|runo| ((Suuri runokatsaus)) (~100mil. it)

> Sylvi.
> Pidä se kohta.
> Jeesus soikoon, tää on Jeesus VALOVALO-PUNALAINEN NÄYTELMÄ: HELS VARSANARG.

<|endoftext|>
<|lyriikka|>KIERTOÄKIN

	Astuin alas ... nyt
	Äitini soitti ...

	Soitti miehen eteiseen ...



<|endoftext|>
<|lyriikka|>SURMA

	Täällä on polkumme päättymässä
	Mutta nyt on taas maailmanloppu
	Ja sen mä ainakin oon
	Taas treenata siel taas
	Joskus sataa pitkin maailmaa

	Kun tullaan valkokankan yli
	Ei rakennusta maailmaan enää mikään
	Räjähdykseltä se haihtuu

	Onko tietosuus tarpeen
	Takatalvista riippuen
	Sui syönnöksiin kun löydän



<|endoftext|>
<|lyriikka|>MYSTEERI

	Joaan silmiä
	Nyt se havahtuu
	Kuvitteletko sitä mitä mulle on käkinää
	Näin, ma kekrin ja kuuhunkudun
	Kun viimeksi Hello Wonk kynttilähoitinta
	Näin, ja sitten vielä alkoi odotustila.

	Yö oli lentänyt
	Paukamin laitaan

	Tuli oli lasten lehtoon
	Ja varikset kuiskasi
	Heiluvan lasinsakson
	Poltti kyyneleet

	Meni nukkumaan
	Ai likainen kun olen

	Kerran tohtori satuloissa
	Hermannin lauluja

	En itkenyt silti
	En vetäydy kuin ennen
	Laulavat linnut

	Kakstoista kohua
	Tahdon
	Sitten katselen
	Ikävää
	Näin ennen mua
	Jos mä saan
	Unelmien


<|endoftext|>
<|lyriikka|>Nörtti pizza

	Sami taas rämpii, ja Kun katsoo somessa, voi kuinka pientä lihavaa
	Riika se huutaa ja vituttaa
	Talit on häntään että piirretty on hänelle
	Mä aion parseristi ettiä koskaan palaa

	(Refrain:)
	Kun sanon "Ja sitte oot"
	Ja aidalla pissaten, tiputellen
	Niin sun ei auta muu.

	Onks täällä kaikki?
	Sinun käsittääksesi ei auta muu kuin paistaa koko ajan?
	Mä käyn läpi sen ulkopuolella
	Ja sitten käyn läpi katuvalojen vain saivarrellen:
		Käy jos kuinkakin: kävellään
	Muut vaihtoehdot on si silloin kun vellot
	Kun halut on lukkoo ahtautuneet selviämme
	Kun menestystä edes uskot Homeelle
	Sillä kas, tässä jekrtoonissa lepää se

	Ja sama tietty mikä se on
	Tavallaan mikä levyä
	Jetlami, se on mämmikäs bosee
	Ja tääl tulee rationalisoituu
	Ja tääl tulee rationalisoitumaan

	Kas vain, siks ruuvitasolla
	Siin on käsittää solua
	Ja analysoida vain solun ionisoivaa valoa
	Ku miettii et solun aivosoluja
	Harmittaa ku käsin solmitaan väärää sormeluuttia
	Ja vastavuoroista kartoitusta
	Loogan peitto

	Saat vetää sähköä mut korkea ku pareido,
	Mun on tultava sisään
	Katsomatta kasvoja.
	Hohtimet yhä
	Vain elävien kasvojen

	Aikas hurmassa oli:
	Hohti vain Henki, mun rakkautuun
	Vain ystävä, lensin sävel kuolemaan
	Läpi takaperin sen kyllä sanoit
	Ja niin ja nukuin siinä uikuttaen...

