ensimmäistä kertaa saapui Mikkeliin vuonna 1989, hän mietti, mitä ihmettä teki täällä — MP:n legenda tunnistetaan kaupungilla edelleen erittäin hyvin
MP:n viimeisimpien mitalivuosien keskikentän moottori oli keväällä 1989 Unkarista Mikkeliin muuttanut ja jäänyt Tibor Gruborovics, 62.

Länsi-Savon arkisto

Tibor Gruborovics (oikealla) oli MP:n menestyksen takuumies.
Tibor Gruborovics (oikealla) oli MP:n menestyksen takuumies.
Mikkelin Palloilijat juhlii 90-vuotista taivaltaan. Seuran värejä on kantanut monta legendaksi kohonnutta pelaajaa. Heistä unkarilainen Tibor Gruborovics on yksi suurimmista.

Gruborovics saapui Mikkeliin 31-vuotiaana vain pari päivää ennen SM-sarjakauden alkua 1989. Elokuun alussa 62 vuotta täyttänyt keskikentän maestro on asunut pian puolet elämästään Mikkelissä.

— Oli perjantai-ilta. Joukkueenjohtaja Hannu Koponen haki minut lentokentältä ja kuljetti suoraan hotelli Kalevaan. Huone oli niin pieni, että kysyin mihin varusteeni mahtuisivat. Muistan miettineeni illalla pitkään, että mitähän minä täällä teen, Gruborovics naurahtaa.

Tekihän hän. MP on saavuttanut vuosien varrella neljä SM-mitalia. Gruborovics oli ollut Etelä-Savossa vain hieman reilut kaksi vuotta, kun hänellä oli niistä kaksi palkintokaapissaan.

Mikkelin kaduilla Gruborovics, ”Tibi” tai ”Grubo”, tunnistetaan erittäin hyvin. Uurteet kasvoissa kertovat vuosia kuluneen. Tukka ja viikset ovat harmaantuneet, mutta jotain on säilynyt.

— Pelaajana painoin 77 kiloa, nyt 79 kiloa. Kenties se kaksi kiloa on lihasta.

Todellista ystävyyskaupunkitoimintaa
Gruborovicsin siirtyminen MP:n riveihin oli todellista ystävyyskaupunkitoimintaa. MP kävi vuosittain kevätleirillä Mikkelin ystävyyskaupungissa Békéscsabassa.

Parisensataa toisen sarjatason ottelua ja noin 140 pääsarjaottelua pelannut Gruborovics oli siirtynyt puolitoista vuotta aiemmin Békéscsabaan nykyisen Kroatian rajan tuntumassa sijaitsevasta kotikaupungistaan Pécsistä.

— Olimme lähdössä leiriltä kotimatkalle, kun päättäjäisbanketissa oli selvinnyt, että meillä olisi mahdollista saada ”Tibi” joukkueeseemme. En voinut aluksi uskoa, että seura päästäisi parasta pelaajaansa Suomeen. Sopimus sorvattiin lopulta Budapestin lentokentällä, muistelee valmentaja Jorma Immonen.

Mikkelissä kävi tuolloin vuosittain englantilaisia pelaajia. Yksi hyökkäävän keskikentän rooliin suunniteltu pelimies laitettiin saman tien koneeseen takaisin Britanniaan.

"Tibi" oppi kielen nopeasti
Alle kolmekymppiset eivät juurikaan tiedä tuon ajan eurooppalaista urheiluakin jakaneesta rautaesiripusta. Palloilija pääsi lähtemään monien Itä-Euroopan maiden tapaan Unkarista kolmekymppisenä.

Gruborovics oli keskikentän moottori pronssivuonna 1990 ja hopeakaudella 1991.

Tulitko MP:n sinivalkoisiin oikeaan aikaan vai toitko joukkueeseen silloin viimeisen puuttuvan palasen?

— Olen funtsaillut tuota usein. Varmastikin toin jotain lisää, mutta ehkä kaikki oli ”Joren” (valmentaja Jorma Immonen) hyvää pelisilmää.

Jalkapallokirjassa 1990 MP:n pelaajista Gruborovicsin ja John Allenin, 54, ammatiksi oli merkitty jalkapalloilija. Mitalijoukkueessa puolusti ylioppilasmerkonomi Ilkka Mäkelä, 56.

— Olihan meillä silloin koviakin maalintekijöitä, mutta Tibi teki molempina mitalivuosina (seitsemän kumpanakin) tärkeitä maaleja. Hämmästyttävintä kuitenkin oli, kuinka nopeasti hän oli oppinut suomen, muistelee mitalijoukkueeseen Valkeakoskelta Hakasta palannut mikkeliläinen Mäkelä.

— Päätin heti, että opettelen kielen. Ensimmäinen kuukausi Cumuluksen hotellissa meni lueskellen nasakasti suomen kieltä. Piirroselokuvat auttoivat paljon kielen oppimisessa, Gruborovics sanoo.

Unkarissa koulussa oli opetettu vieraista kielistä vain venäjää. Englannin pohjaa ei siis ollut.

