Advertisement
Not a member of Pastebin yet?
Sign Up,
it unlocks many cool features!
- Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (Kansanrunousarkisto)
- Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)
- Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)
- Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)
- Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
- Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää.
- Aamuruska miehen tuska. (Tervola) (KRA)
- Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)
- Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)
- Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden.
- Aamurusko päivän paska, iltarusko kaunis ilma. (Sysmä) (KRA)
- Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)
- Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)
- Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
- Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KRA)
- Aatto joulusta parasta, iltapuoli pääsiäistä.
- Aatto juhlaa korkeempi. (Kuru) (KRA)
- Aatto on juhlista jaloin.
- Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)
- Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)
- Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)
- Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)
- Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)
- Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KRA)
- Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)
- Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KRA)
- Ahkera tytär kasvattaa laiskaa äitiä.
- Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)
- Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)
- Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)
- Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin estää. (Tammela) (KRA)
- Ahkeruus on ilomme.
- Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
- Ahne on hyvä ottaan, mutta käs vapisee jos antaa tarttis. (Jämsä) (KRA)
- Ahne otta raha ja vie vielä kukkaronki. (Uskela) (KRA)
- Ahne taittas kärpäsen persiesien rautakangen. (Koski Hl.) (KRA)
- Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
- Ahneen ja varkahan uni on aina lyhkäinen. (Juva) (KRA)
- Ahneus ja pieni varkaus on yhtä tyhjän kanssa. (Viljakkala) (KRA)
- Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi) (KRA)
- Ahneus kunnian pettää. (Rauma) (KRA)
- Ahneus on pahhuulen juuri. (Kuru) (KRA)
- Ahneus vie viljan pellost. (Salo) (KRA)
- Ahneus viisaanki villitsee. (Luhanka) (KRA)
- Ahven armas keittokala, särki sualassa parempi. (Sääksmäki) (KRA)
- Ahven armas tuorehelt, särk on säästös paremp. (Iitti) (KRA)
- Ahven syksyt syvillä uipi, kutee kesät matalalla. (Loppi) (KRA)
- Ahven syö, ko kusiainen lentää. (Veteli) (KRA)
- Ahvenen kutuun ja teeren soitimeen ehtii laiskakin. (Reisjärvi) (KRA)
- Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
- Aidaton niittu ja emännätön talo on yks kaikki. (Siikainen) (KRA)
- Aihhan elävän silmät näkee, mutt ei kualleen koskaan. (Suursaari) (KRA)
- Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. myös pelkkä Aika aikaa kutakin.
- Aika assii aukasoo. (Liperi) (KRA)
- Aika hattua hakea, hattu viien virstan päässä! (Polvijärvi) (KRA)
- Aika ko kulluu ni makkarat syyvvää. (Kivennapa) (KRA)
- Aika joutuu eikä mies jourukkaan. (Alahärmä) (KRA)
- Aika luistaa, kun hevosella ajaa ja papuja kylvää. (Tarvasjoki) (KRA)
- Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. (Simo) (KRA)
- Aika näyttää.
- Aika on nousta nuoren neidon, jo on vanhat valvomassa, ikäpuolet istumassa. (Liperi) (KRA)
- Aika on rahaa. (Lehtimäki) (KRA)
- Aika on surun lääke.
- Aika haavat parantaa. (Iitti) (KRA)
- Aika vanhin, avaruus suurin. (Ii) (KRA)
- Aikaa Jumala loi eikä kiireest virkkant mittää. (Parikkala) (KRA)
- Aikaa on enin maailmas. ((Jalasjärvi) (KRA)
- Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
- Aikaa on oppia, ei ellee. (Kiihtelysvaara ) (KRA)
- Aikaa rokka anoo, tulta liha kiirehtii. (Rautalampi) (KRA)
- Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
- Aikainen mato tulee syödyksi.
- Aikamies on aikamies, vaikka pankolla istukoon. (Iisalmi) (KRA)
- Aikanaan kun akan ottaa, niin otetuksi tulee. (KRA)
- Aikanaanhan se akkakii poikii. (Suonenjoki) (KRA)
- Aikanansa ellää pittää, vaikka ennen päivää vähemmän. (Koivisto) (KRA)
- Aikanas kirkkoon, hiljan kapakkaan. (KRA)
- Aikane lintun nokkua puhistaa, myöhäne vasta siipie räpyttää. (KRA)
- Aikane valmistus on ain hyvä. (KRA)
- Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (KRA)
- Aikansa merikin möyrii. (Lavansaari) (KRA)
- Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (KRA)
- Aikas kutaki. (Eurajoki) (KRA)
- Ain ahnelt jottan puuttu. (Salo) (KRA)
- Ain on akolla kiire ja työtä tyttärillä. (Reisjärvi) (KRA)
- Aina ahne köyhä on. (Soini) (KRA)
- Aina kysytään: mistä olet kotosin, eikä koskaan: millon olet syödä saanu. (Lehtimäki) (KRA)
- Aina on akoista vastus, riesa piioista pahoista. (Viipurin pit.) (KRA)
- Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia.
- Aina roiskuu, kun rapataan.
- Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) (KRA)
- Aina se eteenpäin on, kun takaapäin tuupataan. (Kokemäki) (KRA)
- Aina sitä saa, kun ei ole kenenkään renki. (Kalajoki) (KRA)
- Aina sitä saa, kun ei oo piikana eikä trenkipoijan morsiamena. (Ilmajoki) (KRA)
- Aina tauti tiineissä, vaiva vanhossa akossa. (Sulkava) (KRA)
- Aina vaivainen valittaa.
- Ainoost pojast ja tupapässist, niist ei oo illoo kummastkaa. (Kivennapa) (KRA)
- Aisalleenhan hyvä hevonen kaatuu. (Tohmajärvi) (KRA)
- Aita se on risuinenkin aita. (Lappee) (KRA)
- Ajallansa aidan pano, hetkellänsä heinän teko. (Loppi) (KRA)
- Ajallansa työn teko, hetkellänsä ilon pito. (Karttula) (KRA)
- Ajan kans hyvää tulee. (Suomusjärvi) (KRA)
- Ajassa naidaan, ei taivaassa. (Ylihärmä) (KRA)
- Ajastaha palakka maksetaan, tulkoon työ mitä hyvvääsä. (KRA)
- Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. (latinal. sananlasku)
- Ajattele ensin ja puhu sitte. (Pello) (KRA)
- Ajattelemattoman suussa ei ole porstutta. (Nurmes) (KRA)
- Ajatukset ovat tullittomat. (Turtola) (KRA)
- Ajatus aja viep, yritys työn tekköö. (Uusikirkko) (KRA)
- Ajatustunti on ain tyyrempi kun tyätunti. (Kaarina) (KRA)
- Ajjaa se hiis hyvälläi, kun selekään piäsöö. (Rautavaara) (KRA)
- Akaksi välttää rumemppii, kaunis siinä pilalle mänööhii. (Nurmes) (KRA)
- Akan kuolema on kuin penkiltä putoais. (Liperi) (KRA)
- Akan omaisuus ei kestä kun portin pieleen. (Nokia) (KRA)
- Akan perinnöt kynnyksellä syyvvään. (Sotkamo) (KRA)
- Akanpää - lampaanpää. (Paavola) (KRA)
- Akassa on talloutesa. (Leppävirta) (KRA)
- Akat on äreitä, kun ei ole puita eikä päreitä. (Parkano) (KRA)
- Akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas. (Muolaa) (KRA)
- Akaton mies ja hännätön koira. (Heinola) (KRA)
- Akaton mies on kuin aidaton pelto. (Liperi) (KRA)
- Akka aidan raosta kulkee. (Lappajärvi) (KRA)
- Akka autuvas tuvassa, mies kurja kulokemassa. (Joroinen) (KRA)
- Akka ei ole ku kannel seinäl. (Impilahti) (KRA)
- Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
- Akka ja arkku on reissutiellä liikaa. (Evijärvi) (KRA)
- Akka ja kapsäkki on reissussa liikaa. (Kärsämäki) (KRA)
- Akka kulkee asettaan, mies ei kirveskuokattaan.
- Akka miehen ylentää tai alentaa. (Jämsä) (KRA)
- Akka mies aseeton. (Kurikka) (KRA)
- Akka mies asheetta, konna mies koiratta. (Sodankylä) (KRA)
- Akka mies kirveetönnä. (Ruovesi) (KRA)
- Akka on köyhällä niinkun aitta. (Kiuruvesi) (KRA)
- Akka on köyhän miehen renki. (Joroinen) (KRA)
- Akka otetaan ja mies saadaan. (Kuusankoski) (KRA)
- Akka pitää olla kaunis ja nätti, vaikka se ois hullu. (Sortavala) (KRA)
- Akka se talon pittää ja akka se talon hävittää. (Koivisto) (KRA)
- Akka tieltä keäntyköö, vaan ei mies milloinkaa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
- Akkaa ja sikkaa ei pijätä mikkää. (Kivennapa) (KRA)
- Akkain kiel on toisesta päästä irti. (Liperi) (KRA)
- Akkain miel ja koiran pier, ne ovat yhden arvoset. (Karkku) (KRA)
- Akkavalta, paskavalta. (Sievi) (KRA)
- Akkoa ja kissoa piteä lyöjä aina kun muulta työltä joutoa, jos ne ei o tehny pahoa nin ne meinoa. (Sysmä) (KRA)
- Akkojen puhe ja kanojen laulu. (Heinola) (KRA)
- Akkonist se näkke, misä talos piimä on. (Halikko) (KRA)
- Akoil ja susill on tä mailma pilattu. (Lemi) (KRA)
- Akoilla on aikansa, tarinoita tapaansa. (Hirvensalmi) (KRA)
- Akoilla on akan mieli, tekee mitä muistaa. (Hirvensalmi) (KRA)
- Alakuisel talvel ei ajeta, yläkuisel kesäl ei kynnetä. (Savitaipale) (KRA)
- Alas katsoo, ylös ajattelee. (Joensuu) (KRA)
- Alasin raudan, juoma miehen koettelee. (Juva) (KRA)
- Alimaesesta aejastahaa se o hyvä ylite männä. (Leppävirta) (KRA)
- Alimaiselle portaalle ensiks astutaa. (Joroinen) (KRA)
- Alkoholistiksi ei tulla, vaan alkoholistiksi synnytään.
- Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
- Alku ja loppu kankaas vaikia on, keskel vähä tuhmakin tumputtaa. (Viitasaari) (KRA)
- Alku käis, loppu Jumalas. (Impilahti) (KRA)
- Alku tappaa. (Tammela) (KRA)
- Alku työn kaunistaa, lopussa kiitos seisoo. (Piippola) (KRA)
- Alkuaan myöten se kerä vieriää. (Vaasa) (KRA)
- Alkukuussa leipä nousee, loppukuussa pyykki lähtee. (Kauvatsa) (KRA)
- Alkupäästähän kananpaskakiin on valkeaa. (Artjärvi) (KRA)
- Allaalla allin mieli uijessa viluva vettä, alempana armottoman. (Joroinen) (KRA)
- Allakassa on päiviä ja vanhasta lisää, jos uudesta loppuu. (Lahti) (KRA)
- Alokas korkiasti nauraa, sotamies sen kuin virnauttaa. (Pielavesi) (KRA)
- Alus kaik paha hyvii ova, pääst kananpaskaki valkone on. (Salo) (KRA)
- Alus komiaste, vaik lopus kerjätäs. (Pyhäranta) (KRA)
- Alussa luppois lehmän, lopuss ei hänteekää. (Savonlinna) (KRA)
- Alussa paha painettava, vika nuor noustessaan. (Ilomantsi) (KRA)
- Alventtist sika aljettiin, joulun luut kalvettiin, pääsiäisten pää ja kontit, helunta häntätrontit. (Vahto) (KRA)
- Ammatti kapan antaa. (Vesanto) (KRA)
- Ampiainen antaa, mehiläinen metenä juo. (Rantsila) (KRA)
- Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja. Porohousu porsaan kokosia.