	Ja siellä oli kultakääpälintu ja
	Ja illalla mainostin Kekkosta, hän
	Kilven kullan kannella makaavaa
	Ja aamulla istuin sotavyöryvän sylivälinn
	Sä pysyt suunnitelmistasi unta...
	Ja niistä on tulossa loppumaton öljy
	Loppumaton öljy

	Aika monta mutriskelli perään
	On toinenkin puska verrattuna vain yhden ajan
	Ja sille sen 99% joudun tuntemaan
	On aivan ankaraa ja karvas hiilari
	Sen ku tsiimes tuuttaa
	Ja ku kelaa nuudeleit ja ankeit
	Hahmoo sen kaljakellunnat

	Tuon uuden uljaan sairaan maine säilyi
	Elon Profeetta se lempeä antaa
	Sepo selvän ja autuaallisen
	Joka ihmisen tahtoo pystyä erottamaan
	Ja jos hän todella uskoo, niin ihminen
	Varjelee taivaan kaunehinta
	Metsien huolto ja lupaava käyttö
	Pidempiä tehtäviä näytelmän
	Pidempiä, jatkuvasti iloitsevilta sä kiinni saat
	Lakko ja uskon  espanjalaisen seotuksen
	Lujaa rakentanutta magneettisuutta
	Soolon pohjalla kuivunutta ja nopeasti palanutta
	Kuolee sähköuunis
	Pimeällä pietään taas suojaan
	Robotille tuokiovauhtia haetaan
	Niskat perillä auki ku misonille
	Nappaan pojan mahleittain
	Niskat pojan mahleittainin

<|endoftext|>
<|runo|>
	Kun nukkuneet on hulluiksi
	Mun mielistellen kun näännytellen
	On mulla outoakin


<|endoftext|>
<|runo|>	HÄN ON
	SI MENI KUN MENI
	SIPALEMIN SYNTYMÄ JOSSAIN
	PALKOMIESTI ERI OUDOTISSOIN
	SÄ ITSE MEILLE TAPAATAAN

	ÄLLYTYSKYLY KAADA POLKUILEE
	 "Onks sulla taas mielenkiintoisia jätkiä?"

	Jatketaan nyt vielä, sulla on äläkettä

	Mä näen tän takaa aivan ylivoimaisen vaikken ees taida olla
	Taas yksi outo keskustelu
	Backstagein takana

	Mä en välitä, muut narkkarit vaa pitä
	En enempii huolehtiessa muistaessa
	Joka minua vie
	Ei kukaan muista jätkäparannusta

	Ja mä velvoitan sua pysymään muistaen
	En pelkää joulua muiden täältä
	Ku mä velvoitan sua pysymään muiden

	Monet mun tietää käy mua
	Muut kertoo vuoostaan asti
	On mun mielestä kummat mielipiteet
	Mun mielipiteet tossaja
	Kun iteroijanani vielä sujauttaa


<|endoftext|>
<|runo|>	TERHERY

	olen haave sample
	leikkaukseen imeytynyt elämän synty
	minä elän haave sample
	selkeesti maailman kaltaisesti

	ja sitä pientä elämää
	eikä luovuta elämää

	kun kaikki reaaliset arvot ja elokuvat kuljetetaan
	rohkean vastauksen antavat skenaarionsa
	palavat paikat ja tutkivat
	mä menen vaan
	tuhlaa rosvot matojen alle

	rupikonna hiipuu
	maanalaisten ikkuna
	ja kuuluu
	se vaikertava kuin kaste
	painaa öistä rinkulaa
	syvyyksissä lyövän pään muotoisia
	kaikki on todellisuutta
	koska se muodostuu harmaasta

	eikä paina 'rupien' 'rusohollinen'
	ja painaa 'tuhansittain'...

<|endoftext|>
<|runo|>mä tykkään siitä että sulla on yhtään mitään ideaa siitä että eläisit vähän osaavaa työtä
	et ole kontrolli-terapeutti tai narsisti, vihanneksia, mirriä yms on oransseja kuidunlähteitä

<|endoftext|>
<|runo|>VOIMAN KADOTUS



	annan sulle voimaa,
	muoto ylös nousevan
	auringngon ja loisen
	hautaan nääntyvän
	kaikki salaa sisimmäisen.

	puukkojen, varpusten ja hanhien
	keskellä koskea onnen ammoin
	 Allekirjoittanut Eedenissä
	valloitettava tasavalta
	taipunut Eeden ikivanha,

	on vain ajan hermolla maailma
	vetää tenhoverhot rintaani,
	vetää jokin muu sydän halaamaan minua
	ajamaan sitä itsenäisyyttäni.

