Ajatuksiani Ukrainan tilanteesta 5.5.

Venäjä jatkaa hyökkäystään, mutta etenemistä ei juuri tapahdu. Mariupolissa terästehtaalla taistelut jatkuvat, vaikka Venäjä väitti julistavansa aselevon kolmeksi päiväksi. Huolestuttava merkki oli Venäjän väite kahden kylän tulittamsiesta Venäjän puolella. Ukraina on toki iskenyt Venäjän alueelle, mutta tehnyt sen hyvin harkitusti, arvokkaisiin kohteisiin, kuten öljyvarastoihin. Summittainen kahden kylän tulittaminen ilmasta olisi järjetöntä.

Siksi tällaiset väitteet tai jopa false flag -hyökkäykset, voivat olla merkki siitä, että Venäjä aikoo laajentaa sotaa ja hakee sille perusteluja. Ylipäätään Kremlissä pitää miettiä, että mitä nyt oikein yritetään.  Itse hahmotan, että Venäjällä eli siis käytännössä Putinilla on nämä vaihtoehdot sodan jatkamiseen.

Jatketaan kuten ennenkin
Joukkoja täydennetään miten voidaan ja pyritään pitämään kiinni valloitetuista alueista. Ukrainan hyväksi muutoksessa olevat voimasuhteet miehistön ja kaluston puolella tekevät tästä vain pidemmän päälle hyvin riskialttiin vaihtoehdon. Tämä vaihtoehto päättyy varsin nopeasti tappioon Venäjälle.

Yleinen liikekannallepano
Tätä on nyt ennakoitu jonkin aikaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että julistettaisiin sota Ukrainalle ja tämä avaisi mahdollisuuden reserviläisten kutsumiseen palvelukseen. Tämä toimintavaihtoehto ei ole kovinkaan nopea, sillä joukkojen muodostaminen ja kouluttaminen vie aikansa. Ainakin jos halutaan yksikköjen olevan toisaan toimintakykyisiä, niin nämä voimavarat olisivat käytössä aikaisintaan alkusyksystä. Toki on mahdollista syöttää käytännössä tykinruokaa olemassa olevien yksiköiden vahvistukseksi, jos halutaan käydä kummallekin osapuolelle kalliiksi tulevaa kulutussotaa.

Yleinen liikekannallepano voi myös aiheuttaa laajamittaista pakoilua ja vastustusta. Jo nyt ovat värväystoimistot joutuneet tuhopolttojen kohteeksi. Vahvistettuja tapauksia tiedetään useita ja huhuja liikkuu paljon suuremmasta määrästä.

Tämä vaihtoehto olisi myös taloudellisesti hyvin raskas, sillä se vaurioittaisi lisää pakotteiden jo pahasti runtelemaa kansantaloutta.

Osittainen liikekannallepano
Venäjän laki tuntee mahdollisuuden tehdä alueellisia liikekannallepanoja. Loogisesti tämä tarkoittaisi Ukrainan naapurissa olevien alueiden mobilisointia sotaan. Mutta juuri niillä alueilla asuu ihmisiä, joilla on todennäköisesti eniten yhteyksiä Ukrainaan ja ukrainalaisiin. Tiedetyn mukaan Venäjän asevoimien enemmistö Ukrainassa on kotoisin syrjäisiltä ja köyhiltä alueilta.

Koska lakiasäätävä duuma tekee juuri niin kuin Putin haluaa, voi kyseeseen tulla myös jokin uusi laki. Putinin hallintotapaan kuuluu noudattaa nimellisesti lakeja, mutta ja uusien lakien säätäminen tarpeen mukaan on tuttu toimintatapa. Tällöin voidaan kohdistaa liikekannallepano halutulla tavalla.

