sosiaaliset pelot


Miksette ikinä yrittäneet puhua mullelle? Sain kuulla entisen tyttöystäväni puhuneen tästä aiheesta sukulaisilleen. Syynä oli kuulemma se, että olin vastauksissaan ollut vähäpuheinen eikä osoittanut halua puhua. En epäile ollenkaan. Tiesin ongelmistani kyllä ennenkin. Mistä ne johtuvat? Olinko ylimielinen, apaattinen idiootti joka ei osaa puhua. Eikö vain kiinnosta? Ärsyttävä tyyppi. Niin varmaan.

 Taitaa puuttua täysin perusluottamus ihmisiin. Eikä ihme. Kaikki läheiset ihmiset hänet jossain vaiheessa lapsuutta tai nuoruutta.  Olin vielä joskus iloinen, avoin, puhelias ja peloton. Oli kavereita. Vähän kavereita, mutta erittäin hyviä kavereita.

Ensimmäinen paras kaveri, naapurin tyttö Joku, yhtäkkiä kouluiän alettua ei enää halunnut leikkiä kanssani. Hän vain ilmoitti sen eräs kerta kun olin hänen luonaan siivoamassa legoja hänen kanssaan. Ehkä luokan tytöt kertoivat hänelle, että pojat ovat tyhmiä, kuka tietää. Lapset on lapsia.
Toinen paras kaveri Joku2, samasta naapurustosta ja samalta luokalta oli paras kaveri vuosia. Sitten hänen vanhempansa erosivat ja hän muutti muualle. Eihän siitä ketään voi syyttää.
Kolmas paras kaveri Joku3, ehkä kaikkien aikojen läheisin, muutti hänkin pois ala-asteen lopulla. Eihän siitä ketään voi syyttää.

Mutta ei hän tästä vielä lannistunut. Hän oli vielä yläasteen alussa sama iloinen ja vähän liiankin puhelias poika, joka välillä saattoi jopa häiritä tunnilla vitseillään tai hölinällään. Paras kaveri Joku4 asui samassa naapurustossa, mutta kävi eri koulua. Omalla luokalla ei läheisiä kavereita ollut.

Todelliset ongelmat alkoivat perheestä. Veli Paska oli ilmeisesti veljien syntymästä lähtien katkera, kun ei enää ollut huomion keskipiste. Hän vittuili veljilleen ja kiusasi heitä lähes aina. “Lopeta se nujuaminen tai hakkaan sinut aamulla pyörävarastossa verille.” Kuului kerran kerrossängyn yläpedistä, ja siirryin pitkäksi aikaa äidin viereen nukkumaan. Eero oli ihastunut luokkatoveriin ja naapurintyttö Jokuun. Paska kysyi hieman lapsenpullukalta Eero-pojalta, että luuleeko tämä tosiaan tuon tytön olevan kiinnostunut tuollaisesta läskistä. Eero uskoi Paskaa.
Veli kiusasi Eeroa fyysisesti ja henkisesti. Jos jäi kiinni hänen Aku Ankkojensa lukemisesta ei hyvää seurannut.

Toinen-veli oli vielä joskus läheisempi. He usein leikkivät ja pelasivat pelejä yhdessä niin tietokoneella kuin ulkonakin pallolla. Joskus Toisen teini-iän aikana Paska vittuilu ja kiusaaminen häntä kohtaan tarttui häneen ja hän alkoi jatkaa tuota ketjureaktiota. Uusi nimeni oli nyt Sämpylä. Se siitä velisuhteesta.

Äidin ja isän erotessa olin vielä niin pieni ettei tajunnut surra asiaa. Muuttaminen kuulosti hauskalta ja siitä tuli mieleen joku Toy Storyn kohtaus. Isän luona vietettiin yleensä joka toinen viikonloppu. Isä ei vaan ollut kovin hyvä isä. Pienoismallit ostettiin, mutta niitä ei koottu. Hän harvoin halusi tehdä mitään lastensa kanssa. Pikemminkin hän vain oli omissa oloissaan ja välillä kävi mollaamassa lapsia. Jos luki omassa huoneessaan Aku Ankkoja, kuului yleensä isän suusta kehoitus tehdä jotain viisaampaa. Kun isän kanssa ei halunnut lähetä hiihtämään oli laiskiainen. Eero kyllä joskus lähti, mutta oli liian hidas. Toinen oli parempi. Leukoja vedettiin ja Eero oli pienin ja huonokuntoisin, hauska naurun aihe. Eero olisi kyllä tykännyt uida, mutta ei isä kertaakaan halunnut lähteä uimaan hänen kanssaan. Uimahallin kusivedessä ei kuulemma ollut kiva uida. Kyllähän hän vittuili kaikille lapsille. Se oli hänen mukaansa vitsailua. Hän tartutti sitä kaikkiin pojistaan.