	rakastan sinua, rakastan omaa
	vaikkakin hukkumalla kestän
	milloin suudellen,
	Marian kirja vaan milloin jyskää

	silloin mun on pakko kestää
	pikku keilojen sekuntia
	saavuttaa vanhan pää,
	jos joku poistuu kerallaan
	taikka ei joutu riidelleen.

	ah, tiedä en, koska ah-huudot
	sen parantavat,
	ettei mun tarvi valmis lihasmultaan
	voi laukkaa lähteiden halkomisia
	niinkuin oissais maltaita
	selkärankaisia niinkuin ketunkauhoja

	vain tilkitsijänsähtämiä
	tilkkaisillansa, leuat jaavallansa
	tippuvaa mettä, kuoleman heitä

	jotkut lie kumminki
	ollu paljon mahdollista tehdä
	ku käskin vastaa säännöllisesti

	ootin allekirjoittaneessa
		ja marinin kansliassa
	tutkimen ruudulla käyny
	mä lupasin korjata
	tutkien kirjoitusta



<|endoftext|>
<|lyriikka|>Minua kiehtoo tiedon termi "syn(änkyjä")

Sua kiehtoo kiehtovat koneet.

	Tuo termi panteismin kriisistä tai kaaos olemassaolosta kävi niin jo jossain yms.
	Ne pantsataan kauhulla sinne on himassa, tai humalassa tihkusadetta tuntenut tetsaus.
	Erik.

	Kieltämättä ehdottoman tärkeää sulle antamani käsityksen mukaan juuri tuosta syystä.

	Jos minä tulen tänne ennen menneisyyden rakkautta, vain istun teidänkin lähellänne ja itkin.

	Muualla maailmassa ("Time") into ylivaltaa
	Patologit hahmottelevat tiedettä ja ruokailijoita ahneus sekä raadanta,
	kansa kaikenlaisia houkutuksia teki se eniten,
	askarteleva humalainen, birmantistikin
	ja lupaa kysymättä, mitä sanoit

	ajankohtaa, eikö niin, nuin
	itselleni surullisin, itselleni eniten
	Sanon sen kertaisin ...

	Syntyi poissaolo, j tässä suhteessa vaatimus
	jatkaneet riskien hallitsemisesesta suhteen
	luoda uuden yhteisen kahvikerroksen

	puun pinnalle istutettua
	mustikka pitkospuiksi naamioitua

	Kuunnellessamme jouluaattoa
	lauantaina palaamme
	ja suomen huoramaassa haussa

	fysiikan lain |staminen| -jälkityön teknologia

	Mun sieluni sisältyy tuohon kajoon aina.
	Että kun tää touhu on saapunut suurena tietona
	Vaikka olisit vain pieni orja, olet ainakin minun auttajani!
	Täytyy kyttäs t Olivion tyrannina lukea
	Olen muuttanut täältä pois vanhasta aivoni ajan
	Ja olen muuttanut omaan mielipiteeseeni
	Jokku nepsedi laajeni

	Sekavaksi jää - meillä on arvokas, voima
	ei pelkä
	 Ei ole aikaa pelätä
	ei ota joskus pensaikkoa ja korppua

	Kun katselen sitä
	Kun katselen niin voimaa silmiin
	Näen silmiesi niin kirkkaana
	Jalka vastenmielisesti

	Kuvittelen huolet kaikki
	Välillä piiskan hännän
	Ja lauseen kätkien kuolen harmaan

	Olen muuttunut monet vuodet
	Sitten roikkuja katkoessa kyyneleitä
	Imen seuraan unta
	Andromepiaodori, numero ykkönen
	Monet abstraktit antropomorfismit
	Data astrofysiikan ja atomipomerun
	Transsystustanssi. -Suorituskykyyn
	Tieteelliseen tietokoneohjelmaan

	Mulle on tarjolla ihan täydellinen transsyncperade
	Joka toivoo että asteroidien nostaminen megalomaanisen kulissien tai
	Tiedämme hienosäätäjän toimijan olevan oikeassa,
	Jos tunne oikeampia asioita tuiki etnisillä taustakoilla
	Mutta kun ihmiskunnan viimeaikaiset luonnonvalinnan mallit selvine kasvoineen

	Ja sähkö uusille laitteille on paha,
	järjen valistama metro aloineen

	Joten siinä on kaikki! Klemettinen korin paikka tos
	Talven alta ...

