

-*Levyepiteelimuutokset
--Dysplasiat (syövän esiasteet)

-*Kurkunpään syöpä
--Tavallisin pään ja kaulan alueen syöpä
--Yli 90% miehiä, >60v+
--Yleensä levyepiteelikarsinooma
--Tupakka, alkoholi altistaa
--Supraglottisia ja glottisia nykyään lähes yhtä usein
--Ennuste levinneisyyden, sijainnin ja erilaistumisen perusteella


Korva

-*Ei-neoplastiset
--Ulkokorvan rustotaudit: Kondromalasia...
--Välikorvan ja ohimoluun taudit: Otiitti, välikorvapolyyppi (kroonisen
välikorvan tulehduksen seurauksena)
--*Kolesteatooma (pseudoneoplastinen, välikorvassa kerrostuneen
levyepiteelin verhoama keratiinimassaa sisältävä pussimainen rakenne,
voi uusiutua ja tuhota ympäristöään)

-Benignit kasvaimet
--Vaikkurauhasadenooma
--Välikorva-adenooma
--Jugulotympaaninen paragangliooma
--Akustikusneurooma
--Meningeooma

Malignit kasvaimet
-Ulkokorva
--Ihoalueella samoja kuin muuallakin iholla (basaliooma, Merkelin-
solukarsinooma, levyepiteelikarsinooma, melanooma)
-Väli- ja sisäkorva
--Levyepiteelikarsinooma (yleisin, yhteys krooniseen otiittiin)
--Adenokarsinooma (harvinainen)
--Ohimoluun endolymfaattisen pussin adenokarsinooma (harvinainen)


Sylkirauhanen
-Suuret sylkirauhaset: Parotis, submandibularis, sublinguinalis
--Suurissa yleensä benignit
--Parotis 65-80% kaikista, maligneja 15-30%, submand. 10%, maligneja
40%, subling. 1%, maligneja >70%
-Pienet sylkirauhaset: Kovan ja pehmeän suulaen, poskien ja huulten
limakalvot sekä kieli
--Pienet 9% kaikista, maligneja 50%

-Ei-neoplastiset
--Mukoseele (rauhasen tiehyen tukos tai repeämä, limaa sisältävä
limakalvopullistuma, yl. alahuuli, *ranula = sublinguinaalisen
rauhasen tiehyt vaurioitunut)
--Sialadeniitti (akuutti tai krooninen inflammaatio, esim. bakteerit,
virukset, systeemisairaus, trauma, sylkikiven muodostus)
--Sialolithiaasi (sylkiperäisiä eritteitä saostuu eritystiehyisiin
tai rauhakudokseen, etenkin submandibulaarirauhanen 90%)
--Benigni lymfoepiteliaalinen leesio (sylkirauhassuurentuma, jossa
tyypillinen lymfosyytti-infiltraatio, voi liittyä Sjögrenin
syndroomaan, tavallisesti parotisrauhanen, kivuton toispuoleinen
turvotus, histologia EI tenttiin, paljon kaikkea)
-Sjögrenin syndrooma (rauhaskato, tulehdus, eritys häviää)

Hyvänlaatuiset kasvaimet
-*Pleomorfinen adenooma (= Sekatuumori, epiteliaalinen ja myoepiteli-
aalinen solukomponentti)
--Hitaasti kasvava kivuton tuumori, yleisin paikka parotis, halkaisija
< 6 cm
--Histologia: Myoepiteeli proliferoi ympäröivään kondomyksoidiin
stroomaan, pienet duktaaliset rakenteet, rakenne vaihtelee
--Uusiutumistaipumus 20-45%
-*Warthinin tuumori (cystadenoma lymphomatosum papilliferum, älä
sekoita lymfoomaan)
--Parotisrauhasessa, miehillä enemmän, 40-70v
--Tupakoitsijoilla, halkaisija 2-5 cm
--10-15% multifokaalisia ja bilateraalisia
--Histologia: Kaksirivinen okosyyttinen epiteeli, kypsä imukudos-
strooma, itukeskukset