- Anna hattusi lainaksi, käy ite paljaspäin. (Karttula) (KRA)
- Anna huolii hevosen, sillä on suuremp piä. (Lappeenranta) (KRA)
- Anna paskal puoli paitaa, jos ei tyyvy puoleen nii anna kokonainen. (Heinjoki) (KRA)
- Anna pirulle pikkusormi, niin se vie koko käden.
- Anna taikinan hapata, leivän juuren junnotella. (Maaninka) (KRA)
- Annetaa aikaa, aika antaa hyyvii neuvoi. (KRA)
- Annetaa annetustai, vuan ei tieltä löyvetystä. (Liperi) (KRA)
- Annettu mikä luvattu. (Askola) (KRA)
- Anojalle annetaan, ite ottaja torutaan. (Rautalampi) (KRA)
- Anopi silmä kynnys. (Kivennapa) (KRA)
- Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotona ollut.
- Anovata ei jälestä ajeta. (Pieksämäki) (KRA)
- Antaa ajan kulua, illan tulla hiljalleen. (Asikkala) (KRA)
- Antaa ajan kulua ja varjon venyä. (Kankaanpää) (KRA)
- Antaa kuninkaan kuuluu, vaan ei näkkyy. (Liperi) (KRA)
- Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
- Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
- Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa.
- Antajaansa kuttukin kiittää. (Ruovesi) (KRA)
- Antajan kädet väsyy, ottajan ei milloinkaan. (Vuokkiniemi) (KRA)
- Anterus avvaimet käes, tuomas tuoppi kainalossa. (Lavansaari) (KRA)
- Anterus joulun alakaa, tuomas sissää tuop, paha puaval pois ajjaa. (Anttola) (KRA)
- Anterus talaven alakaa, sukat kengät jalakaa, hyvä tuomas joulun tuo, paha puavo poes vie. (Kangasniemi) (KRA)
- Antti aesoja nijjoo, simo siltoja tekköö, puaval paokuttaa. (Virtasalmi) (KRA)
- Antti aisoilla ajaa. (Lehtimäki) (KRA)
- Antti pyhien alku. (Juva) (KRA)
- Antti turkin antaa, urpo orrelle kantaa. (Koijärvi) (KRA)
- Apu hiirenpojastai, jyvän syö, kask paskantaa. (Pylkönmäki) (KRA)
- Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
- Apu lapsesta: kalan perkaa, kaks syö. (Sodankylä) (KRA)
- Apu miehestä on syömään ja saamaan. (Huittinen) (KRA)
- Apu on hiirepojastakkii, jos jyvän syöp ni kaks kantaa. (Puumala) (KRA)
- Apua hyttysenkin apu. (Eräjärvi) (KRA)
- Apuna ahonnii kyntö, makuna mahonnii maito. (Joroinen) (KRA)
- Apuna on rikka rokas, hämähäkki taikinas. (Impilahti) (KRA)
- Arat työttömän kädet. (Asikkala) (KRA)
- Arka henkees pitää. (Anjala) (KRA)
- Arka henkensä pitää, rohkea sotaan kaatuu. (Uskela) (KRA)
- Arka mies ei saa kaunista vaimoa.
- Arka niitä säikkyy kun töppöset naukuu. (Juva) (KRA)
- Arka piäsä säilyttää, jalo koston suavuttaa. (Joroinen) (KRA)
- Arki antaa, pyhä ottaa. (Lavansaari) (KRA)
- Armahampi alla tuulen kuin sisaren armon alla. (Pori) (KRA)
- Armas ahven tuarehena, särki säästissä parempi. (Vanaja) (KRA)
- Armasta isän kotoa, jos on leipeä vähemmän, onhan unta viljemmalta. Ei toruta torkunnasta, makoamasta manata. (Sortavala) (KRA)
- Armost mutt ei ansiost. (Pyhäranta) (KRA)
- Armoto isätö laps, aiva armoto emätö. (Jääski) (KRA)
- Arvaa arp perseisiis, jok ei koskaan parane. (Sysmä) (KRA)
- Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
- Arvelu tul akalle, kun ol ukko uunin piällä. (Kuusjärvi) (KRA)
- Arvio ei o täyven tievon kaltane. (Kangasniemi) (KRA)
- Arvio ei ole vissinmäärän arvonen. (Muuruvesi) (KRA)
- Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
- Arvonsa miäsi ansaitseepi, vaan ei liika ylistystä. (Turku) (KRA)
- Ase miestä myöten. Miestä myöten miekka vyölle.
- Asia kuin asia, miehet sentään kuin veljekset. (Suistamo) (KRA)
- Asia on asia ja papinkirja on papinkirja. (Pori) (KRA)
- Asia on kun ajetaan, laki niin kun lujetaan. (Ähtäri) (KRA)
- Asia on siitä laadusta ja poika siitä säädystä, ettei sitä piijalle naiteta. (Turku) (KRA)
- Asia on siitä laidasta, että sika ei elä vanhaksi: jollei se kuole niin se tapetaan. (Korpilahti) (KRA)
- Asia on yks, mutta siinä on monta haaraa. (Hartola) (KRA)
- Asia vaatii ymmärrystä, tanssiminen rallatusta. (Tuusniemi) (KRA)
- Asiakas on aina oikeassa.
- Asiakos tuo on, jos konista karva lähtee, lähtee se hevosestakin. (Ylistaro) (KRA)
- Asialla on kaksi puolta.
- Asias on monta mutkaa, kepis ei kun kaksi päätä. (Tohmajärvi) (KRA)
- Asiasa miestä tarvitaan, hakkaa puuta pöllöötkin. (Laihia) (KRA)
- Asiassa on monta keinoo, kalikassa kaks piätä. (Rantasalmi) (KRA)
- Asiat on niinkun ne ajetaan. (Lohja) (KRA)
- Asiat ovat niinkuin puhutaan, työt niinkuin tehdään. (Naantali) (KRA)
- Asijaan suap olla lähtemätä mut ei viipymätä. (Joroinen) (KRA)
- Asijallen ukko kyllään, akka kielenpieksäntään. (Pohjois-Karjala) (KRA)
- Asijast saa puhuu, mutt ei miästä mainita. (Kymi) (KRA)
- Asja ko asja, lanko ko lanko. (Inkeri, Toksova) (KRA)
- Asja se on ku riitele, mutt ei miehe. (Muurla) (KRA)
- Askel askeleelta portaita kiivetään.
- Assii vaatii arvelusta, tanssiminen rallatusta. (Sääminki) (KRA)
- Assiis on seihtemen keinoo, piäkeino kaheksaas. (Nurmes) (KRA)
- Astia se on tuokkonennii. (Hankasalmi) (KRA)
- Aukaista sanainen arkkunsa.
- Aura on nuottoa parempi, kirnunmäntä tarpomia. (Pielavesi) (KRA)
- Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
- Aurinko paistaa, vettä sataa, taitaa tulla kesä. (Perho) (KRA)
- Aurinko se paestaa niin hyville kuin pahoillekkiin. (Iisalmi) (KRA)
- Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa.
- Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
- Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään.
- Autuaall on aitassaan, tuojaall on toisen takkoo. (Joroinen) (KRA)
- Autuaalt pelto paleltuu, vaivaselt pää. (Heinjoki) (KRA)
- Autuaampi on antaa kun ottaa. (Vesanto) (KRA)
- Autuaan suolat putoo, vaivaisen voi kaatuu. (Noormarkku) (KRA)
- Autuaanhan akka kuoli, vaivaisen hevonen vaipui. (Nurmes) (KRA)
- Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.
- Autuas anopin kaima. (Ilomantsi) (KRA)
- Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta. (Uskela) (KRA)
- Autuas käen ampuu, onneton pesän löytää. (Simo) (KRA)
- Autuas plikka, joka pelimannin saa, pelimanni pelaa ja rahaa saa. (Mouhijärvi) (KRA)
- Autuas suvella kuolee - saa paljo saattajia. (Loppi) (KRA)
- Autuas toisen vahinkosta viisastuu, vaivainen omastaan. (Etelä-Häme) (KRA)
- Autuas viinan jakoon, vaivainen rahan jakoon. (Virolahti) (KRA)
- Avioliitto on kuin rieska: lauantaina se on hyvvee, maanantaina tekkee mieli ruisleipee. (Nurmes) (KRA)
- Avuks kärvänenki kaalifatis. (Paimio) (KRA)
- Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti.
- Edessä on kuin enkeli, mutta takana kuin peeveli. (Laukaa) (KRA)
- Ee enonkoa suu tuohesta ole. (Sysmä) (KRA)
- Ee herra herra oo, voan riihimies se herra on. (Säräisniemi) (KRA)
- Ee hosu työssä aota. (Sysmä) (KRA)
- Ee oo eneä entisellää kun uunin koukku ja perselaukku. (Sysmä) (KRA)
- Ee pysty ämmän kynnet uunin rintaan. (Nokia) (KRA)
- Eerikki anoo ja urpaanus uikuttaa. (Pyhäjärvi Ul.) (KRA)
- Ehdoin valta vääpelillä - antoa lomaa jos tahtoo. (Pielavesi) (KRA)
- Ehta veri ei pala eikä palele. (Tuusula) (KRA)
- Ehta veri lämmittää, vaikkei se punota. (Humppila) (KRA)
- Ehtoo karjan kokoo. (Kankaanpää) (KRA)
- Ehtoolla laiskat virkoo, jupilaiskat lauvantaina. (Tyrvää) (KRA)
- Ehtooruaka luihiin pystyy. (Nakkila) (KRA)
- Ehtooruska päivän koreus, mutta aamuruska päivän paska. (Mouhijärvi) (KRA)
- Ehtoorusko entistä ilmaa. (Parkano) (KRA)
- Ehtootorkku, aamun virkku, se tapa talons pitää. (Hattula) (KRA)
- Ehtoovirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää. (Jalasjärvi) (KRA)
- Ehtorusko kaunist ilma, aamurusko nahat kasta. (Kustavi) (KRA)
- Ehtorusko tuulen nosta, aamurusko kaapun kasta. (Nousiainen) (KRA)
- Ehtovalta ahvenella: ottaa onkee jos haluvaa. (Ylikiiminki) (KRA)
- Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on.
- Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. (Karunki) (KRA)
- Ei aekamies apuva tarvihe. (KRA)
- Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään.