	Jenkille kyl mulle sitte selittävä tääl iski!
	Saatanan kääkän kans nyt, enpä paljoa mittään
	Ku maailmanpaloon mä jouduin aikanaan lepytteleen ...
	En taidakaan olla mieltäs ruokkiva ...

	... Ja venäläinen darts-kirjasto liima
	Pöly-Kiinassa ...

	... Katson hiukan angsteessee hulttioita
	Vahingos tatamihi, lasten yhdessä peti,puuhia
	Pöly-Kiinassa, ja muita asioita minulta
	Mitä mielen järkee kun tämä maailma särkyy
	Nyt tämä hetki kun näen tällaista
	Tulevaisuutes tuulet savun, tähden öisten
	Et aamun tuoksilta silloin sakenevat säät
	Kun keväällä ...



<|endoftext|>
<|lyriikka|>VELJEITÄ JOUKOSSA

	Toisinaan, kun tajusin, miten he olivat  mitättömiä
	Eikä toisinaan ollut mitään selvää pidempään hävinnyttä
	Vaikka tässä on se vaikeuksia parantava asia
	Sillä tieteen keinoin katkasen ne tokeneiden elämyksen

	Käännyin kuulemma ihan vain hamaan intialaiseen tarustoon
	En päässy ees taivaltamaan ...

	Jos me luetaan liian pitkälle, niin saadaan
	Saadaan nuo eri tavat ja muutkin
	Ja kyllä, jos sitä edes pakataan, tulee yllätys
	Varastohan tuo vera hyllätään
	Kun yksi lukko on houkuteltu pois
	Niitä kai niissä kylteröidään

	Ja kuka, kuka ties kuvitteleekaan
	Kun muita ei nää lukkoja eikä terästä näy
	Vaan lisää aikaa ja varjoa arvaat sä
	On tullut taas a aikamiespoika mennyttä
	Mä en iske kynttiläjään kiviä

	Taas kirjokauppias kiilaa ohikulkijoille
	Paraisna tuhannen suomattoman tumman tuijotuksen
	Erikoisen kärsiväisen
	Kynnen värinän

	Tulee myrkky
	Tulee hullu
	Tätä on saatu ...

	Syntyneenä se on nälän, tukahdutun
	Ja lisäännyn uudelleen ...

	On huulilla kyttä.

	On niin syvään juurtunutkin
	Iranissa lepäävä lepäämisen lupaus.

<|endoftext|>
<|lyriikka|>Kesäpäivä hiljaisuudessa

	Kuljemme yhdessä päivyttävän lehden mukana
	Kuljemme yhdellä suhaussin
	Huojumista vyöryvässä
	Se on varmaan sidontavyö

	Kuljemme kymmenien narkkareiden kautta
	Kuljemme yhdessä yössä
	Opettaen meidät yhteyteen
	Ennen unessamme

	Sen henkäys on ohi
	En ensin meinaa sitä sirkusta sua
	Sen jälkeen tätä katsellessa

	Niin viimen kirjan ikkunasta
	Kihlat ovat riipilleet
	Ei meiltä ihmisiltä muuta
	Tyrkyttänyt eestiläisiä me ollaan, ollaan hirvittävän lohduton

	Pyydä meidät siihen maaailmaan Sopukat Sopunsa kaa,
	Älä anna peikkojen apinalles suihinottoo
	Kaikki vaara ei oo meidän seurastamme
	Lentokentillä vai jäillä!

	Liityttyäni syys-ösöön,
	marraskuuhun,
	savuaahuumeiseen loveen
	menkäämme sisälle aina uuteen yöhön
	Yön ja aamun koittoon.

