Ajatuksia Ukrainan tilanteesta 28.2.2022

Sotiminen Ukrainassa on jatkunut aiempaan malliin. Venäläiset ovat jonkin verran edenneet, mutta hinta on ollut kova. Harkova on saatujen tietojen mukaan puhdistettu venäläisistä joukoista, joten yksikään isompi kaupunki ei ole joutunut vielä venäläisten käsiin. Kiova on nyt piiritetty joka puolelta. Se ei tarkoita ilmatiivistä rengasta, mutta suuremmat liikkeet kaupunkiin ja pois on periaatteessa nyt estetty.

Ukraina on myös pystynyt toistaiseksi kiistämään ehdottoman ilmaherruuden Venäjältä. Tästä kertoo myös EU:n valmius viedä lentokoneita Ukrainan avuksi. Kyseessä täytyy olla vanha neuvostokalusto, joka on käytössä paitsi Ukrainassa, myös jossain entisen itäblokin maissa. Nämä sotakoneet vaativat osaamista ja huoltokoneistoa, jota ei polkaista pystyyn noin vain.
Ukrainassa mielialat ovat optimistisia, jopa epärealistisuuteen asti. 26.-27.2. tehdyssä mielipidetiedustelussa  (N=2000, virhemarginaali max 2,2) noin 70 % uskoo Ukrainan voittoon ja 91 % tukee presidentin toimia. Näiden mielialojen turvin ukrainalaiset ovat asettuneet aseettomiksi ihmiskilviksi etenevien venäläistankkien eteen. Niiden avulla he ovat muutamassa päivässä linnoittaneet kyliään ja kaupunkejaan, valmiina vastarintaan mahtavaa sotavoimaa vastaan.

Tänään iskevät lännen pakotteet Venäjään. Rupla romahtaa ja lähiaikoina paljon muutakin. Tulevat päivät ja viikot ovat ensimmäinen kerta, kun iso kansantalous eristetään suuressa määrin globaalista kokonaisuudesta. Paljon puhutut Venäjän vararahastot ovat toki valtavia, mutta suuressa määrin myös jäivät pakotteiden takia käyttökelvottomiksi. Vaikka kuinka olisi arvopapereita, niin jos ei niitä saa myytyä, eivät ne ole minkään arvoisia. Venäjän keskuspankkiin kohdistetut pakotteet taas estävät ruplan tukiostot ja näin tekevät valuutan arvon laskusta hallitsematonta. Se taas puolestaan tekee inflaatiosta hallitsematonta. Pahimmillaan Venäjän palaa nopeassa tahdissa taloutensa olemuksessa 90-luvulle.

Laajojen pakotteiden myötä tulee näkyviin venäläisen rahan lonkeroita muualla maailmassa. Se raha on lähes kokonaan Putinin hallinnon ja sen kätyrien varastamaa rahaa. Putinin hallinto ei ole vain autoritaarinen rakenne, vaan myös kleptokratia.
Nyt nähdään siis, että miten Euroopan unioni tuottaa turvallisuutta. EU:n hampaattomuudesta on hyvästä syystä puhuttu, mutta nyt nähdään, mihin yksimieliset jäsenmaat pystyvät. Jos tämä kuvio toimii, niin se on juuri sitä voiman unionia, jota esimerkiksi presidentti Niinistö on kaipaillut pitkään.

Putinista on vuosia puhuttu milloin hulluna, milloin pahana. Hän on kovissa oloissa kasvanut vakoilu- ja sortokoneiston kasvatti. Aikoinaan Dresdenissä hän joutui DDR:n romahduksen yhteydessä suostuttelemaan itäsaksalaisia olemaan tunkeutumatta KGB:n sikäläiseen toimistoon. Sen on täytynyt olla ehdotonta valtaa käyttäneelle upseerille kova paikka. Eikä Putin ollut ainoa, joka koki häpeää noina vuosina. Kun ihminen kasvatetaan imperiumin palvelijaksi, niin romahduksen jälkeen maistuu tuhka suussa. Sitä häpeää Putin on purkanut puheissaan.