Malignit kasvaimet
-Syöpä
--Ensioire aristamato kyhmy ihon tai limakalvon alla
--Myöhäisoire: Kasvo- tai muiden aivohermojen heikkous tai pareesi,
kipu, limakalvon tai ihon värin muutos tai haavauma

-*Mukoepidermoidikarsinooma
--12-29% maligneista sylkirauhastuumoreista
--20-50v, parotis ja pienet
--Alle 8 cm
--Eritystiehyiden epiteelisoluista
--Histologia: Epidermoideja, limaa tuottavia soluja ja välimuotoisia
soluja, solukomponenttien keskinäiset määrät vaihtelee
--5v ennuste vaihtelee n. 90% - 40-50%

-*Asinussolukarsinooma
--Matalan maligniteetin kasvain, 7-18% maligneista
--80-90% parotiksessa
--Lapsilla yleistä
--Alle 3 cm halkaisija
--Sylkirauhastiehyeen pienemmistä tiehytosasista
--Histologia: 4 kasvutapaa, solidi, mikrokystinen, papillaris-kystinen
ja ....

-*Adenokystinen karsinooma
--40-60v, harvoin lapset/nuoret
--Submand./subling. ja pienet, joskus parotis
--Jonkun aineiston mukaan yleisin kaikista
--Huonompi ennuste kuin em.
--Tyypillistä perineuraalinen invaasio ja hidas kasvutapa
--Uusiutumistaipumus
--Histologia: Kribriforminen, tubulaarinen ja solidi kasvutapa
--Huonompi ennuste kuin em.

-Muitakin maligneja on...


Suuontelo
-Haavaumat ja rakkulat
--Afta: Toistuva kivulias ja pieni haavauma, tuntematon etiologia
--Rakkulataudit: Virusinfektioiden vesikkeleitä muodostavat taudit
(suuherpes, vyöruusu, enterorokko) ja autoimmuuniperäiset taudit
(pemphigoidi, pemphigus, dermatitis herpetiformis)
-Herpes-suutulehdus (HSV 1 ja 2 vähän erilaiset)
-Hiivasieni-infektiot (kandidiaasi, kandidan liikakasvu -> oireet,
vaaleat tai punoittavat muutokset, raaputtaen irtoava sammas jonka
alla limakalvo punoittaa)
-Punajäkälä (lichen ruber planus, ihon ja limakalvojen tulehduksellinen
tauti, tuntematon etiologia, 60% 40-60v naiset, usein mukana kandida-
infektio, muutokset monimuotoisia, vaaleita tai punoittavia, atrofiaa,
haavaumia)
-Limakalvon alaisen turvotuksen aiheuttajia: Ikenen granulooma/
fibrooma, suunpohjan ranula/kysta, huulen/posken mukoseele/fibrooma/
kasvain, kielen tuumori/schawnnooma, suulaen hammasperäinen abskessi,
kasvain tai nekrotisoiva sialometaplasia (voi muistuttaa malignia)
-Verrukoottiset muutokset = koholla olevat hyperplasiat (missä vaan
suuontelossa, esim. proteesiärsytyksen aiheuttama papillaarinen
hyperplasia, suulaen papillomatoosi, levyepiteelipapillooma, fokaalinen
hyperplasia, syllät, verrukoottinen leukoplakia/karsinooma...)