- Ei ahkera taivassen pääse paremman ku laiskaka. (Salo) (KRA)
- Ei ahne saa koskan tarppeks. (Salo) (KRA)
- Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä. (Lohja) (KRA)
- Ei aika miehestä, ellei mies ajasta. (KRA)
- Ei aikainen myöhästy. (Porvoo) (KRA)
- Ei aikasen voittanutta. (Hollola) (KRA)
- Ei aina juhula kestä eikä tupia pestä. (Ylistaro) (KRA)
- Ei ajettu tie ruohotu. (Mäntyharju) (KRA)
- Ei akalla kirkkoon ajeta. (Savoranta) (KRA)
- Ei akka lakkaa torumasta ennen kon parkuu eikä itä tuulemasta ennen kon sattaa. (Oripää) (KRA)
- Ei akka nii oo otettava kun korento loukosta. (Ylistaro) (KRA)
- Ei akka talua hävitä: jos se on terve, kyllä se issensä elättää, jos se on sairas, ei se syökkä. (Ullava) (KRA)
- Ei alutonta virttä eikä perätöntä asjaa. (Kivennapa) (KRA)
- Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
- Ei anna murhe maata, eikä vaiva vaikea levätä. (Karttula) (KRA)
- Ei annantamielestä ou mieltä eikä kannantaveistä kaivuu. (Ruskeala) (KRA)
- Ei arka miäs saa kaunista akkaa. (Akaa) (KRA)
- Ei arkaliinista akkalaan eikä pelkoliinistä pedon jahtiin. (Etelä-Pohjanmaa) (KRA)
- Ei asia miestä pahenna, jos ei mies asiaa. (Pielavesi) (KRA)
- Ei asiassa pikaisuus menesty. (Naantali) (KRA)
- Ei astia iäriää itke. (Suonenjoki) (KRA)
- Ei aurinkokaan paista ennenkun nousee. (Kestilä) (KRA)
- Ei auta arvelu asijassa. (Joroinen) (KRA)
- Ei auta asiassa ystävyys, eikä herruus merellä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Ei auta itku markkinoilla.
- Ei auta suru markkinoilla, rahaa siellä pitää olla.
- Ei auta kylmä käärö vinoon naamaan.
- Ei elä henki heilumati. (Lohja) (KRA)
- Ei elä henki heilumatta, kahden jalan kapsamatta. (Kuopio) (KRA)
- Ei elämä irvistellen somene.
- Ei elävä kuolevansa usko.
- Ei eukko ook kannel seinällä. (Tohmajärvi) (KRA)
- Ei eukon rahat kestä kuin tuomaasta jouluun. (Mikkeli) (KRA)
- Ei haastavalta sanat lopu. (Vesanto) (KRA)
- Ei haikua ilman tulta. (Laukaa) (KRA)
- Ei haittaa hevosta, vaikka miestä morkataan. (Kitee) (KRA)
- Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
- Ei hapan kalja säästäten paranu. (Raisio) (KRA)
- Ei harakka lehmän taposta poissa. (Nurmes) (KRA)
- Ei harakka ole lintu. (Pori) (KRA)
- Ei hassu hassu olisikaan, jollei järkeä puuttuisi. (Naantali) (KRA)
- Ei haudotussa ole hautomista. (Pohjois-Häme) (KRA)
- Ei haukka kanan parkua mieleensä pane. (Pori) (KRA)
- Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö.
- Ei haukku haavaa tee, jos ei paha koira purra saa. (Mellilä) (KRA)
- Ei haukku haavaa tehe, jos ei vihanen koira purra saa. (Alatornio) (KRA)
- Ei haukkuva koira haavaa tee. (Kuhmoinen) (KRA)
- Ei haukkuva koira jänestä saa. (Punkalaidun) (KRA)
- Ei haukkuva koira pure." (Viitasaari) (KRA)
- Ei heinäsirkka hämähäkin alle kuole. (Orimattila) (KRA)
- Ei helmiä sioille.
- Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
- Ei henki hevillä lähe. (Hirvensalmi) (KRA)
- Ei henki hiettä lähde. (Parikkala) (KRA)
- Ei hepo heinäs pahene. (Pusula) (KRA)
- Ei hepo häitä kiitä eikä pappi pitkiä pyhiä. (Taipalsaari) (KRA)
- Ei hepo häitä kiitä, jouhihäntä juominkia. (Rautalampi) (KRA)
- Ei hepo kuole kuikosta eikä lammas kivenlieriäisestä. (Mouhijärvi) (KRA)
- Ei hepo kuovista kuole. (Vihti) (KRA)
- Ei herelmä kauvas puust putto. (Mynämäki) (KRA)
- Ei herkui vatan täysi syär. (Muurla) (KRA)
- Ei herkun hyvyyteen, kunhan on paljon ja lämmintä. (Pieksämäki) (KRA)
- Ei herra herran hännälle pole. (Kitee) (KRA)
- Ei herrain kaulaa varten köysiä kierretä. (Pori) (KRA)
- Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." (Noormarkku) (KRA)
- Ei herroo merelä. (Sulkava) (KRA)
- Ei hevone hikkeesä kuole eikä akka itkuusa. (Pyhäselkä) (KRA)
- Ei hevonen häitä kiitä eikä mies yösijaansa. (Soini) (KRA)
- Ei hevoonen tiellä lihoo. (Teuva) (KRA)
- Ei hiiri heinähäkin alle kuole. (Oulu) (KRA)
- Ei hiiri hevosen korvaan pääse. (Pieksämäki) (KRA)
- Ei hiiri kekoon kuole. (Johannes) (KRA)
- Ei honka yhlellä lyännillä kaalu. (Eräjärvi) (KRA)
- Ei hopussa sata ajastaikaa eletä. (Naantali) (KRA)
- Ei housuille palkkaa makseta. (Ristijärvi) (KRA)
- Ei housut lainassa parane; joko ne pahoin pidetään vai pahoin paskataan. (Taivassalo) (KRA)
- Ei housut lainassa parane: jos ei revitä niin ruikutaan. (Ylihärmä) (KRA)
- Ei housuuhin hyppäämällä mennä. (Laihia) (KRA)
- Ei huimia herraksi pantane, jos ei aina viisaitakaan. (Valtimo) (KRA)
- Ei hullui herroks panna. (Elimäki) (KRA)
- Ei huolta hävinneellä eikä maansa myönnehellä. (Reisjärvi) (KRA)
- Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa.
- Ei ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa.
- Ei juhlaa, ettei rähjää. (Keuruu) (KRA)
- Ei jänis yhren portin etee kuole. (Orimattila) (KRA)
- Ei järkeä kauhalla päähän kaadeta.
- Ei kahta hyvää, luvata ja pitää.
- Ei kahta ilman kolmatta.
- Ei kaik tauvit tapa. (Inkeri, Keltto) (KRA)
- Ei kaikki ole hopeaa joka hohtaa. (Puumala) (KRA)
- Ei kaikki satteet ou allakassa. (Joroinen) (KRA)
- Ei kannata kinnata ilman hinnata. (Kuru) (KRA)
- Ei karhua vitsalla lyödä. (Rovaniemi) (KRA)
- Ei karhu kaatajaansa sääli. (Nurmijärvi) (KRA)
- Ei karhua ennen nyletä kun se tapetaan. (Vilppula) (KRA)
- Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle.
- Ei kestä perse merivettä. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä.
- Ei kirpullen saa kahta persettä tehä. (Pirkkala) (KRA)
- Ei kissa kiitoksella elä.
- Ei koira siitä suutu, kun sitä leivällä päähän viskaa.
- Ei kokin tu nälkä eikä tapin jano. (Tottijärvi) (KRA)
- Ei korppi korpin silmää noki.
- Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla.
- Ei kukaan ole seppä syntyessänsä.
- Ei kukaan oo köyhän lanko.
- Ei kukkaan henkelläs elä. (Ulvila) (KRA)
- Ei kukko käskien laula.
- Ei kukko käskien laula, eikä kana kotkota.
- Ei kusihätä paskomalla lähre.
- Ei kysyin asii pilaavu. (Ilomantsi) (KRA)
- Ei kysyvä tieltä eksy.
- Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla.
- Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
- Ei köyhän laina kauvaksi kerkee.
- Ei köyhyys ole mikään ilo, vaikka se joskus naurattaa.
- Ei laki leikkiä kato. (Reisjärvi) (KRA)
- Ei lakkaa etelä tuulemasta ennen kun sataa eikä akat toruamasta ennen kun itkee. (Kankaanpää) (KRA)
- Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja.
- Ei lapset muuta tarvitse kuin tuttipulloo ja vittaa.
- Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on.
- Ei leikki leivässä pidä.
- Ei lukemalla uimaan opi, veteen on mentävä!
- Ei Luojakaan laiskoja elätä.
- Ei lusikkoo voi jokaisen suun mukkaan tehä. (Tuusniemi) (KRA)
- Ei lähe halla haon takoa, kaste kaihikohasta päivän pärttylin perästä. (Viitasaari) (KRA)
- Ei lämmin luita riko.
- Ei maito salli raiskaa eikä piika pahhaa puhetta. (Alastaro) (KRA)
- Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
- Ei makeaa mahan täydeltä.
- Ei markat maaten kasva, ei Jumala laiskoja ruoki.
- Ei melatta merelle.
- Ei miehen pituus auta kuin tuohimetsällä.
- Ei mieli mettä keitä.
- Ei mitään piimää, kun ei lehmätkään lypsä. (Hämeenkyrö) (KRA)
- Ei miäs paru, vaikka nuppi mens. (Somero) (KRA)
- Ei morsianta sukhun vihitä. (Ullava) (KRA)
- Ei muna oo viisamp kannoo. (Tuusniemi) (KRA)
- Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.
- Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä tikulla silmään töyttää niin jo urajaa. (Laihia) (KRA)
- Ei niin halpaa, ettei se joskus hyvä ole. (Köyliö) (KRA)
- Ei niin heittijokaluu ou, ettei se seihtemeen vuoteen kaluks käy, kun korjoo vuan. (Joroinen) (KRA)
- Ei niin hiukkaa hivuta, ettei vähää kuluta. (Viljakkala) (KRA)
- Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
- Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli.
- Ei niin pientä putkee, ettei reikää keskellä.
- Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
- Ei nyt auta ampukeinot, kun ei ole nuolen noutajaa. (Suomussalmi) (KRA)
- Ei nyt o aika ansoi punnoo, nyt o jo sorsat soitimel. (KRA)
- Ei näe metsää puilta.
- Ei nöyrän kaulaa katkaista.
- Ei o uskomist Eskoo, sillon se pahan tekee kun nauraa. (Loppi) (KRA)
- Ei oikeus saa yösijaa, mutta vääryys istuu peräpenkillä.
- Ei oja ota, jos et putoa. (Lavansaari) (KRA)
- Ei ol ehto viäl vaik se hämärtä. (Halikko) (KRA)
- Ei ol hampahattoman lihast eikä voista veitsettömän. (Anjala) (KRA)
- Ei ole asia aijan päässä eikä säkki seipään nenässä. (Jääski) (KRA)
- Ei ole asiat kylässä kynnyksellä. (Raahe) (KRA)
- Ei ole hampaattoman vihoesta. (Iisalmi) (KRA)
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
- Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista.
- Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen.
- Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä.
- Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.
- Ei omena kauas puusta putoa.
- Ei oo epätieto selevän tiion veärti. (Kuhmo) (KRA)
- Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kunniaks. (Lappenranta) (KRA)
- Ei oo kaekki arvuutokset tosia. (Nilsiä) (KRA)
- Ei oo kiire kirkkoon, ku pappi on paitasillaan ja lukkaril on lusikka suussa.
- Ei oo köyhä eikä kippee.
- Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta.
- Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä.
- Ei ou ettääl kui emmääsä, ei sikkaa kui sukkuunsa. (Kangaslampi) (KRA)
- Ei ou hattu kannon piässä, kun on miehen piässä. (Liperi) (KRA)
- Ei ou herroo merellä eikä miestä vuorotonta. (Rautalampi) (KRA)
- Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa) (KRA)
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
- Ei paska punniten parane.
- Ei Perhossa elä, jos ei liiku. (Veteli) (KRA)
- Ei perintö pesää tee. (Viljakkala) (KRA)
- Ei pidä ensimmäiseen hyvään hyvästyä eikä ensimmäiseen pahaan pahastua. (Rautalampi) (KRA)
- Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan.
- Ei pidä uskoa hevosta tielle, venettä vesille, akkaa aitan vartiaksi. (Pielinen) (KRA)
- Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa.
