Lappu seinällä kehottaa käymään suihkussa, kun kokelaat koodaavat kellon ympäri: HS seurasi Helsingin uuden ohjelmointikoulun ”erittäin vaikeaa” karsintaa
Tavallisesti pääsykokeissa mitataan sitä, miten hakija ratkoo omat tehtävänsä. Hive arvioi myös, miten opiskelijat auttavat toisiaan ratkomaan tehtäviä.
Tilaajille

Kallioon avatun Hive-koodauskouluun hakevat Eemil Vanhanen ja Helena Korte juttelevat tehtävien ratkomisen lomassa. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)
Sonia El Kamel HS
Julkaistu: 22.7. 2:00 , Päivitetty: 22.7. 12:59


AURINKO korventaa punatiilisen rakennuksen julkisivua Helsingin Kalliossa. Kello on hieman yli kymmenen heinäkuisena perjantaiaamuna.

Kun kapuaa ylimpään kerrokseen ja astuu ovesta sisään, vastassa on kirkkaasti valaistu vaalea aulatila. Eteenpäin pääsee vain vilauttamalla pientä pyöreää kulkukorttia huippumodernin liukuoven lukijalle.

Täällä sijaitsee yksityinen Hive Helsinki -koodauskoulu.

Sen kahteen luokkahuoneeseen tai clusteriin, kuten täällä sanotaan, on silmämääräisesti arvioituna jakautunut noin sata henkilöä.

Sen lisäksi täällä on 180 uudenkarheaa Applen pöytätietokonetta. Energiajuomat ja hiki eivät haise. Ilmassa leijailee uusista design-huonekaluista huokuva puun tuoksu. Käytäville on ripustettu riippumattoja. Kaikki pinnat kiiltävät, tai siltä ainakin vaikuttaa.

Koulu on juuri avannut ovensa, ja käynnissä on opiskelijavalinnan neljä viikkoa kestävä intensiivijakso. Asian voi ilmaista myös inhorealistisemmin: käynnissä on kuukauden kestävä pääsykoe.

Nyt koulu selvittää perinpohjaisesti, ketkä opiskelijavalinnan viimeiseen vaiheeseen päässeistä hakijoista ovat riittävän lahjakkaita, yrittäjäluonteisia, yhteistyötaitoisia ja motivoituneita opiskelijoiksi.

Ensimmäiset opiskelijat aloittavat lokakuussa.

Hive on arvioinut, että noin yksi kolmasosa hakijoista täyttää koulun kriteerit.

Koululla on suuri tehtävä. Sen on tarkoitus vastata Suomea piinaavaan koodaripulaan.


Koulun kahdessa luokkahuoneessa istuu lähinnä nuorehkoja miehiä. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Uudesta koodauskoulusta kertoi Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kasvuyritystapahtuma Slushissa joulukuussa. Yksityinen koulu pyörii toistaiseksi peliyhtiön pääomalla. Supercell on valmis investoimaan kouluun 8–10 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana.

Koululle yritetään sinä aikana saada jatkoa varten rahoitusta muilta yrityksiltä ja julkiselta sektorilta.

Opiskelu Hivessä ei maksa. Varmaa ei kuitenkaan vielä ole, ovatko Hiven opiskelijat oikeutettuja opintotukeen. Asia on koulun mukaan työn alla.

Hiven koko opetusohjelma perustuu sille, että opiskelijat opettavat toisiaan.

HIVE Helsingillä ei tule olemaan virallista asemaa Suomen korkeakoulujärjestelmässä, eikä sen suorittamisesta siis saa tutkintoa.

Koulutusohjelma on noin kolmivuotinen, ja opintoihin kuuluu kaksi harjoittelujaksoa. Opiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkoja Hiven yhteistyökumppaneilta, joita ovat esimerkiksi Nokia, Elisa, Wolt ja Reaktor. Yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan palkallisia harjoittelupaikkoja Hiven opiskelijoille.

Opintojen tarkoitus on valmentaa työelämään ja opettaa tulevaisuuden työelämässä vaadittavia taitoja.

Juuri tätä koulu korostaa valttinaan.

Koulun tilat ovat auki ympäri vuorokauden, ja koulutöitä voi tulla ratkomaan koska vain. Siksi koulussa on myös suihkutilat. Luokkahuoneiden seinille kiinnitetyissä lapuissa kehotetaan pitämään huoli henkilökohtaisesta hygieniasta.

Nukkavierun kiltahuoneen sijaan Hivessä on minimalistiseen tyyliin sisustettu peli- ja kuntoiluhuone. Tulevaisuudessa siellä voi myös joogata.

Opettajia ei ole.

Se tarkoittaa sitä, että koulu on suunnitellut opinnoille rakenteen ja tarjoaa opiskeluun välineet, kuten tehtävät ja teoriamateriaalit.