-*Leukoplakia: Kliininen termi, tarkoittaa tasaisen vaaleaa selvä-
rajaista tai läiskäistä aluetta suun limakalvolla, joka ei irtoa
raaputtamalla ja jota ei voi muuksi diagnosoida
--Yleensä posken limakalvo, kielen sivut, ikenet
-- >90% tupakoitsijoilla
--Hyperkeratoosista/hyperplasiasta dysplasiaan tai karsinoomaan
--Erota hankauksen aiheuttamasta muutoksesta, lichen planuksesta tai
hiivasieni-infektiosta
--Ota koepala

-Syöpä
-- >90% levyepiteelikarsinoomia, 85% >50v
--Taustalla tupakka, alkoholi, krooninen kandida-infektio, papillooma-
virukset, ravintotekijät, suun punajäkälä
--Oireita: Kyhmy, kovareunainen haavauma, punoittava tai valkoinen
muutos, proteesin sopimattomuus
--Makroskooppisesti huulessa, kielessä, ikenessä tai poskessa, voipi
olla haavauma/leesio/kyhmy/massa
--Ota näytteet edustavasta kohdasta, vältä nekroosia
--ErotusDG: Krooninen haavauma, lichen planus, kandidoosi, leuko-
plakia, nekrotisoiva sialometaplasia
--5v ennuste 50% stage riippuvainen
--Jos todettu suusyöpä, 20-40% suurempi riski saada toinen syöpä suun
tai nielun alueelle








L39 Silmän patologiaa

Keskitytään
-Tuumoreihin ja niitä stimuloiviin asioihin

Tuumoreita
-Aikuiset
--Luomi: Intradermaalinen neevus 45%, seborrooinen keratoosi 16%,
yhdistelmäneevus 11%
--Sidekalvo: Yhdistelmäneevus 45%, intradermaalinen neevus 25%
-Lapset
--Sidekalvo: Neevus 64%, lipooma 5%, lymphangiooma 3%, kapillaarinen
hemangiooma 3%

Luomen pseudotuumorit
-Tulehtunut luomirakkula (*Chalazion), lipogranulomatoottinen tulehdus,
rauhasen tiehyt tukkeutuu, lipidipitoinen erite aiheuttaa tulehduksen
-Lipidiakkumulaatio, ksantelasmat/ksantoomat
-Virusinfektio, ontelosyylät, ihosyylät, tuumorimainen muutos,
taustalla DNA-virus tai HPV

Benignit luomituumorit
-Levyepiteeliperäiset:
--Rasvaluomi ja fibroepiteliaalinen polyyppi (ihosarvi, keratiinia)
--Aktiininen keratoosi (= solaarikeratoosi), prekanserööttinen, jos
graavi dysplasia = Morbus Bowen = in situ-levyepiteelikarsinooma
--Kerantoakantooma: Benigni nopeakasvuinen ihotuumori, voi näyttää
haavautuneelta pinnalta
--Epiteliaalinen kysta = aterooma, tuottaa keratiinia

-Duktaalinen kysta: kyynelrauhasmaista kudosta
-Hikirauhasperäinen: Syringooma, kasvaa hikirauhasmaisena kuutio-
epiteelinä, saarekkeita
-Vaskulaariset: Pyogeeninen granulooma = lobulaarinen kapillaarinen
hemangiooma, esim. suun limakalvo, huulet, muistuttaa granulaatio-
kudosta

Malignit luomituumorit
-*Basalioomat 85-90%: Valtaosa kasvoilla 90%, suurin yksittäinen
paikka silmäluomi 50-60%
--Vaalea kovahko patti, jonka reunat vallimaisesti koholla, saattaa
kehittyä rupi, voi vuotaa verta, helmimäinen kiilto, poikkeava
verisuonitus
--Aggressiivisuuteen viittaa ulseroituminen ja sklerosointi
--Kasvaa pinnallisesti tai ihon alla

-Levyepiteelikarsinooma = carcinoma squamocellulare
-Talirauhaskarsinooma: 1.5-5% luomituumoreista, useimmiten yläluomella,
etenee kyyneljärjestelmään ja lokaalisiin imusolmukkeisiin, voi
simuloida luomireunan tulehdusta


Sidekalvon pseudotuumorit
-Pinguecula = pikkurasva, kyseessä degeneratiivinen sidekudosvaurio,
UV-valon aiheuttama
-Pterygium = siipikalvo, kasvaa sivulta silmän keskikohtaa päin
-Amyloidoosi
-Konjuktiivinen kysta