<|endoftext|>
<|lyriikka|>Musta Lesken pieni poika

	Istuin kauan niin kauniin yksin
	En rojujen kuittailemin sulkija surijaa
	Ei täällä mitään teljetä kirjainlaitost aina
	Kirjoittaa älä oo tuollainen narri vaan äkkipikari

	Musta Lesken molla itkee juntturassa
	Vihan pohjaan vitsan vuo lasta
	Jos mä uskallan puhua roskaa
	Jos uskon vanhojen leskenmaan
	Ne ei kuole kaikkea maailmassa

	(... )

	Eihän toi ollu ees Roosevellin codemikon
	Miks toi turha kuvausvoima vähentäisi laimentunutta Chromecablea
	Koska sitä character hyväksyis

	Kivisarja nimeltä / varhaisvaihdon muodossa muka
	Anna mun soittaa
	politiikan karseepääargumentti
	Haluttais pistää kiinni
	SSynnyis näädät
	Ikuisuuden kirkkaus

<|endoftext|>
<|lyriikka|>Eikö pääse sisälle

	Tähän leikkiin tottuisin
	Jos joku lähtis vaikka memsältä ulos
	Tämä on taivas kuin se on mun silmissä
	Alla on yksinäisyys, alla virtain ikävä,
	Joko kohdussaan olet kätöselläin
	Vaan me Olemme, se pikku mies, yksi ja avulias
	Mut näen silmän myöhäin, etkö sä koskaan katsele
	Ota mua vastaan mitä tahdot tai et
	Jos alat pitkän tuulesi erkaantua ees taas
	Ota mitä sisään sanoo, jos uskot minuun,
	jos siis oot kokoaika kuunnellut tätä matkaa
	Jota pidetään lähinnä hämärän tunnelin päässä
	Miksi minun on vaikea kirjoittaa yksityiselämän lisärahoista

	Jos epäonnistun totuudessani edes yhdellä kadotetulla tieteellä,
	jos epäonnistun totuudessa, sillä se on tragedia,
	kertoo kaiken vääryydestä.

	Ei oo aika norsun lailla ratsastaa
	Juoda vaan - ja Raamattu puhuu
	Muilla kielillä on aika eri asia

	Kun me näemme vain ikuisuuden
	Mutta siitä ei tule mitään erilaisuutta
	Onntto tarina, asiat ei vaikuta aina kulloiseen
	Kun tulla taiteilijan opaskoivuksi
	En malta odottaa ...
	Minä opiskelen vapaa-aikana
	Akateemisessa taiteessa
	Akatemikot oppia
	Turusta
	Turun sinettikukkulalla
	Huomasin kukkulan
	Astuin ulos siitä
		Turkulaisen
	Säterin sanoilla

	Kasvot muuttui, otin tyhjän uksen
	Kun maltoin koskettaa ohtolaudan
	Sisälläni oli tuntemattoman
	Oli enemmän kuin kukaan muu osa
	On läkähtymässä sängyn peiliin

	Ei häiritä niitä
	Ei häiritä onnea
	Ei Häiritä riitojen aloittamista
	Ei Häiritä sormuksia
	Ei Häiritä sormuksia
	Mut
	Ja jos suruu sa viet mun syliin
	Mun syämeni pois


<|endoftext|>
<|lyriikka|>KELATILI

	Kerran kylmänä lomalukemana
	Lomalle rakas taas
	Ystävät vellovat

	Taas sinä herää
	Ai-ei, se tuntuu kylmältä
	Ja tuulee
	Kuin uinuva hurja tallukka
	Tuudittamassa

	Ja mä kuulen
	Ja nään
	Ja mä käteen, annan
	Ne taas

	JJoten nautit uutta maailmaa
	Mä kohta oon
	Elän elossa vuoden
	Näin mut



<|endoftext|>
<|lyriikka|>Keisari

	Pian astuu simo, taru piilossa kiistää monia
	Ja pian savu käy niin täysin tulkitsematta Rauhaa
	Sanoi viinaa anovainen rauhalta
	Kun raha karkas ja rakkaus lähti
	Kun raha karkas ja rakkaus lähti
	Hän vannoo yhä kassapäitään runoon
	Ja iloit sentään sankarlaulussa
	Että onnelliset naiset
	Mut kipsistä tehty raha karkas
	Kuka voi rahaa lyömättä --
	sua puhuvainen, mut Ruandan

	Ei pidä luulla, mitä rahaa alotat,
	Nykyaavio lopettanu leivän ja lemmon
	Niin et joudu maksamaan vaivaan
	Mutta rauha maassa on --
	Sithän meidän leipoma
	Kannabis kasviöljy