- Ei pie tehhä kirpust hevosta. (Kivennapa) (KRA)
- Ei pien pieru persettä revi (Sysmä) (KRA)
- Ei pieru haisutta leviä. (Askola) (KRA)
- Ei pieru taivaaseen kuulu. (Vihti) (KRA)
- Ei pierua saa piättää eikä nurin niskon lähättää. (Haapavesi) (KRA)
- Ei piika ol ihminen eik harakka lintu eik roppinen astii. (Eura) (KRA)
- Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
- Ei piispan pappilan kaut väärä ol. (Pyhäranta) (KRA)
- Ei pikaisuus asiois menesty. (Nummi) (KRA)
- Ei pikaisuus kelpaa edes kirpun tapussa. (Kangasala) (KRA)
- Ei pirukaan niin kuumaa paskaa situ, että housut palaa. (Nastola) (KRA)
- Ei pirust papiks. (Lavansaari) (KRA)
- Ei pisara meressä tunnu.
- Ei piä ennen pottee, ennenku taoti tulloo. (Kangasniemi) (KRA)
- Ei Porist pääs tappelemat ek Tampereelt friijaamat." (Pori) (KRA)
- Ei puku tee pyhimystä.
- Ei puu ensi lyönnillä kaadu.
- Ei pysty mummon kynnet uuninrintaan. (Nurmes) (KRA)
- Ei raha puussa kasva.
- Ei rakkaus katso leipävaikkanaan. (Korpilahti) (KRA)
- Ei rakkaus matkoja mittaa. (Perho) (KRA)
- Ei rakkaus ruastu. (Noormarkku) (KRA)
- Ei raskaat kahleet kalise. (Hattula) (KRA)
- Ei rasva rokkoo pilloo. (Kerimäki) (KRA)
- Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
- Ei ryyppii kauvan ryyppä, mut puheishaan se aika menee. (Elimäki) (KRA)
- Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä.
- Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
- Ei saa uskoo ehtooruskoo eikä isomahaseen piikaan. (Kokemäki) (KRA)
- Ei sanottu sana suuhun palaa.
- Ei savua ilman tulta.
- Ei se aja, joka pelkää. (Kauhajoki) (KRA)
- Ei se anna joka kysyy. (Helsinki) (KRA)
- Ei se arvele, joka ottaa. (Ruovesi) (KRA)
- Ei se eilisen teeren poika ole.
- Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. (Kirvu) (KRA)
- Ei se haukku huavoo tie, kun ei koira vuan purase. (Joensuu) (KRA)
- Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa. (Kokemäki) (KRA)
- Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
- Ei se hepo näläkään kuole, kun voklalintu laulaa. (Rääkkylä) (KRA)
- Ei se kylvä, joka hallaa pelkää. (Pori) (KRA)
- Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
- Ei se murehtimalla parane.
- Ei se muuta tiedä kuin mitä nenästä suuhun valuu, eikä senkään nimee.
- Ei se ole akka eikä mikään, joka ei miestään elätä. (Orimattila) (KRA)
- Ei se ole hoppu, jos leipä loppuu, vaan se on hoppu, jos tupakka loppuu. (Kesälahti) (KRA)
- Ei se ole hukassa, joka on vatsassa. (Jurva) (KRA)
- Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa.
- Ei se ota, jos ei annakaan.
- Ei se ou puutetta nähny, joka ei toista auta. (Pielavesi) (KRA)
- Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee.
- Ei se pelaa joka pelkää.
- Ei se putoaminen, vaan se äkkipysäys.
- Ei se silakkaa syö, joka lihaa saa, ei se piikaa hyväile, joka emäntää saa. (Naantali) (KRA)
- Ei se tapa mikä vahvistaa.
- Ei se tapojansa paranna, joka ei mieltänsä pahoita.
- Ei se toista auta, jok ei itte hätäinny. (Ruovesi) (KRA)
- Ei se tule autuaaksi, joka härjällä ajaa. (Ilmajoki) (KRA)
- Ei se vaihtamalla parane.
- Ei se vetele, että housuja revitään ja hammeella paikataan. (Kuopio) (KRA)
- Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
- Ei semmost tavaraa, ettei yhreksäs vuates tarvi. (Tuusula) (KRA)
- Ei sen herkun paljuuesta, kunhan suu vain maun saapi. (Mäntyharju) (KRA)
- Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe.
- Ei silloin tehdä pidä, kuin kovin käsketään. (Jurva) (KRA)
- Ei silmä osaa ota.
- Ei sitä kortilla autoa ajeta.
- Ei sitä koskaan tiedä mis puus piru istuu...
- Ei sokea näkövalolta veisaa. (Kuhmo) (KRA)
- Ei sota sanomittaan mene.
- Ei sota yhtä miestä kaipaa.
- Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan.
- Ei sovi pihlajanmarjat papin kukkoon. (Valtimo) (KRA)
- Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi.
- Ei sudesta lammasta tee, jos se lammasaitauksessa syntyy.
- Ei suotta kuolla, vaikka suotta sairastetaan. (Rauma) (KRA)
- Ei susi silmiänsä häpee.
- Ei suuret sanat suuta halkaise.
- Ei syntyvä sijaa katso.
- Ei syyhyttä saunaan.
- Ei sää sääreen tartu.
- Ei taikina syömiseen lopu eikä leipä lämpymäisiin. (Lohja) (KRA)
- Ei talosta lähdetä kuin torpasta.
- Ei tavara hirvitä muu ku ruumiskirstu, eikä sekhän tervettä ihmistä. (Kemi) (KRA)
- Ei tavara lainassa parane, jonsei se pahene nin se paskataan. (Kuhmalahti) (KRA)
- Ei tavara lopu, vaikka häjy perähnänsä vetääs. (Isokyrö) (KRA)
- Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA)
- Ei terve ruumis työtä kaipaa.
- Ei terve ruumis työtä kaipaa ja sairas ei voi tehdä.
- Ei tippa tapa ellei tipasta tule tapa.
- Ei tippa tapa, mutta kirvelee.
- Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Vexi Salmi)
- Ei todenpuhuja saa yösijaa.
- Ei tule elo etsimätä, kala jalan kastamata. (Terijoki) (KRA)
- Ei tule lasta eikä paskaa.
- Ei tule ne herkut eikä pure ne kirput. (Savonranta) (KRA)
- Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia.
- Ei tupella tapella.
- Ei tyhjä lato kattoa kaipaa.
- Ei tyhjä säkki pystyssä pysy.
- Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä - niitä kasvaa itsestänsä.
- Ei työ tehden lopu eikä uni maaten.
- Ei työt tekemällä lopu.
- Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä.
- Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki) (KRA))
- Ei täin nahoosta saa fällyjä. (Teuva) (KRA)
- Ei tärkeintä ole voitto vaan jalo kilpa.
- Ei tässä kurjuutta kummempaa.
- Ei tässä olla uutta pyörää keksimässä.
- Ei vahinko tule kello kaulassa.
- Ei vahinko yksinään tule.
- Ei vanha koira istumaan opi.
- Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään.
- Ei vara venettä kaada.
- Ei varsa silloin vanha ole, kun on emo elossa.
- Ei vedessä veneen jäljet tunnu.
- Ei velka mätäne.
- Ei vene soutajatta kule. (Liperi) (KRA)
- Ei vene taitava käsist kaau. (Lavansaari) (KRA)
- Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
- Ei venees miästä vuarotonta. (Vehkalahti) (KRA)
- Ei vierivä kivi sammaloidu.
- Ei viikate heiniä valitse.
- Ei viina lisää voimia anna, mutta lisää rohkeutta.
- Ei vilija vaivata tuu, kala jalan kastumata. (Piippola) (KRA)
- Ei viljan vähyyttä, jos ei osan kovuutta. (Kuhmo) (KRA)
- Ei vittu naidessa vähene. (Ilomantsi) (KRA)
- Ei vittuvirstat pitkät oo, eikä rakkauden tiäll oo rapaa. (Laihia) (KRA)
- Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa.
- Ei voi muuta sanoa, kun hattua nostaa.
- Ei voi toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Parkano) (KRA)
- Ei välillä väliä, kunhan saa välillä väliä.
- Ei yks akka riitele eikä yks puu pala.
- Ei yksi pääsky kesää tee.
- Ei yksinäinen puu valkeeta ota.
- Ei ykspuolelta aurinko paesta. (Iisalmi) (KRA)
- Ei yskä lääkitä tartte, jolle pysy niin menkkön pois. (Kaarina) (KRA)
- Ei yskä rykien lähde, vaan tervalla kurittamalla. (Varkaus) (KRA)
- Ei yskä yksin kule, pittää pierun kumpalina. (Rantsila) (KRA)
- Ei yskä yksin tule, tuopi tuskan tullessaan, vie multiin mennessään. (Ähtäri) (KRA)
- Eihä aika työtä tapa vaan teko. (KRA)
- Eihä entisel kauva elä, jos ei Jumala toista anna. (Uusikirkko) (KRA)
- Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
- Eihän munaa munaa vaihreta. (Orimattila) (KRA)
- Eihän se emäsika muista porsassa olleensa. (Pielavesi) (KRA)
- Eihän se hevonenkaan kauan yksipuolelta pilttuussaan potki. (Nilsiä) (KRA)
- Eihän se niin kiire oo, ettei lähteä kerkiä.
- Eihän tästä tule kuin äkäiseksi.
- Eihää herelmä ennen puto, ennenku kypsyy. (Orimattila) (KRA)
- Eiliist leipää ja tänpäiväist voita. (Koski Hl.) (KRA)
- Einari nari, pieri ja pani.
- Eipä akka uksissa tiiä, missä ukko uhveltelee. (Virolahti) (KRA)
- Elettii sitä ennennii, vua nytkytellää sitä nyttii. (Sulkava) (KRA)
- Elo kurjen, elo kärjen, elo vaivaisen vareksen. (Sodankylä) (KRA)
- Elokas on aina nerokas. (Impilahti) (KRA)
- Elomato: hyvä sato, hämähäkki: tyhyjä säkki. (Kurikka) (KRA)
- Eloon elävän mieli." (Jämsä) (KRA)
- Elot entiset kuluu, rahat saadut raukenee. (Vuokkiniemi) (KRA)
- Elä eukko ennen kuole, ennen kuin kelkassa vetelen jälessäni jäätä myöten. (Liperi) (KRA)
- Elä itse ja anna toisten elää. (Loppi) (KRA)
- Elä kehu hevostas ennen kuin eille ajat. (Muuruvesi) (KRA)
- Elä kiitä morsianta, ennen kuin pulmakovaset syö. (Inkeri, Soikkola)
- Elä ota ajelevvoo, tappaile pakenevvoo. (KRA)
- Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
- Eläjä elää tavallaa, tulija tuloo ajallaa. (Sortavala) (KRA)
- Elämine että myöte, soutamine vettä myöte. (Joutseno) (KRA)
- Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.
- Elämä ei laiskoja ruoki.
- Elämä ilman työtä, on kuin housut ilman vyötä.
- Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
- Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
- Elämä voittaa, minä tulen toiseksi.
- Elämässähän Herra meitä keikuttaa. (Tervo) (KRA)
- Eläpäs souvva, anna akan uija ojassa. (Saarijärvi) (KRA)
- Elättisika ei tiedä juoksusian vajoota. (Pielisjärvi) (KRA)
- Eläväistä lasten tauti. (Helsinki) (KRA)
- Elävän näkee joskus, mutta kuollutta ei näe koskaan. (Pomarkku) (KRA)
- Elävää auttaa pitää, kyllä kuollut paikkansa pitää. (Raahe) (KRA)
- Elävää kuolettaissa pitää olla pitkä säkki. (Impilahti) (KRA)
- Elää kuin viimeistä päivää.