Jossain vaiheessa isällä oli tapana jättää pojat keskenään kotiin ja lähteä baariin naisia etsimään. Mitä väliä, harvoin hän halusi tehdä lastensa kanssa mitään muutenkaan. Netistäkin hän heitä etsi tuntikausia. Naisetkin olivat yleensä läheisempiä Eerolle kuin isä. Jo pienenä Eero mainitsi isälle kuinka töykeästi hän käyttäytyi joidenkin naistensa edessä. Heitä tuli ja meni. Isäkin nauroi saunassa veljien kanssa lapsenpullukalle Eerolle. Eero lähti pois saunasta.

Muistan, kun yhden kerran sänkyyn määrätty Eero kuunteli isän ja veljien naurua elokuvaa katsellessaan ja itki. Joskus Toisella ja Eerolla oli tapana karata isän luota äidin luo tekemään jotain mukavempaa. Myöhemmin Toinen liittyi isän kanssa vittuiluun. Eero oli paska kun ei ollut mukana isän ja veljien Lapin- ja Norjanreissuilla. Eerolle naurettiin paskuutta kun hänen siimansa katkesi kalan napatessa kalareissulla. Mökin vintillä muiden jo nukahdettua Eero nukahti musiikin kuunteluun ja muiden ikäistensä seurasta haaveiluun. Yläasteen jälkeen Eero halusi mennä amiskaan, mutta isä nauroi alavalinnalle ja Eero menikin lukioon.

Yläasteen loppuun mennessä Eero oli hiljainen ja apaattinen ja hänen ainoa kaverinsa oli tietokone. Naapuruston Joku4kin alkoi jäädä pois hänen elämästään, koska Eero ei enää jaksanut.

Äitiä lukuunottamatta koko perhe vain vittuili ja lannisti toisiaan. Äiti oli tietenkin tehnyt isän tavoin virheitä kasvatuksessa, kun kumpikaan heistä ei ollut puuttunut tarpeeksi Paskan käytökseen.
Eero lukio oli kymppiluokan kautta alkanut ihan hyvin. Kymppiluokalle hän oli mennyt koulumenestyksen kärsittyä kun hän otti tavakseen mennä yksin uimaan koulun sijaan. Täysi tuppisuu ja sosiaalisesti ahdistunut ihminen hän siellä oli ollut, mutta arvosanat olivat hyviä. Eero näki vanhaa kaveriaan Joku3a samassa lukiossa, mutta molemmat olivat sosiaalisesti ahdistuneita eikä uutta tutustumista tapahtunut.

Äidin todellinen virhe, jota hän on lukemattomat kerrat pahoitellut oli se, että hän otti taas asunnottoman ties mitä aineita nauttivan Paskan asumaan toistuvasti heidän kanssaan. Kerran Paska tuli kotiin sekavana ja kävi käsiksi äitiin. Eero yritti mennä väliin. Äiti onnistui houkuttelemaan Paskan pois asunnosta ja myöhemmin poliisien hoteisiin. Eero tunsi olonsa niin turvattomaksi kotona, että hänellä oli tapana mennä aamuisin alakerran kerhohuoneen sohvalle nukkumaan lukioon menemisen sijaan. Lukio jäi siihen. Eero antaa äidille kuitenkin anteeksi. Äitihän vain rakasti lastaan.

Paska kuoli aikanaan poliisin putkaan lukuisia aineita sisällään. Selvähän se oli, että se idiootti tulisi jossain vaiheessa tappamaan itsensä. Olisipa kuollut aiemmin, Eero ajatteli.

Kaiken tämän jälkeen, vuosia myöhemmin, ensimmäinen henkilö jonka Eero päästi kunnolla elämäänsä oli neiti Bipo-epävakaa. Myös neiti bipo-epävakaalla oli ongelmia, joista ei toki alussa tiennyt, mutta Eero pysyi hänen rinnallaan niin hyvin kuin jaksoi. Lopulta sitten sattuikin pahemmin kuin koskaan ennen.

Kaipa isälläkin oli syynsä olla sellainen kuin oli, kuulemma hänen isänsä oli vittumainen mies. Ehkä hänellekin tulisi antaa anteeksi. Kuka tietää mistä tuo ketjureaktio on alkanut, mutta Eero vihdoin todella haluaa katkaista sen.

Hän on valmis päästämään kaiken pahan olon sisältään.