Mutta.

Koulun henkilökunnalta on turha odottaa luentoja tai suoria vastauksia tehtäviin. Hiven koko opetusohjelma perustuu sille, että opiskelijat opettavat toisiaan.

”Henkilökunta ei anna vastauksia, vaan tukea. Kyse on enemmän mentoroinnista kuin opettamisesta”, Hiven vastavalittu toimitusjohtaja Oona Ylänkö kertoo.


Kalliossa sijaitsevan, vanhan punatiilirakennuksen ylin kerros on remontoitu Hiveä varten. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)
HIVEN esikuvana toimii Pariisiin vuonna 2013 perustettu École 42 -koodauskoulu, jossa opiskelu perustuu vertaisopetukseen. Kouluja on ympäri maailmaa, mutta Hive on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.

Helsingissä pedagogiikasta vastaa kolme ihmistä, joista jokainen on käynyt École 42 -malliin perustuvan koulun. Yksi heistä on Hiven teknologiajohtaja, ranskalainen Jordane Gengo.

Gengo kertoo, että Hive Helsingin opetus perustuu Pariisissa kehitettyyn opinto-ohjelmaan. Koulu käyttää toistaiseksi ainoastaan ranskalaisen opinahjon opetusmateriaaleja, mutta myöhemmin Hiven pedagogiikkatiimin on tarkoitus tehdä niihin parannuksia ja lisäyksiä, kuten Hiven yhteistyöyritysten kanssa suunniteltuja tehtäviä.

Ohjelmoinnin opetuksessa väliä on sillä, mitä ohjelmointikieltä opiskellaan. Gengo kertoo, että Hivessä opiskelu aloitetaan C-ohjelmointikielestä. Sitä pidetään yleisesti vaikeana ohjelmointikielenä. Kieltä käyttäessä ohjelmoijan pitää esimerkiksi itse huolehtia muistinhallinnasta.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston tietotekniikan kandidaattiohjelman voi suorittaa koskematta C-kieleen. Hivessä sitä käytetään jo hakuvaiheessa.

”Jos he osaavat käyttää tätä kieltä, he tulevat osaamaan muitakin kieliä”, Gengo kuvailee École 42 -koulujen päätöstä aloittaa tietotekniikan opinnot C-kielestä.

Perinteisillä korkeakouluilla on tyypillisesti samanlaiset perustelut sille, miksi niissä aloitetaan opinnot jostain tietystä kielestä.


Ellen Iljivitski keskittyy ensimmäisen pääsykoeviikon tehtäviin. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Hiveen ei ole pääsyvaatimuksia. Ylioppilastutkinnolla ei tee tässä koulussa mitään. Eivätkä pitkän matematiikan tai fysiikan opinnotkaan ole edellytys pääsykokeessa menestymiseen, toisin kuin esimerkiksi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella.

Paikalla olevat hakijat ovat ensin suorittaneet Hiven nettisivuilla julkaistun, loogista päättelykykyä mittaavan testin. Sen läpäisi vähän alle 3 000 ihmistä, Hiven toimitusjohtaja Ylänkö kertoo.

Sen jälkeen hakijat osallistuivat pakolliseen tilaisuuteen, jossa koulun toiminnasta kerrottiin tarkemmin.

Päästäkseen pääsykokeiden viimeiseen vaiheeseen hakijat tarvitsivat nopean oikean etusormen ja hieman tuuria. Intensiivijaksolle ilmoittauduttiin Hiven verkkosivuilla, ja hakijat otettiin mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Jotain kertoo se, että ensimmäinen erä täyttyi alle viidessä sekunnissa.

Klik, klik.

Ylioppilastutkinnolla ei tee tässä koulussa mitään.

OPISKELIJAVALINNAN viimeiseen vaiheeseen pääsi yhteensä 360 hakijaa, eli 180 hakijaa jaksoa kohden. Ensimmäinen neliviikkoinen opiskelijavalinta on heinäkuussa, toinen elokuussa.

Ajatuksena on heittää hakijat heti syvään päätyyn. Hive kutsuu intensiivijaksoa uima-allasjaksoksi, jossa uimarit (hakijat) oppivat uimaan (koodaamisen lisäksi myös muita taitoja). Hakijat saavat joka päivä uuden, vaativan tehtäväpaketin. Sen tekemiseen ei välttämättä ole tarpeeksi aikaa.

Pää painuu toisinaan veden alle. Se kuuluu asiaan.

Ylänkö kertoo, että hakijat arvioivat toistensa töitä. Sen lisäksi tehtävät arvioi myös tietokonebotti.

”Hakijat arvioivat myös toistensa arviointikykyjä.”

Tyypillisesti pääsykokeissa mitataan sitä, miten hakija ratkoo omat tehtävänsä. Hive arvioi myös, miten opiskelijat auttavat toisiaan ratkomaan tehtäviä.