- Emän tavat tyttärellä. (Eräjärvi) (KRA)
- Emännill on voihen tuska, miehill on tupakan tuska. (Metsäpirtti) (KRA
- Emännäll on ehtovalta: voilla vittusa voiteloo. (Joroinen) (KRA)
- Emännällä on ehtovalta: voilla voitaa suuta, munanpiällä persettä. (Ilomantsi) (KRA)
- Emännällä on kolme kieltä: yks on puinen, toinen luinen, kolmas kivinen kieli: puisella puhuu tuvassa, luisella lukon takana, kivisellä kirkkotiellä. (Ilomantsi) (KRA)
- Emännän kunnia se on, että työmies haisee. (Tervo) (KRA)
- Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa. (Lehtimäki) (KRA)
- Emännän palat ja paimenen jälet on lukemattomat. (Iisalmi) (KRA)
- Emännän silmä lehmän lypsättää, isännän jalka pellon höystää. (Kuopio) (KRA)
- Emännän suku pöydän päässä, isännän oven suussa. (Luhanka) (KRA)
- Emännäs on karjan juuri. (Noormarkku) (KRA)
- Emännästä etupuolet, lampaan lihasta takapuolet. (Karttula) (KRA)
- Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki. (Orimattila) (KRA)
- Emännätön talo ja varreton kirves ne aina yhteen mallaa. (Nilsiä) (KRA)
- Emännätön talo on kun aijaton pelto. (Ähtäri) (KRA)
- Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon. (Jääski) (KRA)
- Emäntä kattoo toisella silmällä kissaa pankulta ja toisella makkarata uunista. (Sysmä) (KRA)
- Emäntä on kylläinen kynsiltään. (Parikkala) (KRA)
- Emäntä saa olla edestä kengässä ja takaa raudassa. (Loppi) (KRA)
- Emäntä talossa olla täytyy, vaikka sika pellot kyntäköön. (Kuusamo) (KRA)
- En jaksa sanoa kissaakaan.
- En minä mittään tiijä, oon vaan töissä täällä.
- En minä mutta muut pojat.
- En piittaa piimästä, kun vain saan särpää. (Ylihärmä) (KRA)
- Enemmän päiviä kuin kakkaroita.
- Enemp paremp. (Mäntyharju) (KRA)
- Enempi on on vähempikin, musta mulli valkeampi, mielin kielin puhuttaissa. (Juuka) (KRA)
- Eniten tyhjät tynnyrit ääntä pitää.
- Enne rakko varpaas ko ruttu kengäs. (Kivennapa) (KRA)
- Ennen aamurusko sataa, ennen kuin hidas kenkään pääsee. (KRA)
- Ennen hampaat loppuut ko leipä. (Rautu) (KRA)
- Ennen kaol katke, ku hammas lohke. (Halikko) (KRA)
- Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
- Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA)
- Ennen maa repeää kuin huora häpeää.
- Ennen mie pirun näkisin, kun piijan pitkällään, nojallaan nuoren naisen. (Korpiselkä) (KRA)
- Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö.
- Ennen piru sarvesa keittää, ennekun huono akka tapansa heittää. (Varkaus) (KRA)
- Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
- Ennen rakko jalas, ennenkö ryppy kengäs. (Honkajoki) (KRA)
- Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa.
- Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
- Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy.
- Ennot on eksynnä, vanhat kannot kuatunna. (Suonenjoki) (KRA)
- Ennättävän muna luuvolla. (Rantasalmi) (KRA)
- Ensi asia tutkitaan, ennenkö miestä hutkitaan. (Siikainen) (KRA)
- Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi.
- Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin.
- Ensimmäinen työ on langenneella nousta ylös. (Paavola) (KRA)
- Ensimmäinen vuosi lihalle, toinen kalalle ja kolmas koiran paskalle. (Sonkajärvi) (KRA)
- Ensimmäisen akan antaa Jumala, toisen akan antaat ihmiset ja kolmannen antaa piru. (Koivisto) (KRA)
- Ensimmäisest hyväst ei pilä ihastuman eikä ensimmäisest pahast pelästymän. (Elimäki) (KRA)
- Ensimmäisest kattohallast syksyl kaks kuukautta talvee. (Äyräpää) (KRA)
- Ensimäne tytär viijää emiä myöt, toine sisarta myöt, kolmas kohaksee. (Impilahti) (KRA)
- Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.
- Ensin on heinällä helinä, sitten rutu rukihilla. (Uukuniemi) (KRA)
- Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka.
- Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan.
- Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
- Ensmänen silkkiin, viimänen housunpunttiin. (Somero) (KRA)
- Enspäästähä kananpaskakii valkeeta on. (Askola) (KRA)
- Entine ei oo koskaa kaukana. (Kuortane) (KRA)
- Erehtyyhää hevonenkii neljält jalalt, ni miksei ihminen kahrelt. (Askola) (KRA)
- Erestä on monta petetty, mutta perästä ei oo ketää jätetty. (Teuva) (KRA)
- Ereys se tulee viisaallekin. (Sievi) (KRA)
- Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
- Eri kylä, eri tapa. (Karjalohja) (KRA)
- Eri miehet ne on, jotka kettuja pyytää. (Keitele) (KRA)
- Eri miehet sonnan luojat, eri miehet oluen juojat. (Lappajärvi) (KRA)
- Eri tupa, eri tapa. (Uusikaupunki) (KRA)
- Eri tyttäret noon, joita riiathaan, ja eri tyttäret, jokka naihaan. (Pello) (KRA)
- Erittäin on emälammas, erittäin kaksi karihtaa. (Haapajärvi) (KRA)
- Erittäin on emännän veitsi, eri veitsi tyttärillä. (Iisalmi) (KRA)
- Erkin aikanen sade ja juhannuksen aikanen pouta on kultaa. (Säkylä) (KRA)
- Erkki einestä anoo, vielä urpokin uikuttaa. (Kauhava) (KRA)
- Erkki hakoja veräjään vetää. (Virrat) (KRA)
- Erkki turjus turkki päällä, koko kesän paita päällä. (Kuusamo) (KRA)
- Erkki vetelee rissui veräjään. (Somerniemi) (KRA)
- Ero on suutarilla ja kirnulla. Suutari on kierä yläpäästä ja kirnun kolokku alapäästä. (Kurikka) (KRA)
- Ero perreessä ja jako tavarassa. (Uukuniemi) (KRA)
- Ero se on jumalanviljalla ja kirnupiimällä. (Tyrvää) (KRA)
- Erä ei tuu ehtimättä, kala jalan kastumatta. (Parikkala) (KRA)
- Erä errää yllyttää, saalis miestä kiihottaa. (Rautjärvi) (KRA)
- Erävihko eerikkii, varavihko valpurii, vieläpä urpoi uikuttaa. (Pieksämäki) (KRA)
- Esivalta on kova, mut väkivalta on kovempi. (Nakkila) (KRA)
- Esliina ei ole vaate eikä harava työase eikä harakka lintu eikä tuokkonen astia. (Kuru) (KRA)
- Esiliinato emäntä on ku hännätö koira. (Vuoksela) (KRA)
- Esteet katoavat etevän tieltä.
- Eteenpäin elävän mieli. (Hankasalmi) (KRA)
- Eteensä elävä aattelee, taakseen kuoleva katselee. (Tampere) (KRA)
- Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon.
- Eteläkäki - kuoleman käki. (Jällivaara) (KRA)
- Etelässä on vetelä, pohjoisessa on pouta. (Sääminki) (KRA)
- Etelästä emäntätä, pohjosesta pappia. (Korpilahti) (KRA)
- Etelästä hevosta, pohjosesta akkaa. (Ähtäri) (KRA)
- Etelästä taloa, pohjosesta akkaa, niin saa molemmat hyvät. (Saarijärvi) (KRA)
- Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
- Etelästä tulee vetelää. (Ulvila) (KRA)
- Etteepäi elävä miel, vaik ois surma selä takana. (Räisälä) (KRA)
- Ettäältä kiitetää, likeltä moetitaa. (Kangasniemi) (KRA)
- Etulyönti on puoli voittoa. (Nurmijärvi) (KRA)
- Etupenkki, makso mitä makso. (Merikarvia) (KRA)
- Etäällä entiset, muualla muinoset. (Mikkeli) (KRA)
- Eukon perinnöillä ei pääse kun pellon veräjälle. (Karkku) (KRA)
- Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)
- Foordi ei ole auto eikä margariini voita. (Sievi) (KRA)
- Frenki on piian mies. (Vihti) (KRA)
- Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori) (KRA)
- Ha haa, luteet! Sänky palaa, sano sotilas, kun villapaita paloi.
- Haapane airas, kuusine vitsas ja katavane seeväs, ne on vahvint maailmas. (Uskela) (KRA)
- Haapanen aias ja häijy akka ovat yhtä pitkäikäisii. (Tohmajärvi) (KRA)
- Haastain asiat selvenee. (Lemi) (KRA)
- Haava tulee kirveelläkin. (Pohjois-Savo) (KRA)
- Haavan urpa hallavuotta, lepän urpa leipävuotta, koivun urpa kovaa vuotta, pajun urpa pahaa vuotta. (Parikkala) (KRA)
- Haeku akkaen majassa, savu seppäen pajassa. (Kangasniemi) (KRA)
- Haihtu ku pieru Saharaan.
- Hairahtuuha se hevoneki neljält jalalt, mitä sit ihmine yhelt kielelt. (Käkisalmen pit.) (KRA)
- Haista ennenkun maistat. (Isokyrö) (KRA)
- Haisus kasvaa, kun vain olla saattaa. (Laihia) (KRA)
- Haitaksi hako vedessä, kiusaksi köyhä rikkahille. (Pohjois-Häme) (KRA)
- Haittana laiska riihessä. (Paltamo) (KRA)
- Hajussa sitä kasvaa, ku vain oltua saa. (Sodankylä) (KRA)
- Hakee kaukaa ensin, kyllä läheltä aina tietää löytävänsä. (Mäntsälä) (KRA)
- Hakeva etsii povestansakin. (Lieto) (KRA)
- Hakkaa päälle pohjan poika.
- Halame huono leikataa, mut heinä huono heitetää. (Kangasniemi) (KRA)
- Halaus halun lisää, suun anto hyvän sovinnon. (Ylöjärvi) (KRA)
- Halikon kaut Ruatti. (Uskela) (KRA)
- Halko ei yksinään pala eikä akka yksinään riitele. (Kivennapa) (KRA)
- Halko pinoon suulleen, piika sänkyyn selälleen. (Ruovesi) (KRA)
- Halla hanhen hartioilla, talvi joutsenen takana. (Savitaipale) (KRA)
- Halla hanhen varpaassa, talvi joutsenen takissa. (Kuhmoinen) (KRA)
- Halla hanhin siiven alla, lumi luikon perseesä. (Tammela) (KRA)
- Halla hiljan kylväneelle, nälkä siämenen syäneelle. (Tammela) (KRA)
- Halla käyp taikinassai huonon leipojan käsissä. (Joroinen) (KRA)
- Halla matalan pannoo, kalja köyhän juovuttaa. (Joroinen) (KRA)
- Halla myöhä kylöväneen. (Savonranta) (KRA)
- Halla myöhän kyntäjälle, huora piian hakijalle. (Kangasniemi) (KRA)
- Halla panoo huonolta leipurilta uunin ja pöyvän välillä. (Kajaani) (KRA)
- Hallaa hankeen, leipää lehteen käki kukkuu. (Huittinen) (KRA)
- Hallaha myöhäsen pannoo. (Kanneljärvi) (KRA)
- Hallan perästä saret. (Isokyrö) (KRA)
- Hallavuosi hillavuosi. (Ylivieska) (KRA)
- Halloiks käki hankeen kukkuu. (Naantali) (KRA)
- Halpa on kalu haltiatoin. (Tervo) (KRA)
- Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA)
- Halu harras työn tekee, ei voima väkevänkään. (Askola) (KRA)
- Halu soon, joka mustalaasta kaupunkihin vetää. (Ylistaro) (KRA)
- Halu vetää puolen kuormaa. (Lohja) (KRA)
- Halu voimaa antaa. (Naantali) (KRA)
- Halull ei oo hankee ja uskoll ei oo umpee. (Uusikirkko) (KRA)
- Halun eessä ei kestä vasikannahkanen persekään. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Halvasta meni hyvät humalat, kun märänneistä maltasista. (Pielinen) (KRA)
- Halveksittu kanto reen kaataa.