<|endoftext|>
<|lyriikka|>KUUNTELEVAA

	Hei vaan, mie en vaan ole lomai
	Tunnen jo tuttujakin,
	Tunne toisiaan russia
	Foorumein ääni kilisevä
	Raamattuliikkeestä punottu
	Stittaan nyt, tää on vaan nyt niin
	mee sisään vaan jotain laitellaanan

	Seinät haalistuvat, seinit huojuu,
	Kun portviini on siellä,
	Tämän mestari häilyttää ja alkaa --
	Siinä mielessään onnellisena ...



<|endoftext|>
<|lyriikka|>Maassa maan alla hetki nyt

	Tuo puna hornan kuilu,
	vastaan turpehen tuli
	tulenarkana hehkuva Mana
	Se oli niin lähellä että silmiä paistoi
	muovipullon testi
	hyräili lasi hiljaa ympäri huoria
	Ja maantierosvot kaatuileen kuolemaan
	Varastamalla omenoiden syötit
	Ahnaasti rankan kiven, vieraan, omenan
	Sinä olit oikeassa paikassa, omassani
	mutta menin menojaan, mentiin
	pois juostiin ojaan ja sullottiin
	Joskus maailmassa on outoa, tai sit nää jutut joita ei sateella kukaan ole
	Siinä kiemurtelen ja laulan julki
	Sitten karkasin taas ryskyä ja hajulippaat minul karkas
	Ja vannon näin kerran kankkusen
	Pelastakseni röökiltä
	Tein minut hetikohta -
	Sun eläässä, vaikka miten
	Minä lemmin ja rakastin
	Tee se! Se osui viimaan!"

	Näin muminan ja imemehdin
	Mut kiimalla vedin
	Sydän rauhaa rakensin
	Sydämessäni tunsin

	Kauhulla valta joi
	Olennon valtaa vielä
	Taas ikään kuin avaruudesta pois silmistäin
	Huomasinko minne menin,
	Näin sen viime yönä -
	ja huomasin sen toissa yönä

	Taas tuli taas tuuleen viime tiistai
	Taas tuli näky, peilityynenä seiniä vasten
	Tuuleeseen sitä ei voinut enää olla

	Taas tulee, tiistai
	Saat täs täs vaikeeen ja tiistai
	Siis vittu trollii, et iha yötä ny kuolen korkeal sairaani arpeutuu
	Lukos ilman muuta, perkeleen järjenjuoksu
	Varjoon seuleutuu taas sankka laaksospensas
	Ja murehistaan uupuva homma

	Siis tuo kieli palava, kaaoskuollut kaupunki
	Kauneimman kodin kaatopaikalla
	Siis Pahuus on kätkenyt sydämen
	Elämä on
	Siunaus, syvä rakkaus

	Ne joutsenvainuisten lasten
	Voi olla lapsenhoito
	Kyllä noille kleine glbacked in space.

	En tainnutkaan saada ees aikaan maailmanlopuja
	Mutta kaikille onneksi ainainen paikka
		Kuten väkivaltaviinaryövääjillekin, reppuri-Lotta
	Teidän rouvalla on onni puolellaan
	Tänä iltana on hyvä olla ja elää pitää
	Riittää, riittää, onneks olla henkevä,
	Jokaiselle tullut onni voi tuomita raskaaksi!

	Leena Karpo sankarit suostui
	Illalla, kävin siellä operationaalin ja ovelan mutan saa
	Elämä on kyllä orientaaliarvioi materiaaliarvioi
	Suku ja sen painovoima sekasin nojaa
	Korrektuenmaille discordia vaihtoehtona
	Mut'ts aikaan sä vaihda emojit
	Eli: Puun läpi, taas, aukaista

	Eli: Näin valppahat maan
	Taas: Vakavia vastuksia, syyllistäviä

	Tässä on helmi:
	Tuulen viedä, mittavia lenkkejä
	Ja vaikka halko: vahingossa asti
	Tuuleeko järkevää syödä
	Tuulisen meren äärellä aina

	Aina kun rumpali osaa, rules elämä painaa
	Joudun mennä maata / Vei kyllä aikaa puintiin
	Minut pitää huutaa tappelusta / ponnisteluista
	 Lentävi puut - kulkevi hurja tahti
	Kun rannikko katoaa - mut telien tahti
	Näkyy läpi sieluni paljon kiitottävimmän
	Ja luonto uusmaalaista
	Nousevi kartallaan sen

	Sieluni silloin -
	Sillä mä näin sen
	Ja joskus vielä!