Sidekalvon benignit leesiot
-Papillooma (+ dysplasia)

Sidekalvon benignit tuumorit
-Benigni lymphoidi hyperplasia
-Dermolipooma

Malignit sidekalvon
-Carcinoma squamocellulare
-Leukemia


Orbitan benignit tuumorit
-Neurilemmooma
-Hemangioma
-Fibroosi histiosytooma
-Dermoidituumori eli kypsä teratooma
-Meningiooma

Orbita malignit
-n.opticuksen gliooma
-Rhabdomyosarkooma


Kyynelrauhasen benignit
-Sekatuumori eli pleomorfinen adenooma

Melanosyyttinen leesiot
-Konjuktiivinen neevus
-Primaari hankittu melanoosi (primary acquired melanosis PAM),
diffuusi, läiskäinen, litteä
-Maligni melanooma
-Epiteloidi melanooma
-Sukkulasoluinen melanooma

-*Retinoblastooma eli verkkokalvon varhaissolusyöpä






L40-41 Ihon patologiaa

Yleistä
-Lähetteeseen mitä haluat, osaa kuvaa muutosta, jos et -> konsultoi
ihotautilääkäriä ennen koepalan ottoa
-Kuvailevia termejä:
--Makula: Ihon tasossa oleva muutos
--Papula: Koholla alle 5mm
--Nodulus: Koholla yli 5mm
--Plakki: Koholla, laaja
--Vesikkeli: Rakkula alle 5mm
--Bulla: Rakkula yli 5mm
--Pusteli: Märkäinen rakkula
--Hilse: Kuiva sarveisaine irtoaa esim. ekseema, psoriaasi
--Ekskoriaasi: Pinnallinen, epidermis rikkoutunut
--Ulkus: Haava, ulottuu dermikseen
--Likenifikaatio: Paksuuntunut iho, jäkälöitynyt, kovettunut

Lisää termejä...
*Akantoosi = Paksuuntunut epiteeli esim. krooniset taudit
*Akantolyysi = Soluvälisillat hajoaa, koheesio laskee, rakkulataudit
*Dyskeratoosi = Epiteelimäistä kudosta, poikkeava keratinisoituminen
*Hyperkeratoosi = sarveiskerros paksuuntuu
*Parakeratoosi = tumajäänteitä sarveiskerroksessa
*Papillomatoosi = demispapillojen pidentyminen
*Lentiginööttinen = basaalisen solukon proliferaatio
*Spongioosi = epidermiksen soluvälitilan ödeema, voi näkyä kliinisesti
rakkuloina kliinisesti
*Eksanteema = sisältäpäin syntyvä ihon tulehdus, dermatiitti,
tulehduksen painopiste dermiksessä, yleensä viruksen aiheuttama

Tauteja
*Ekseema = ihon tulehdus, ulkoisen syyn aiheuttama, jaottelu kliinisen
kuvan, keston ja histologian perusteella
-Tyyppejä esim. Atooppinen, seborroinen, infektio,nummulaari,
toksinen...
-Akuutti: Tulehduksen painopiste epidermis, pienet vesikkelit,
vetistävä, histologisesti spongioosi, lymfosyytti/neutrofiili-infil-
traatit
-Krooninen: Tulehduksen painopiste dermis, iho paksuuntunut, kuiva,
jäkälöitynyt, epidermiksen akantoosi ja hyperkeratoosi, dermiksessä
pyörösoluinfiltraatteja ylä- ja keskidermis

*Dermatiitit yleisesti
-*Spongioottinen (ödeeminen) esim. akuutti ekseema, atooppinen derma-
tiitti
-*Interface-tyyppinen dermatiitti, epidermis-dermisjunktion muutokset
(Basaalisolukko, tyvikalvo) esim. erythema multiforme, punajäkälä
-*Psoriaasiforminen dermatiitti, epidermiksen paksuuntuminen esim.
psoriaasi, krooninen ekseema