Eskalaatio
Eskalaatio tarkoittaa tässä yhteydessä sodan laajentamista jollain tasolla. Se tapahtuu todennäköisesti ensin pelkästään käsitteellisesti, esimerkiksi julistamalla virallisesti, että Ukrainassa soditaan nyt myös Natoa vastaan. Tämä väitehän on jo liikkunut julkisuudessa Venäjällä, mutta virallisesti käynnissä on edelleen Ukrainan natsihallinnon vastainen sotilaallinen erikoisoperaatio.

Eskalaatio voi tapahtua myös käytettyjen keinojen kanssa. Kemialliset tai ydinaseet ovat silloin vaihtoehtoina. Tavoitteena silloin olisi ikään kuin tehdä jotain niin isoa ja järkyttävää, että sota olisi mahdollista lopettaa itselle suotuisampien ehtojen kanssa.

Eskalaatio voi tapahtua myös laajentamalla konfliktia jollain tasolla muualle länteen. Silloin puhutaan erityisesti kybertoiminnasta, mutta muitakaan keinoja ei voi sulkea pois. Ruotsi ilmoitti juuri, että Gotlannin kodinturvajoukot kutsutaan 30 päivän lisäharjoitukseen. Eikä Ahvenanmaan puolustuksesta ihan syyttä suotta Suomessa ole viime päivinä huolehdittu.

Mikäli Putin valitsee eskalaation, niin taustalla lienee silloin jokin tavoitetila (end game), johon pyritään. Toki on perin huolestutttavaa, jos tätä tavoitetilaa hahmotellaan yhtä huonolla ymmärryksellä kuin hyökkäyspäätös Ukrainaan tehtiin.

Ymmärrystä muuten haittaa se, että lännestä on karkotettu satoja venäläisiä diplomaatteja hyökkäyksen alun jälkeen. Tai siis diplomaattiasemassa toimineita tiedustelupalvelujen edustajia. Käytännössä tämä haittaa lyhyellä tähtäimellä merkittävästi venäläisten tiedustelua. Pidemmällä tähtäimellä tätä aukkoa paikataan kybervakoilulla ja jollain muulla peitteellä toimivilla vakoojilla. Näin monet karkotetut jättivät väkisinkin monet länsimaissa toimivat vakoojat ilman yhteyshenkilöään, käsittelijäänsä.

EU sai väännettyä kuudennen pakotepaketin kasaan. Sen olennaisin piirre on venäläisen öljyn tuonnin kieltäminen vuoden loppuun mennessä. Unkari ja Slovakia saivat jatkoaikaa vuoden 2023 loppuun. Venäläinen maakaasu muuten virtaa edelleen Ukraina läpi länteen ja Venäjä on myös huolehtinut kauttakulkumaksuista Ukrainalle. Kummankin etu on olla “luotettava kumppani”, kuten termi näissä energiakaupan yhteyksissä kuuluu.

Venäjä muisti Suomea eilen sotilashelikopterin ilmantilanloukkauksella. Vastaavia temppuja lienee luvassa tulevaisuudessakin. Temppu saattoi hyvinkin liittyä brittien puolustusministerin Ben Wallacen vierailuun. Wallace totesi vierailun aikana, että Suomea kyllä autetaan uhan edessä. Mitään konkreettista ei tietenkään luvattu. Ruotsalaisessa keskustelussa on puhuttu hyvin suorasanaisesti heille hakuvaiheessa annetuista turvatakuista.

Suomi ja Ruotsi saavat varmasti täsmälleen samat lupaukset, mutta keskustelutapa mailla on hyvin erilainen. Suomi ei juuri ota julkisesti kantaa, vaikka valtiojohto selvästi tekee asiassa paljon töitä. Ruotsissa puolestaan kotimainen keskustelu tuntuu vaativan hyvin konkreettisia lupauksia. Osaltaan kysymys saattaa olla itseluottamuksesta. Suomessa tiedetään puolustuskyvyn olevan kunnossa. Ruotsissa taas tiedetään hyvin, että aluepuolustuksen alasajosta ei vielä ole lähellekään selvitty.