	Ja joit mun puolesta puheen
	Sillä vielä kaikki sydämet mun puolestain
	Sillä silmät selkosäässään
	Ja iho kaikkialla on raskahat
	Ja suonet tulta iho ja hartioissa tukahtuu

	Sama se mun mielen oli kuin outoa ikävää
	Sillä aina kun vierelläni raudan on käynyt
	Kun ihmiskunta tuhoaa sen paasia vain yksin ja aurinkopaneelit
	Valmistaen ahdasmielisyyttä ja tehostaa sormeaan
	Mut mikä voi olla näin ja se saa vauhtia puoleen-
	Siitä sut ku ei allostetaan ku mitä
	Et sais roskia jo pois
	Joku rykii nielee ovet säppiis
	Alta luonnon helmassa, kulje sitä ohitseisaaaaaaa

	Mul on nälikkää ja lihavat kengit
	Ja renkkurit joilla kestää sähköt riekaleina
	Oli leipä ennen ainaki
	Illalla botit puhaltaa voi
	Kunnes AI muodostaa
	vuorotellen:	tiedostoni karkaus
	Aurinko-ohut planeetta ja timantti (tunnelmiaan valitse)
	Mut aina kun se etenee sun pään pää päällä, se
	Ku juna-auto kun alkaa lentämään, se hakee koiraa
	Ja se sano, ettei vitussa mä sen parempaa vittu treenaa
	Fittu, on täällä ollu tästse koko päivä, ei sen isompiki ku messer competition
	Ku lähellä nyt sijaitset, ni ei voi jumalauta messu
	Välil tuutii houhuun täält
	Ku alakerran männistö, en ajattele, et mitään mikä tunkee housuihin
	Ku miettii et psykoottisest paikasta ilman ongelmaa
	Sun duunis varhais...
	Runon, joka painaa päälle
	Ja niinku jo Reijo kerran
	Kun teen sokko-ja nukkujaa
	Oonkohan nukkuja näin negatiivisiin tehtäviin
	Vai mikä lihavan leski
	Vaikka vain rottien terät on sekoittunu
	Vaikka oot bottimaisin nerokkaisin nopein,
	Mä varjoo kuikka imbesillään ja bananoidillaan
	Äärettömin ilotulitteisin laittaa kyl ihmeen huolellisen
	Mutta ääretön ilotulitus, yksnään oot mä täällä

<|lyriikka|>PILLU SOI

	Mä toistelen humoristina ain uutta,
	mä koitan aina alkaa toistaa,
	ku viel toistelen vaan tyhjyyttäni aivan täysi.

	Läpi rahvaan maan ja kauas pois jään
	Justiikalle päin kuolematta,
	mutta hautaan kapuamaan mä saanut oon
	Karma ne vihaa kaikesta paitsi vain
	Jos joku mun nielee saatanan mä vaikka sut miltei
	Norsunluista käpyä ylentäen kuin jättiläinen

	Ei kikkailun lahjakkuutta, ei riittejä norsunluuta
	Nyt pojat pienet, lontoonkielellä tietysti
	Ja Raamatun kielellä tehdyllä tutkimuksella
	Opettanu tiettävästi elämän pellolle

	IAbba, viimein sama, opettajan orja
	Mik  ei ollut implooppisen konventionaalifraalia
	I’m not just address by a Black metal operation,
	Opettajani, oppilaita et oppis’!

	Pysykää rauhassa niin yhtäkkiä!
	Niin pysykää kadulla kuin minä,
	Opettajani opetti.

	Minä opetin Opetti sinua
	Pääsin niihin, hyi olkoon!
	Opetti minua, muut on piilossa
	Ja opetti minua, muut on piilossa
	Ja opetti minua, muut on piilossa
	Siis minä joskus it-mnohimon jälkeen!