*Punajäkälä - lichen planus
-Iho ja limakalvot
-Punoittavat tai sinipunertavat papulat ja makulopatiat
-Histologiassa lichenoidi interface-dermatiitti, epidermiksen
akantoosi ja hyperkeratoosi, granulaarikerroksen paksuuntuminen

*Psoriforminen dermatiitti
-Akantoottinen epidermis, hyperkeratoosi, parakeratoosi
-Ylädermiksen pyörösolukko

*Psoriaasi
-Tulehduksellinen krooninen ihosairaus
-Epidermiksen solujen jakaantuminen lisääntynyt ja inflammaatio
-Erikokoiset, tarkkarajaiset, paksuuntuneet läiskät, joita peittää
vaalea hilse
-Perinnöllinen taipumus, immunologinen patogeneesi
-Histologiassa epidermiksen akantoosi, neutrofiilien mikroabskessit,
reteharjanteet pidentyneet ja paksuuntuneet, parakeratoosi, lymfosyytti
kertymät dermiksessä

*Silsa
-Reuna korostunut, laajenevat renkaat, keskeltä voi olla terveemmän
näköinen
-Pinta hilseilee, voi olla pusteleita
-Tarttuu ihmisistä, eläimistä, maaperästä
-Nähdään histologisesti PAS-värjäyksellä

*Syylä - voi myös kutsua papillooma/epiteliooma
-Papilloomavirukset (HPV), tulee esim. lapsilla paljaat jalat ->
ihorikko -> reitti
-Muuttuu hyperkeratoottiseksi -> syylämäinen muoto, epäsäännöllisesti
paksuuntunut epidermis
-Parakeratoottiset huiput
-Dermiksen pyörösoluinfiltraatit
-Jos päällä kovettunut klavus, ohenna sitä ja alta voi löytyä syylä

*Pigmentti ja melanosyyttimuutokset
-*Vitiligo eli valkopälvi, autoimmuunisairaus? Melaniini/melanosyyttien
vaje/puutos (osittainen/täydellinen)
-*Pisama eli ephelides, pieniä vaaleanruskeita pigmenttiläiskiä,
epidermiksen tyvikerroksessa melaniininia, UV-valo vaikuttaa
-*Melasma eli maksaläiskä, hankittu, auringonvalo ilman suojausta,
ruskea hyperpigmentoitunut läiskä, kasvot ja niska, melaniinin määrä
nousee basaalisolukossa tai papillaarisessa dermiksessä
-*Lentigo simplex eli tavallinen kesakko, useampia mm. lapsuudessa,
UV-valo ei vaikuta, epidermis akantoottinen, tyvisolukon hypermelanoosi
-*Lentigo solaris (tai senilis), säteilyvaurion seurauksena, hyper-
pigmentaation lisäksi mm. valovaurioita esim. kollageenin solaari
elastoosi, jos paksuuntuu ja epätarkkarajainen -> biopsia

-*Melanosyyttiluomet eli naevus naevocellulare, jos yli 100 kpl syytä
seurata, eri tyyppejä ja histologiaa, joko melanosyyttejä tai neevus-
soluja
--*Rajaluomi eli nevus junktionalis: Epidermiksen ja dermiksen rajalla
muodostaen keräsiä yl. ihon tasalla
--*Intradermaalinen luomi: Saarekkeita dermiksen yläosiin, usein koho
--*Yhdistelmä luomi eli nevus compositus: Junktionaalisia ja intra-
dermaalisia nevus/pigmenttisolukertymiä, usein koholla

*Poikkeavat luomet
-Kliininen jaottelu: ABCDE - Asymmetry, Border, Color, Diametes,
Evolution
-*Dysplastinen luomi eli ärjyluomi: Kookas (5-15mm), kirjava, usein
punertava, histologia poikkeava, usein yhdistelmäluomen komponenttia,
neevussolujen atypiaa, paljon kaikkea erikoista
-*Synnynnäiset pigmenttiluomet: Yleensä hankittuja kookkaampia,
melko tummia, voi olla karvoja, suuremmissa (20cm+) merkittävä
melanooman kehittymisen riski