Koska koulun on mahdollista ottaa kaikki koulun kriteerit täyttävät hakijat sisään, hakijat eivät varsinaisesti kilpaile toisiaan vastaan.

Tämän enempää Hiven henkilökunta ei valintamenetelmiään avaa.

KOULUN toiveena on paitsi lisätä koodarien määrää, myös houkutella alalle ihmisiä erilaisista, nykyistä monimuotoisemmista taustoista. Siis: olisi mukavaa, jos koodareiden joukossa olisi muitakin kuin keskiluokkaisia miehiä.

Ylängön mukaan Hiven tarkoitus ei ole kilpailla perinteisten korkeakoulujen kanssa. Ajatuksena on tarjota vaihtoehto ihmisille, jotka eivät välttämättä päätyisi korkeakouluun opiskelemaan tietoteknistä alaa.

Kahdessa luokkahuoneessa istuu lähinnä nuorehkoja miehiä. Muitakin kuin nuoria miehiä on, mutta heitä on selvästi vähemmän. Kahden valintajakson hakijoista noin viidesosa on naisia.

Luokkahuoneista kuuluu puheensorinaa. On vaikea arvioida, kumpaa kieltä puhutaan enemmän, suomea vai englantia.


Jaana Kähkönen kertoo viettäneensä koululla intensiivijakson ensimmäisen viikon aikana 10–17 tunnin päiviä. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Neljä viikkoa on pitkä aika viettää pääsykokeissa.

Ylängön mukaan Hiven uima-allasjaksolla on kaksi tarkoitusta: se on samaan aikaan sekä koodauskurssi että opiskelijavalinta.

”Hivessä opiskelu edellyttää etenkin yhteistyötaitoja, itseohjautuvuutta ja sinnikkyyttä. Näitä ominaisuuksia ei voi arvioida lyhyessä haastattelussa tai perinteisessä muutaman tunnin valintakokeessa.”

Neljän viikon aikana on tarkoituksena selvittää, kenelle Hiven opetusmenetelmä sopii – sekä koulun että hakijan näkökulmasta, Ylänkö kertoo.

Hänen mukaansa hakujaksosta ei synny materiaalia, jota koulu tai sponsorifirmat voisivat hyödyntää.

KUN Hive kuvailee uima-allasjaksoaan intensiiviseksi, se ei liioittele. Ensimmäisellä viikolla osa hakijoista on viettänyt koulussa yli kahdentoista tunnin päiviä.

Neljän viikon pääsykokeiden aikana ei siis oikein ehdi käydä töissä tai tehdä juuri mitään muutakaan.

”On hakijan vastuulla tehdä tarvittavat järjestelyt jaksoon osallistuakseen”, Ylänkö kertoo.

Miten hakijat ovat järjestäneet elämänsä osallistuakseen Hiven pääsykokeisiin? Sitä on kysyttävä hakijoilta.

”Pakastin neljäksi viikoksi makaronilaatikkoa ja pesin kaikki pyykit etukäteen”, Jaana Kähkönen, 28, kertoo. Hän on opiskellut aiemmin Kuvataideakatemiassa tila-aikataiteita.

Koodikoulua hän oli aluksi suositellut joillekin ystävilleen. ”Sellaisille matemaattisesti lahjakkaille ja tekniikasta kiinnostuneille.”

Kun Kähkönen selasi koulun verkkosivuja ja huomasi, ettei matemaattinen lahjakkuus ole edellytys opintoihin, hän päätti hakea.

Kähkönen ei ole koodannut aiemmin, eikä osaa vielä aivan sanoa, voisiko tässä olla hänelle uusi ammatti. Sitä hän on nyt selvittämässä.

”Pakastin neljäksi viikoksi makaronilaatikkoa ja pesin kaikki pyykit etukäteen.”

MONELLA hakijalla on paljon pelissä. Kähköselle Hiven intensiivijaksoon osallistuminen tarkoitti sitä, että pitkäaikaisesta kesätyöpaikasta oli luovuttava.

Tradenomiksi viime vuonna valmistunut Oskari Rantanen, 27, puolestaan käyttää intensiivijaksoon koko neljän viikon kesälomansa. Hänkään ei ole ohjelmoinut aiemmin. Intensiivijakson ensimmäisen viikon aikana hän on ollut Hiven tiloissa joka päivä yli 12 tuntia.

”Intensiivijakso loppuu kai perjantaina ja palaan töihin sitä seuraavana maanantaina. Toistaiseksi en ole katunut yhtään.”

Valmistumisen jälkeen tradenomin ammatti ei tuntunutkaan aivan omalta. Loppuvuodesta 2018 Rantanen törmäsi uutisiin uudesta koodikoulusta.