- Hame on rikki, paita rikki, paidan alta kaikki rikki. (Virolahti) (KRA)
- Hammas on nuaren veitti, veitti on nuaren hammas. (Somero) (KRA)
- Hampaat naulaan, kun leipä loppuu! (Pöytyä) (KRA)
- Hampais koiran miakka o. (Noormarkku) (KRA)
- Hankalaa on mäenlasku kesällä. (Laukaa) (KRA)
- Hanki hanhen hännän alla, jää jouttenen jälessä. (Ruovesi) (KRA)
- Hankitelles aik kuku. (Muurla) (KRA)
- Hankkeessa aika kuluu, jos yri olisi, niin tarmo puuttuu. (Hämeenkyrö) (KRA)
- Hapa hyvä harteil mut vaikija vatsal. (Rautu) (KRA)
- Hapan luihin pystyy. (Lempäälä) (KRA)
- Hapan sahti ja häijy muija ne miästä kaikista enemmän harmittaa. (Hämeenkyrö) (KRA)
- Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista, kun ei niihin yltänyt.
- Harakan laulu ja piian nauru ei tiälä hyvvää. (Kuru) (KRA)
- Harakan pesästä ei pie ehtii hanhen munii eikä sian päätä köyhän paasta. (Vehkalahti) (KRA)
- Harakka ei o lintu, kiiski ei o kala, eikä piika o ihminen. (Nurmijärvi) (KRA)
- Harakka ei oo lintu eikä kotivävy mies. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
- Harakka itsehä pessääse paskentaa. (Kivennapa) (KRA)
- Harakka kaunis lintu ja pappi paras vieraita. (Tuusniemi) (KRA)
- Harakka on hyvä lintu, kun sen harvoin näkee. (Hollola) (KRA)
- Harakka varesta panettelee, ja oma nokkaki on paskasa. (Rantsila) (KRA)
- Harakkata ammuttii, varikselle vuara kiänty. (Haukivuori) (KRA)
- Harava piitään kaipovaa. (Pielisjärvi) (KRA)
- Haravat ja hangot on heinämiesten värkit, kirjat ja kortit on autuuden merkit. (Pohjois-Savo) (KRA)
- Harjana hyvä hevonen, paha akka palmikkona. (Piippola) (KRA)
- Harjoitus tekee mestarin.
- Harmaa pilv sattaa, musta muuten hirvittää. (Värtsilä) (KRA)
- Harmaa tikka tauviks takoo, kuolemaks kolkuttaa. (Parikkala) (KRA)
- Harmi janottaa, muttei suuret särpymät. (Eura) (KRA)
- Harmi tuopi harmaan leuvan, mure tuopi mustan muuvon. (Parikkala) (KRA)
- Harmiks täi sukas, iloks kirppu pääs. (Halikko) (KRA)
- Harmiksee sitä hulluu huastattelloo. (Savonranta) (KRA)
- Harmikseen ruma peeliin kahtoo. (Iisalmi) (KRA)
- Harmikseen vanha peiliin katsoo. (Längelmäki) (KRA)
- Harteista miestä, perseestä piikaa. (Lemi) (KRA)
- Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA)
- Harva hevosella kirkkoon ajaisi, jos korppi tuomarina olisi. (Pieksämäki) (KRA)
- Harva lintu höyhenii tähe ammutaa. (Kanneljärvi) (KRA)
- Harva päivä hääpäivä. (Pori) (KRA)
- Harva riih tyhjänä pallaa. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Harva soutu, tihhee koinu. (Rantasalmi) (KRA)
- Harva vuoshan se on, ettei leipä kelepoo. (Siilinjärvi) (KRA)
- Harvaan mutta hartaasti. (Mänttä) (KRA)
- Harvahammas valehtelii. (Kontiolahti) (KRA)
- Harvassa on köyhässä karvoja. (Vesanto) (KRA)
- Harvat on hulluja, mutta mieli on monenlaasta. (Alahärmä) (KRA)
- Harvoen syötti harva verkko, sennii suurilla kaloela. (Kangaslampi) (KRA)
- Harvoin emännälle kiitos annetaan, miniälle ee millonkaan. (Iisalmi) (KRA)
- Harvoin ja sen hartaammin. (Pohjois-Häme) (KRA)
- Harvoin meillä hättäillään, arvoin aikaan tullaan. (Sonkajärvi) (KRA)
- Harvoin meillä hättäillään, suotta silloinkin. (Juva) (KRA)
- Harvoin muna kanaa kiärittää. (Punkalaidun) (KRA)
- Harvoin nähden harakkakin kaunis o. (Ahlainen) (KRA)
- Harvoin on hanhi vierahana, suuri hauki syötävänä. (Pistojärvi) (KRA)
- Harvon on hauki kattilassa, siika ei sinä ikänä, lohen poika polovenaan. (Ilomantsi) (KRA)
- Harvoin piikaa kiitetään, minijää ei millonkaan. (Kärsämäki) (KRA)
- Hassu se on, joka toisen käskyllä päänsä seinhän hyppää. (Ylihärmä) (KRA)
- Hassu tekee niin kun hullu käskee. (Anjala) (KRA)
- Hassun kirjoiss on hyvä olla, mut niihin on vaa vaikee päästä. (Tuusula) (KRA)
- Hassuna on hyvä olla, kun vain olla taitaa. (Laihia) (KRA)
- Hassuna on lysti olla, kun ei vaan järkee puutu. (Pöytyä) (KRA)
- Hattu ja vyö, pyhä ja yö, ne o rengiilkii ommaa. (Kanneljärvi) (KRA)
- Hattu on pojan pyhälakki, mutta herrat pitää sitä arkinakin. (Jalasjärvi) (KRA)
- Hattu päässä herrat käyvät, kuninkaat kypärä päässä. (Liperi) (KRA)
- Hatusta sen hiton tuntoo. (Jaakkima) (KRA)
- Hatuta halossa, turkki peällä touvossa. (Sysmä) (KRA)
- Hauen pää ja halvon pää, lamppan pää ja lahnan pää. (Paimio) (KRA)
- Hauen päässä on enemmän rasvaa, kuin köyhän miehen aitassa. (Nurmes) (KRA)
- Haukall on haukan pojat. (Perho) (KRA)
- Hauki hallalla kutevi, kuolasuu kovalla siällä. (Mikkeli) (KRA)
- Hauki kuttoo kovallae siällä, syksyn uipi syvälläe veillä. (Iisalmi) (KRA)
- Hauki maalla maarianpäivän, kurki suolla suvipäivän. (Nummi) (KRA)
- Haukka on kynsistäs monta hyvää palaa syäny. (Pöytyä) (KRA)
- Haukka sauhuti elää. (Vampula) (KRA)
- Haukka sen linnun syöp, joka varhain laulaa. (Hirvensalmi) (KRA)
- Haukko käypi suusta suuhun, orava käypi puusta puuhun. (Kuopio) (KRA)
- Haukkuva äijä, porraava mukula, vuotava pata, kukkuva kello ja krapiseva kaljatoopi on kaikki pahoja huushollikapineita. (Huittinen) (KRA)
- Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
- Hauskaa aikaa, kun ihmistä friijathan, mutta pirua kun jätethän. (Härmä) (KRA)
- Hauskempi nauravan suuhun on katsoa kuin itkevän. (Ikaalinen) (KRA)
- Hauvin pää ja matteen maksa, ne voille ja vehnäselle vertoi vettäät. (Kuolemajärvi) (KRA)
- He, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.
- Hei hulinaa, sano mummo, kun kirnuun pieras.
- Hei hulinata, muorin päätä seinään. (Saarijärvi) (KRA)
- Heikinpäivänä eläimen elo kahtia ja ihimisen kolomia. (Evijärvi) (KRA)
- Heikki heittää ja paaval paukuttaa. (Mikkelin pit.) (KRA)
- Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolomia miehen muona. (Kangasniemi) (KRA)
- Heikki kiitti hevostaan, Ollin poika orittaan, Lauri lantakaviotaan, män jeälle, jäi jälelle. (Suonenjoki) (KRA)
- Heikki neljännel, paaval viilennel, kynttilä kuulennel. (Lammi) (KRA)
- Heikki talven taittaa. (Juuka) (KRA)
- Heikkinä kääntää karhu kylkensä. (Rantsila) (KRA)
- Heikot ei kestä liipantehis. (Seinäjoki) (KRA)
- Heikot sortuu elon tiellä.
- Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu. (Joutseno) (KRA)
- Heilua kuin heinämies.
- Heiluvaan tuppeen ei puukko satu. (Sulkava) (KRA)
- Heinäinen hevonen, olkinen härkä. (Vihti) (KRA)
- Heinänteko on helppoa työtä, senko lyö ja luiskaa. (Vilppula) (KRA)
- Heinässä hepo häissä. (Mänttä) (KRA)
- Heleppo ei ouk kellääk. (Eno) (KRA)
- Heleppo se on toisen persiilä tullee istuu. (Savonlinna) (KRA)
- Heleppua heiniaikaa, kun ei tarvitte muuta, kun niittää ja haravoora. (Peräseinäjoki) (KRA)
- Helinät häitä, kolinat kuolemaa. (Harlu) (KRA)
- Helle heinee tehessä. (Pälkjärvi) (KRA)
- Helle laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä. (Kontiolahti) (KRA)
- Hellurei ja hellät tunteet.
- Hellä hepo varsaase, vanha eukko poikaase. (Juva) (KRA)
- Hellä on hellä, olipa se vaikka kellä. (Joensuu) (KRA)
- Hellä on hepo varsalleen. (Iisalmi) (KRA)
- Hellät tyättömän käret, rupi laiskan perseesä. (Alastaro) (KRA)
- Hellät työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä. (Tuusniemi) (KRA)
- Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
- Helmikuu sanoo tammikuulle: "Kun minä olisin Tammi-veljen sijassa, niin minä jäävyttäisin akan käet taikinaan ja varsan tamman mahhaan, vaan mikä minun auttaa, kun toisella silmällä kiristää, niin toinen silmä vettä kaataa". (Keuruu) (KRA)
- Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
- Helpompi emäkirkolle, kun kappelissa saarnataan. (Kestilä) (KRA)
- Helpompi sanoa kuin tehdä.
- Helpompihan se on emäkirkon papille, kun kappelin pappikin saarnajaa. (Hiitola) (KRA)
- Helposti saatu jo iliman perälautaa
- Helpot päivät: ei työtä, ei ruokaa. (Kauhava) (KRA)
- Helppes kaora valmistu. (Kaarina) (KRA)
- Helppo huntin työ, helppo huntin ruoka. (Kalanti) (KRA)
- Helppo huttu syödä on, vaan on vaikee vatsalle. (Viipurin pit.) (KRA)
- Helppo hyvällä ajaa, vaikka vaikea valjastaa. (Kotka) (KRA)
- Helppo on herrana eleä, vaan on vaiva päätä varjellessa. (Vuokkiniemi) (KRA)
- Helppo on sillon naura, ku on leveä suu. (Uskela) (KRA)
- Helppo tyhmä narrata. (Uskela) (KRA)
- Helppoa ja hauskaa kuin lapsen tekeminen.