*Melanooma
-Aina maligni
-Iho, limakalvot, silmä
-UV-valo (palaminen), vaalea ihotyyppi riskitekijät, erityisesti lapset
-Kliinisesti: Pigmenttileesion muutokset/tyyppi (ABCDE), kutina, kipu,
haava, uusi muutos
-Histologia: Melanoomasolut suurempia, atypia, radiaalinen tai
vertikaalinen kasvu riippuen vaiheesta
-Varhainen kirurginen poisto tärkeää
-Lähettää nopeasti metastaaseja, jos metastasoitunut tauti, ennuste
huono
-Ennuste: Clark (mikä kerros)/Breslow (miten syvä) luokitukset,
haavautuminen, mitoosit dermiksessä

*Rasvaluomi eli seborroinen keratoosi
-Ikääntyneillä, benigni, kosmeettinen haitta
-Helposti mureneva, väritys vaihtelee
-Eri kasvutapoja: Klassinen, hyperkeratoottinen, irritoitunut
-Histologia: Vaihtelevat ao. piirteet, ei atypiaa, basaalisolujen
paikallinen proliferaatio, hyperkeratoosi, melaniinipigmentin määrä
vaihtelee

*Tyvisolusyöpä eli carcinoma basocellulare eli basaliooma (BCC)
-Epiteelin tyvi- eli basaalisoluista
-Yleisin ihosyöpä
-Hidas kasvu
-Harvoin metastasoi
-Invasiivinen eli maligni
-Eri kasvutapoja: Pinnallinen, nodulaarinen,  mikronodulaarinen,
infiltroiva
-Kliinisesti: Kyhmy, joka kiinteä, kiiltävä, vallimainen reuna,
suurentuneet kapillaarit, karstoittuminen, haavautuminen
-Punoittava, hilseilevä läiskä
-Histologia: Basaalikerroksen soluja muistuttavia atyyppisia tuumori-
soluja, palisadimaisuus, vain epidermiksessä, muut muutokset
multifokaalisia, pyörösoluja, mitooseja

*Solaari keratoosi eli aktiininen keratoosi
-Voi muistuttaa ekseemaa, psoriaasiläiskää, pinnallista basalioomaa
-Väri vaihtelee, karhea pinta, voi olla tulehtunut, yleensä alle 1cm
-Premaligni muutos, keratinosyyttien dysplasia, basaalisolujen atypia,
epidermiksen solujen pinoutuminen, soluvälisillat
-Edetessään voi kehittyä carcinoma in situ, okasolusyöpä

*Okasolusyöpä, carcinoma squamocellulare, SCC
-UV-valo etiologiana
-Kliininsesti: voi muistuttaa paksua karstaista solaari keratoosia,
haavautminen, rupeutuminen, nodulaarinen kasvu
-Huuli, krooniset haavaumat, voi metastasoida
-SCC in situ: dysplasia koko epidermiksessä, ei infiltroi
-Invasiivinen SCC: Dysplastiset solut leviävät basaalikerroksen läpi
dermikseen, epidermiksen hyperkeratoosi, keratinisaatio, dyskeratoosi,
nekroosit, atypia, mitoosit





TENTTITÄRPPEJÄ:

-Sytologia, ainakin monivalintoja vaikka vaan yksi luento
-Kohdunkaulan asia oleellinen, gyne irtosolunäyte vs biopsia, kohdun-
kaulan syövät, papilloomavirus
-Tuumoreista mieti mitä yhteisiä tekijöitä esim. sarkoomilla tai miten
erilaiset keuhkotuumorit käyttäytyy, ainakin pari erilaista tuumoria
kaikista alueista mutta välttämättä kaikkia ei tarvi oppia, pari
esimerkkiä riittää esseeseen
-Isot linjat, yksittäiset esimerkit
-Seminaari, kirroosi ja koliitit etc
-Urologia ja endokrinologia toinen essee (hyvin todnäk!)