”Tässä voisi olla mahdollisuuteni saada sellainen koulutus ja työ, jotka oikeasti kiinnostaisivat”, Rantanen sanoo.

Rantasta ei haittaa nakuttaa tietokonetta kuukauden verran ilman takuuta siitä, että opiskelupaikka irtoaa. Päähän jää uutta tietoa ohjelmoinnista, ja opiskelua voi jatkaa vaikka itsenäisesti, hän kertoo.

LEV ASKOLIN, 39, tekee tehtäviä päivän jäljessä. Hän jäi työttömäksi viime vuoden marraskuussa, kun S-ryhmän varasto siirrettiin Espoosta Sipooseen. Sen jälkeen alanvaihdos alkoi kiinnostaa.

Hän kävi avoimen yliopiston koodauskurssin Helsingin yliopistossa.

”Koodaamisessa on niin paljon erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Voi vaikuttaa asioihin. Nykyään maailmassa on koodia joka paikassa”, Askolin sanoo.

Entä, jos kuukauden puurtaminen ei tuo toivottua lopputulosta?

”Kyllähän se nyt haittaa, mutta olen siihen varautunut.”


Henry Hkadarik sairastui hissiasentajan työssään astmaan ja jäi työttömäksi. Uusi koulutus ja ammatti oli hankittava. Hive Helsinki tuntui sopivalta vaihtoehdolta koodaamisesta kiinnostuneelle Hkadarikille. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Osa luokkahuoneissa tietokonetta nakuttavista on hakenut Hiveen suoraan lukiosta. Yksi heistä on kesälomaansa viettävä Eelis Copeland, 20. Hänen isänsä ehdotti hakemista Hiveen.

Oliko Copeland ennestään kiinnostunut koodaamisesta? ”En yhtään. En yhden yhtään.”

Sen sijaan hän tunnisti itsensä kuvauksesta, jossa Hiveen etsittiin sosiaalisia ongelmanratkaisijoita.

Copelandia ei haittaa, ettei Hivestä saa virallista tutkintotodistusta.

”En ole ikinä uskonut siihen, että arvosana tai tutkinto määrittelee sen, mitä tekee tulevaisuudessa.”


Eemil Vanhanen ja Helena Korte juttelevat tehtävien ratkomisen lomassa. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Hivestä saattaa tulla myös Helena Korteen, 21, ensimmäinen opiskelupaikka sitten lukion. Hän irtisanoutui työpaikastaan etuajassa, jotta voisi osallistua neliviikkoiseen leiriin. Ensimmäistä viikkoa hän kuvailee ”erittäin haastavaksi”.

”Täällä mennään suoraan asiaan ja tuntuu, että oppii heti konkreettisia taitoja”, Turusta saapunut Korte sanoo.

Korte asuu intensiivijakson ajan pääkaupunkiseudulla asuvan sukulaisensa luona. Hän kertoo rahoittavansa mahdolliset opintonsa Hivessä kesätöistä saaduilla tuloilla ja säästöillä, jos opintoihin ei saa opintotukea.


Hiven toimitusjohtaja Oona Ylänkö ja koulun pedagogiikasta vastaava teknologiajohtaja Jordane Gengo. (KUVA: OUTI NEUVONEN / HS)

Lounaan jälkeen hakijat parveilevat käytävillä ja seisoskelevat muutaman ihmisen ryppäissä. Tunnelma on hieman jännittynyt, sillä seuraavaksi ohjelmassa on koe. Intensiivileirin aikana on neljä koetta, jotka järjestetään aina perjantai-iltapäivisin. Pian alkava koe on ensimmäinen laatuaan.

Hiven mustaan hupputakkiin pukeutunut toimitusjohtaja Oona Ylänkö potkulautailee käytävällä, kun viimeiset hakijat valuvat luokkahuoneisiin.

Hivessä on vaihtunut johto tiuhaan tahtiin keväällä. Koulun johtajaksi valittu Minna Kivihalme jätti tehtävänsä huhtikuussa, minkä jälkeen Drussila Hollanda-Grönberg toimi väliaikaisena johtajana.

Koe alkaa. Ensimmäisten 20 minuutin aikana yli kymmenkunta opiskelijaa jättää kokeen kesken. Ylänkö kiiruhtaa jokaisen perään tiedustellen lempeästi, mitä tapahtui.

Muutama hakija oli unohtanut ilmoittautua kokeeseen. Toiset eivät olleet osanneet ratkaista tehtäviä.

Alkaako hakijoilla kokeen jälkeen viikonloppu?

Ei, naureskelevat kolme sisäpihalla seisovaa, kokeesta ajoissa poistunutta hakijaa. Koulu julkaisee myös viikonloppuna uusia, yhä vaativimpia tehtäviä.

Ei ole aikaa hukattavaksi.