- Helppoa ku heinänteko.
- Helppohan on syönyttä syötteä, mutta paha on kuollutta virottoa. (Mäntyharju) (KRA)
- Helsingissä ei maksa muut kuin hyyry ja naiset. (Tampere) (KRA)
- Helunta hempeimilläs, parma pahimallas. (Kalanti) (KRA)
- Helvetis on helppo olla, ei huoli huolehtia lämpimästä. (Viipurin pit.) (KRA)
- Helvettii ajetaa hyyvvil hevosiil. (Lavansaari) (KRA)
- Hempua se on kiel vitussa. (Suonenjoki) (KRA)
- Hengähtää ne herroinkin hevoset pitkän matkan juostuansa. (Rääkkylä) (KRA)
- Henk o hevosessai. (Joroinen) (KRA)
- Henkeni on hevosessa, talouteni naisessani. (Nurmes) (KRA)
- Henki elävässä, kalama kuolleessa. (Pielavesi) (KRA)
- Henki elävässä, mato kuolhessa. (Sodankylä) (KRA)
- Henki mielen hyvinä, ruumis muien vastuksina. (Liperi) (KRA)
- Henki on eläkkeen poika. (Tyrvää) (KRA)
- Henki on huonollai, persereikä pahallai. (Joroinen) (KRA)
- Henki se käöpi linnustaa. (Sotkamo) (KRA)
- Henki sääskel suus, mäkäräl persees. (Rautjärvi) (KRA)
- Heone ruakkias tunte. (Mynämäki) (KRA)
- Hepo hellii varsaansa, vaimo vatsansa väkeä. (Kitee) (KRA)
- Hepo hellä varsoosa, vanaha akka poikoosa. (Leppävirta) (KRA)
- Heppoha siihe o naula panna, ku kerra reikä o tehty. (Uusikirkko) (KRA)
- Herelmist puu tunneta. (Pyhäranta) (KRA)
- Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
- Herkuksie herrat syövät vaik kärmeitä. (Savitaipale) (KRA)
- Hermannilta heinää, joelilta juoksujalakoa. (Jämsä) (KRA)
- Hermannista heinään mennään. (Eräjärvi) (KRA)
- Hernemuan kautta on tie suorin. (Jaakkima) (KRA)
- Herra heiniä sattaa, ruohoja ripottelloo. (Karkku) (KRA)
- Herra ilman virkaa, koira ilman häntää. (Ylihärmä) (KRA)
- Herra kulkee kalossissa, viertomies virsussa. (Iisalmi) (KRA)
- Herra loi aikaa eikä puhunut kiiruusta mitään. (Forssa) (KRA)
- Herra o heikollakin, köyhälläki Jumala. (Noormarkku) (KRA)
- Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
- Herra on herra ryysyissäkin. (Ruotsinpyhtää) (KRA)
- Herra on herrallakin, vaivasellakin Jumala. (Kauvatsa) (KRA)
- Herra se on herrallakin. (Simo) (KRA)
- Herra se on herrallai ja kuninkaallai kuningas. (Kannonkoski) (KRA)
- Herra se on herran koirakin. (Ylihärmä) (KRA)
- Herrain elo köyhäin vero. (Haapavesi) (KRA)
- Herran pelko on viisauven alku. (Rovaniemi) (KRA)
- Herran siunaus rikkaaks tekkee ilman paljoo työtä ja väkkee. (Maaria) (KRA)
- Herran virka on koiran virka, jonka pittää tulla jos lähtiä. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Herrana on helppo olla, mutta on paha päästä. (Vilppula) (KRA)
- Herranen ruumis, vaikk on huonot vaatteet. (Siikainen) (KRA)
- Herrasväkee se on herran koirakii. (Savonlinna) (KRA)
- Herrat eillä, talonpojat jälestä. (Maaninka) (KRA)
- Herrat ja koirat jättää ovet auki. (Lahti) (KRA)
- Herrat ja me, sianpaskat ja te. (Ylistaro) (KRA)
- Herrat ja myö ja monjaita talonpoekia. (Maaninka) (KRA)
- Herrat meitä riijjaa, jos ei eestä nin takoa. (Sysmä) (KRA)
- Herrat männööt Helsinkiin, rouvat rotkottaat peräs. (Heinjoki) (KRA)
- Herrat ne ajjaa hevosella, mutta jätkän häätyy kävellä. (Sodankylä) (KRA)
- Herrat on herroos yötä, papit pappiloos ja lukkarit lukkariis. (Seinäjoki) (KRA)
- Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes.
- Herroiksha elämä pitää vaik päivää vähemmä. (Savitaipale) (KRA)
- Herroil ja kissoill on samanlaiset päivät: kumpiakin kiitetään, kumpiakin syötetään. (Pori) (KRA)
- Herroilla on hevosen mieli. (Isojoki) (KRA)
- Herroille ja hulluille ei pirä näyttää keskeneräist tyätä. (Nurmijärvi) (KRA)
- Herroja harmittaa, kun talonpoika hyväl hevosell ajaa. (Koski Hl.) (KRA)
- Herroja herroen koerattii, kippurahäntiä, lottakorvia. (Kangasniemi) (KRA)
- Herroja ne on jätkät suvella, vaikka ne talvet keriää. (Lapua) (KRA)
- Herroksi meilläkin mennään vaikka kelkalla. (Ruovesi) (KRA)
- Herrolle ja hullulle ei piä pualitekosta tyätä näyttää. (Lehtimäki) (KRA)
- Herruus paikka ruumiiseen, niinkun pakkanen rajakenkään. (Haapavesi) (KRA)
- Hertta on heleppoo sannoo, mut se on pirun pistettävvöö. (Leppävirta) (KRA)
- Herttaset silimät tekööt kauniita lapsii. (Ilomantsi) (KRA)
- Hetkellänsä heinän teko, ajaallansa aidan pano. (Tottijärvi) (KRA)
- Hevoinenkin sen tietää, että pappi kirjamies on. (Honkajoki) (KRA)
- Hevoisenkauppijasta ei omalla hevoisellaan hautaan viijä. (Juva) (KRA)
- Hevollapa miestä herjataan, kun sukunimellä. (Iisalmi) (KRA)
- Hevonen ei ole kannel seinällä. (Nurmes) (KRA)
- Hevonen paha harjaltansa, akka paha hiuksiltansa. (Laihia) (KRA)
- Hevonen saa seistä ulkona värjöttelemässä sillä aikaa, kun sisällä mässätään. (Halikko) (KRA)
- Hevonen se on, kun polkua tallaa ja juopolle rahaa tienaa. (Kalvola) (KRA)
- Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
- Hevosela peäsöö ja rahalla soap. (Mäntyharju) (KRA)
- Hevosellapa miestä herjataan, kun tammalla itekkii ajjaa. (Tervo) (KRA)
- Hevoselle heinät kaurat, miehelle mitä tulee. (Pieksämäki) (KRA)
- Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA)
- Hevosen pitää juoda viheltämisettä ja akan mennä käskemisettä. (Pohjois-Savo) (KRA)
- Hevosen pitääpi vetämän ja miehen pitää tietämän. (Liperi) (KRA)
- Hevoses miehen elinki, emännäs talon pidinki. (Siikainen) (KRA)
- Hevosessa henken, vaemossa tallouten. (Vehmersalmi) (KRA)
- Hevosessa miehen henk, ratsussa rahan vahinko. (Rantasalmi) (KRA)
- Hevosessa on miehen henki, emäntä talon pitäjä. (Karttula) (KRA)
- Hevosia hyviä, rahoja ja jyviä. (Tervo) (KRA)
- Hevosta ja akkaa älä takkaa! (Antrea) (KRA)
- Hevosta ku henkii, akkoa kun renkii. (Lumivaara) (KRA)
- Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst. (Kirvu) (KRA)
- Hevostaan hullu kiittää, mielipuoli poikiansa. (Nurmes) (KRA)
- Hevosvaihturin ja viinan myyjän jälkeen ei kunnon kalunkirjoitusta pidetä. (Karstula) (KRA)
- Hieno on kiitoksen liemi. (Lapinlahti) (KRA)
- Hihku sitten ku piälle piäset. (Ilomantsi) (KRA)
- Hiihtäjä hikensä saapi, löylynlyöjä lämpimänsä. (Kesälahti) (KRA)
- Hiilel hailii päähä, kurvii koko halol. (Kivennapa) (KRA)
- Hiili nuoren hihassa, tuli neidon povessa. (Paavola) (KRA)
- Hiir hirvee vettää, hämähäkki kontijoo. (Heinävesi) (KRA)
- Hiiren itku on kissan ilo. (Kiuruvesi) (KRA)
- Hiiren syömä hipleetä, maon syömä makkeeta. (Pielavesi) (KRA)
- Hiirestä kun tulloo karhu, niin se on aeka pöppö. (Vehmersalmi) (KRA)
- Hiirhää ne emännän palat lukee. (Jaala) (KRA)
- Hiiri ei tu makaavan kissan suuhun. (Espoo) (KRA)
- Hiiri perheen torat syöpi. (Liperi) (KRA)
- Hiiri pitkän säästön syö.
- Hiiri sanoi: Mun kuseni ja paskani syörään, mutta hampaanjälkeni leikataan pois. (Kaustinen) (KRA)
- Hiis ajjaa hyvälläkkii. (Vesanto) (KRA)
- Hiis on mehtä käymättömälle. (Puumala) (KRA)
- Hiisi viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Puolanka) (KRA)
- Hiivaa ja härkää ei paljo tarvita. (Kivennapa) (KRA)
- Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
- Hiki on hevosen väki ja voahti varsan kunnia. (Suomussalmi) (KRA)
- Hikuaa piika pakkasella, vaikka nenänpää on jääs. (Töysä) (KRA)
- Hiliaa kauas mennään. (Lapväärti) (KRA)
- Hilijaisissa vesissä ne kalat kuttoo. (Kuopio) (KRA)
- Hilijane ylösnousemine saattaa kokopäivällisen kiiruun. (Säkylä) (KRA)
- Hilijanen se sitte on huutaa, ku hätä näkkyy. (Ii) (KRA)
- Hiljaa herrat, kun mestarit makaa. (Iitti) (KRA)
- Hiljaa hiiret, kissa on kotoon. (Anjala) (KRA)
- Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.
- Hiljaa hyvää tulee, paniikissa paras.
- Hiljaa jonossa, kaikki saa mutt' komiat ensin.
- Hiljaa kuin mykkä paskalla.
- Hiljaa ku kusi sukassa.
- Hiljaa mäessä.
- Hiljaiset on herrojen kiireet. (Pielisjärvi) (KRA)
- Hiljaist oo hiiree haikotella, kun on puoli kissalla persiessä. (Petsamo) (KRA)
- Hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
- Hiljanen ansoja punoa, ku linnut kujalla on. (Turtola) (KRA)
- Hiljanen sika säkin naapuri. (Urjala) (KRA)
- Hiljasta hiiren haukotella, kun on kissan suussa. (Kälviä) (KRA)
- Hillavuosi hallavuosi. (Kestilä) (KRA)
- Himonsa on hiirelläkin. (Uskela) (KRA)
- Hinkalosta sika kotoisin. (Korpilahti) (KRA)
- Hinta ei hevoista korota, matka pitkä morsianta. (Rautu) (KRA)
- Hirnuu hevo hännätöinki, laulaa lapsi leivätöinki. (Luvia) (KRA)
- Hirtehen pikkuherjat, maineeseen suuret hurjat. (Siuntio) (KRA)
- Hirveetä on veri hangella. (Vesanto) (KRA)
- Hirven turpa, karhun kämmen, matikan maksa voille vertoja vetää. (Nurmes) (KRA)
- Hirvi on hiihtäjän, karhu kaatajan. (Heinola) (KRA)
- Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi. (Temmes) (KRA)
- Historia toistaa itseään.