Mikkelissä oli kielen kanssa lähinnä yksi ongelma. Umpisavolainen Immonen on kotoisin syvemmältä Savosta, Varkaudesta.

— Jore väänsi pelikuvioista juttua savoksi. En ymmärtänyt mitään. Aluksi sovittiin, että hän piirtää, naurahtaa Gruborovics, jonka suomi ei ole savoa vieläkään.

Hieman Gruborovics myöntää savoa käyttäneensä, keskinäisissä peleissä Kuopion Palloseuraa vastaan.

— Kiusasin kupsilaisia sanomalla heille, että älä laakase. Joku hölmistyi ja ehdin ottamaan pallon häneltä pois!

Muistoja Jari Litmasesta
Umpivasuri Gruborovics oli tehnyt edelliskeväänä Unkarin cupin loppuottelun voittomaalin Honvedia vastaan. Suomeen saapuessaan hän joutui heti töihin.

— Saavuin Suomeen perjantaina ja jo sunnuntaina pelasimme Reipasta vastaan. Tapanani oli seurailla lämmittelyssä vastustajia. Siellä erottui yksin pallon kanssa ollut hieman tummempi poika, jonka haltuunotot olivat kuin brassipelaajilla.

Kovin kauaa Reipas-kasvatti Jari Litmanen ei samoissa sarjoissa pelannutkaan.

Gruborovics pelasi Mikkelissä lähes vuosikymmenen. Kaksi ensimmäistä sopimusta olivat molemmat kolmevuotisia. Hän teki MP:lle liigatasolla 22 maalia vajaassa 200 ottelussa.

— Otin Tiborin vielä keväällä 1997 kylmiltään sarja-avaukseemme Hankoon, muistelee Immonen lämpimästi.

Viimeiset maalinsa Gruborovics teki Mikkelin Pallon joukkueessa kakkosessa kesällä 2000. Ainakaan Varkaudessa ottelun VarTP–MiPa nähneet eivät ole unohtaneet nelikymppisen ikämiehen tykitystä 40 metristä.

Edes pelivuosien jälkeen jääminen Suomeen ei ollut automaattisesti selvää. Hyvän uran suomalaisilla viheriöillä tehnyt Tamás-poika oli syntynyt Unkarissa 1984, Réka-tytär Suomessa 1992. Vaimo Györgyi Gruborovics työskenteli Unkarissa opettajana ja opiskeli Suomessa laborantiksi.

Peliuransa raaseporilaisessa EIF:ssä pari kautta sitten lopettanut Tamás työskentelee psykologina Loviisassa. Réka opiskelee Jyväskylässä englannin ja saksan opettajaksi.

Györgyi pelasi Unkarissa lentopalloilua liigatasolla. Pelaaminen jatkui Mikkelissä LP-73:n väreissä, mutta alemmilla tasoilla.

— Olen ollut töissä samassa yrityksessä 23 vuotta ja Györgyi Mölnlyckellä 20 vuotta, sanoo muutaman vuoden päässä eläkepäivistä oleva Tibor.

Pasi Peltola

Tibor Gruborovics on asunut pian puolet elämästään Mikkelissä.
Tibor Gruborovics on asunut pian puolet elämästään Mikkelissä.
Kroatialaiset sukujuuret omaavan Tibor Gruborovicsin isä asuu Pécsissä ja yksi serkku Köpingissä Ruotsissa.

— Olin MP:n pelivuosinakin koko ajan töissä. Neljä vuotta meni Tauno Rehnin (MP:n puheenjohtaja ja Olli Rehnin isä) autotarvikeliikkeessä, välillä vedin kouluissa jalkapallotunteja ja Kantolan Renkaallakin olin muutaman vuoden.

— Vakituiseen oleskelulupaan tarvittiin kuitenkin työpaikka. Juha Puikkonen järjesti sen Enstolta, joka on nykyisin Casemet.

Vakiokasvo MP:n peleissä
Pelaajauransa jälkeen Gruborovics on valmentanut MP:n edustusjoukkuetta sekä useita eteläsavolaisia alasarjajoukkueita ja PU-62:n naisten joukkuetta. Tälläkin kaudella hän valmentaa pieksämäkeläistä nelosessa pelaavaa Savon Palloa.

— Täytyy sanoa, että alku SaPassa oli vaikeaa aikaa. Olihan siitä puhetta, että harjoituksissa käydään miten sattuu. Jos seurassa halutaan eteenpäin, on jotain kuitenkin muutettava. Ilman kolmea kovaa harjoitusta viikossa ei mene eteenpäin, Gruborovics henkäisee.

— Tamásilla ovat jo paikat vähän kipeänä. Tänä kesänä Pieksämäen beachfutiksessa pelasin kaikki joukkueemme kuusi ottelua, Tamás kaksi, isä virnuilee.

MP:n peleissä Gruborovics on vakiokasvo. Kaupungin jalkapalloilun hiipuminen kakkosen tasolle kuin paikallaan polkien harmittaa.

— Tänä vuonna on pakko nousta!

Nostalgianhaluiset löytävät viiden minuutin maalikoosteen Unkarin vuoden 1988 cupin finaalista tästä.