Vuoden 2014 Krimin valtaus oli Putinin tähtihetki. Venäjä oli taas suuri, teki mitä tahtoi ja venäläiset palvoivat rohkeaa johtajaansa. Neuvostoliiton romahduksen häpeä oli pyyhitty. Kuitenkin se sama vanha, katkera häpeä on palanut Putinin silmissä, kun hän ennen hyökkäystä puhui venäläisille. Hänen puheistaan ja olemuksestaan huokuu ajatus, että häpeä on jollain kummallisella tavalla myös Ukrainan ja ukrainalaisuuden syytä. Putin lähti sotaretkelle pyyhkimään kuvittelemaansa häpeää Venäjän kilvestä.

Sen sijaan sotaretken tuloksena on entistä valtavampi häpeä. Toisaalta se häpeä nousee kykenemättömyydestä lyödä pieni kansakunta imperiumin mahtavilla sotavoimilla. Toisaalta koko Venäjään ja venäläisiin kohdistuva häpeä koko hyökkäyksestä ja sen alhaisuudesta on vasta syntymässä. Jokainen päivä, jonka ukrainalaiset laittavat vastaan, lisää kumpaakin häpeää.
Suurta käännettä venäläisten mielialoissa ei ole vielä nähty. Se ei tarkoita, etteikö jonkinlainen sodanvastainen liikehdintä olisi jo käynnistynyt. Kun tietää sortokoneiston kovakätisyyden, on jo nähtyjä mielenosoituksia ja kannnaottoja rauhan puolesta pidettävä merkittävinä. Systeemi tekee kaikkensa uskotellakseen ihmisille kyseessä olevan kevyen operaation oiekan asian puolesta. Valtiollinen RT-mediakonserni jopa myy kaupassaan paitoja Z-kirjaimella, joka on käytössä venäläisillä sotilasajoneuvoilla omajoukkotunnuksena.

Vuosien varrella on puhuttu Putinin pahuudesta ja hulluudesta, mutta omalla logiikallaan Venäjän toiminta on ollut rationaalista. Tämä hyökkäys ei ollut. Paitsi operationaalisia puutteita, on esiin noussut ennen kaikkea poliittisen suunnittelun puute. Omalle kansalle vielä jotenkin jaksettiin perustella toimet, mutta ihan kuin muun maailman olisi oletettu vain esittävän huolensa tilanteesta. Jos Venäjä olisi tyytynyt valloittamaan loput Donbassista, niin aika lähelle tämä olisikin ollut lopputulos. Mutta sen sijaan Putin päätti mitä ilmeisimmin hyvin pitkälti yksin tekemällään päätöksellä käynnsitää valtavan, julman sodan, joka saa jopa suomalaisen S-ketjun poistamaan venäläiset tuotteet valikoimistaan.

Nykyrepublikaaniksi uskottava hahmo ja senaatin tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtaja Marco Rubio on vihjaillut viime päivinä Putinin terveydestä ja päätöksentekokyvystä, nimenomaan liittyen tietoihin, joita on saanut asemansa kautta. Tällaisia arvioita on esitetty laajalti muutenkin, että jotain on viime vuosina muuttunut hänessä. Korona-aikana Putinin varotoimet ovat olleet tiukkuudessaan naureskleun aihe, mutta saattaa olla, että niillä on hyvät syyt. Terveysongelmat voivat myös olla yksi syy katkeruuteen. Ja vaikka mitään fyysisiä ongelmia ei olisikaan, niin noin pitkä pätkä ehdotonta valtaa muuttaa väkisinkin ihmistä. Siihen päälle vielä eristys, johon Putin on itsensä asettanut korona-aikana.
Toivon, että monissa paikoissa mietitään jo, miten tästä päästään eteenpäin. Joku päivä sotiminen pitää lopettaa ja pakotteet purkaa. Se ei tapahdu itsestään, vaan diplomatiassa rakennetaan polkuja päästä eteenpäin kaikkien melkeinpä mahdottomilta tuntuvien esteiden ohi. Joskus pahin este voi olla sinällään ihan moraalisesta perustelusta nouseva halu saada häviäjä nöyrtymään pahoiksi katsottujen tekojensa edessä. Tunteet ovat nyt kuumia ja suuria, mutta kestävä rauha on tärkeämpi asia kuin saada emotionaalista hyvitystä.

Jos muuten koette, että näistä ajatuksistani on jotain hyötyä itsellenne, niin jakakaa vapaasti myös eteenpäin. Tiedon lisääminen sekä ajatusten ja tunteiden sanoittaminen ja jakaminen on nyt olennaista henkisen kestävyyden  kannalta.