- Hitaasti mutta varmasti. (Mänttä) (KRA)
- Hiton tuntoo hatustaankii. (Rantasalmi) (KRA)
- Hittaita herrain kiiruut. (Heinola) (KRA)
- Hiuksina paha ämmä, harjana hyvä hevonen. (Pomarkku) (KRA)
- Hius pitkä, miel lyhyt. (Suistamo) (KRA)
- Hoh, hoh, hoijjakkaa, ei jaksa naijakkaa.
- Hoh, hoijakkaa, ko ei jaksa uijakkaan.
- Hoh hoijjaa sano mummo ku pierun näki.
- Hoapa hangelta vettää, pihlaja ylös pittää, petäjä peräti viepi. (Rautavaara) (KRA)
- Hollihevosen suuhun ei katota. (Muuruvesi) (KRA)
- Holtti pois, kun perse kastuu. (Kauhava) (KRA)
- Hommat hanskassa, hanskat hukassa.
- Hoppee huoleks, vask vaevoiks ja paper pahoiks mieliks. (Suonenjoki) (KRA)
- Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
- Hopusti se hauskalta kalu loppuu. (Pello) (KRA)
- Horjahtaahan elukkakin neljältä jalalta, saatikka ihminen kahdelta. (Helsinki) (KRA)
- Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
- Hoti koira suunsa polttaa. (Kankaanpää) (KRA)
- Housut putoo, hevonen jättää, siinä miestä koetellaan. (Savo) (KRA)
- Hovis o hovi hotteetkii. (Muolaa) (KRA)
- Hovis on aina hovin vehkeet, kaks on kahlekoiraakin. (Lavia) (KRA)
- Huastata hulluva ja heiluta pölöhöjä, niin suat kollauksen korvalles. (Heinävesi) (KRA)
- Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella.
- Huhtikuu humauttaa lumet maasta ja jäät järvestä. (Lavia) (KRA)
- Huima hutun kuohuttaa, viisas ei velliikää. (Ilomantsi) (KRA)
- Huima hutunnii särpää, viisas ei velliikää. (Värtsilä) (KRA)
- Huiman eväät ne ensiksi syödään. (Pielinen) (KRA)
- Hukas on huuletkii, ku kiel maata vetää. (Terijoki) (KRA)
- Hukkaa männiit hyvät humalat. (Valkjärvi) (KRA)
- Hukkaan män hyvät humalat märänneisiin maltaisiin. (Rantasalmi) (KRA)
- Hukkaan män hyvät maltaset pahan akan taikinassa. (Joroinen) (KRA)
- Hukkaha yksinnää salliihee syöp. (Inkeri, Toksova) (KRA)
- Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
- Hul kaik asjas juttele. (Muurla) (KRA)
- Hul siämenäs syä. (Mynämäki) (KRA)
- Hul toise vahinkol naora. (Muurla) (KRA)
- Hul töitäs rekna. (Perniö) (KRA)
- Hulivilistä mies tulee, mutt ei nahjuksesta koskaan. (Rauma) (KRA)
- Hullu akkaansa kehuu, mielipuoli hevostaan. (Perho) (KRA)
- Hullu edestakasi soutaa. (Kuru) (KRA)
- Hullu ei hukaa eikä viisas puhu mitään. (Kauhava) (KRA)
- Hullu ei huomoa ja viisas ei virka mittää. (Äänekoski) (KRA)
- Hullu ei kuuta tunne: itään kasvaa, luoteeseen vähenee. (Viitasaari) (KRA)
- Hullu ei ymmärrä eikä viisas mittään virka. (Viitasaari) (KRA)
- Hullu enemmän tekköö kun jaksaa. (Kuopio) (KRA)
- Hullu hevoistaan kiittää, mielpuol muijajaa. (Orimattila) (KRA)
- Hullu huiluhun puhaltaa, miälipuali avaamen reikähän. (Seinäjoki) (KRA)
- Hullu huivisa paikkaa, mielipuoli vyölinäsä. (Paavola) (KRA)
- Hullu huolensa puhuu huolen tuntemattomalle. (Sumiainen) (KRA)
- Hullu hummaansa, mielipuoli ämmäänsä. (Saarijärvi) (KRA)
- Hullu hutun kuohuttaa, viisas ei velliänsäkään. (Parikkala) (KRA)
- Hullu huutaa, viisas kuulee vähemmänkin. (Joensuu) (KRA)
- Hullu häpäsöö lastansa, miälipuali miästänsä. (Laihia) (KRA)
- Hullu kaikkein mieltä noutaa. (Nurmo) (KRA)
- Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
- Hullu kaikki virtesä laulaa. (Kangasniemi) (KRA)
- Hullu kehhuu hevostas, miälipuali ämmääs. (Nakkila) (KRA)
- Hullu kiittää akkaansa, mielpuoli lapsiansa. (Asikkala) (KRA)
- Hullu ku saap pilli, nii se puhhuu halk. (Uusikirkko) (KRA)
- Hullu käskien laulaa, eikä kaikki hullut laula käskienkään. (Karkku) (KRA)
- Hullu laittaa lastaan, mielipuoli miestään. (Ilomantsi) (KRA)
- Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
- Hullu niin kylpee, et nahka lähtee. (Somero) (KRA)
- Hullu niin kylpöö, että kyrpä jäätyy. (Ruovesi) (KRA)
- Hullu niin kylpöö, että munansa polttaa. (Nokia) (KRA)
- Hullu omaansa moittii. (Soanlahti) (KRA)
- Hullu omaas laittaa. (Eräjärvi) (KRA)
- Hullu on hullu, vaikka sen huhmaressa survosi. (Kontiolahti) (KRA)
- Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
- Hullu paljon huhtoo, viisas elää vähemmälläkin. (Joensuu) (KRA)
- Hullu paljon nauraa, viisas vähän virnauttaa. (Kangasniemi) (KRA)
- Hullu paljon tekee, vähemmälläkin aikoin tulee. (Kärkölä) (KRA)
- Hullu pilaan suuttuu, viisas vastaa puolestansa. (Taivassalo) (KRA)
- Hullu pitkään puhuu, kielas kauvan kiinnittää. (Polvijärvi) (KRA)
- Hullu putkeen puhuu, mielipuoli avaimeen. (Haukivuori) (KRA)
- Hullu puuroa purevi, mieletön iliman nielasoo. (Lapinlahti) (KRA)
- Hullu puurosta janoo, miälipuoli taikinasta. (Loimaa) (KRA)
- Hullu pökköö hakkaa, pökkö hullun tappaa. (Ruovesi) (KRA)
- Hullu rahoiksi naipi, viisas velaksi syöpi. (Kärsämäki) (KRA)
- Hullu se, joka mailman päästä mieltä ottaa. (Laihia) (KRA)
- Hullu se on, joka rahansa näyttää. (Kauhava) (KRA)
- Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
- Hullu suap paljonkii tehhäkseen, viisaan piä tulloo vähemmälkii aikaa. (Inkeri, Tuutari) (KRA)
- Hullu taivaan takkoo, mielpuol tyttäresä. (Keitele) (KRA)
- Hullu telekkeä aijjaa, mielipuoli koskeloa. (Kuhmo) (KRA)
- Hullu toisen hulluksi luulee, varas varkaaks. (Vihti) (KRA)
- Hullu toisen käskyllä päänsä seinähän lyöö. (Ilmajoki) (KRA)
- Hullu tyynelle toruu, tasaselle tappeloo. (Pihtipudas) (KRA)
- Hullu valeella nauraa. (Kuusjärvi) (KRA)
- Hullu valttisak ensin lyö. (Pälkjärvi) (KRA)
- Hullu vellistä jannoo, mielipuoli puurosta. (Ulvila) (KRA)
- Hullu viisaskin humalassa, viisaampi hullukin selvinpäin. (Keuruu) (KRA)
- Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee. (Hauho) (KRA)
- Hullu vipuun käy, viisas viuhtoo sivutse. (Loppi) (KRA)
- Hullu voinsa suvella syöpi, sianlihansa talvella. (Eurajoki) (KRA)
- Hullu äijä, ku osti leiviskä leippä eikä ol kaffen böönä. (Kaarina) (KRA)
- Hullu ämmä, kun ainoalla markalla leipää osti eikä viinaa. (Pori) (KRA)
- Hullua talonpoikaa, kun nälkään kuoli, kun ei syönyt silakkaa ja leipää. (Lappajärvi) (KRA)
- Hulluha hutulta juopi, viisas ei juo velliltäkään. (Juva) (KRA)
- Hulluha leikist suuttuu. (Inkeri, Miikkulainen) (KRA)
- Hullui niitä riittää viisahien pään ajaksi, ja metsähullut ne ovat viellä erikseen. (Kuolemajärvi) (KRA)
- Hullui on yhreksää laijii. (Lohja) (KRA)
- Hulluilla herrat kyntää. (Tuusniemi) (KRA)
- Hulluilla on halvat huvit.
- Hulluille ja herroille ei saa näyttää keskeneräistä työtä. (Säkkijärvi) (KRA)
- Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin.
- Hulluja on viisaiden päänajajaksi. (Koivisto) (KRA)
- Hulluja on yhdeksän laisia ja kylpyhullut kymmenennet. (Kärsämäki) (KRA)
- Hulluja on yhdeksää lajia, vielä mökkihullut päälle. (Virrat) (KRA)
- Hulluja on yhdeksääkymmentä yhdeksää lajia, mutta se on kaikki hullumpaa lajia, joka paskalla ollessaan viheltää ja laulaa. (Kuhmoinen) (KRA)
- Hullukii on viisas, jos on iäneti. (Sulkava) (KRA)
- Hulluksi minua kaikki muutki hullut sanoo. (Haapavesi) (KRA)
- Hullulla halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat.
- Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.
- Hullun evväät ensi syyvvään, viisaa ei viimeksää. (Rantasalmi) (KRA)
- Hullun eväät ensin syödään. (Vampula) (KRA)
- Hullun kalu ensin juarhan, viishan vasta viimeeseksi. (Laihia) (KRA)
- Hulluna on hyvä olla, kun ei järkeä puutu. (Pöytyä) (KRA)
- Hullunkirjas o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse. (Vehmaa) (KRA)
- Hulluu ei panna herraks, eikä viisaskaa rupee. (Kontiolahti) (KRA)
- Huokaa sydän, älä halkea!
- Huol hoikaks tekee, murhe muita mustemmaks. (Kontiolahti) (KRA)
- Huol huonoks tekköö, murhe muita mustemmaks. (Juva) (KRA)
- Huoleks on hyvä hevonen, katumoiksi kaunis vaimo. (Ilomantsi) (KRA)
- Huoleton hevoton poika, aivan huoleton akaton. (Pyhäjärvi Vpl.) (KRA)
- Huolettoman tavaralla on monta korjaajaa. (Sodankylä) (KRA)
- Huomenna hevostais kiitä, vuonna toissa minijätäs, poikovasi partasuuna. (Pielavesi) (KRA)
- Huono paimen, joka sutta rakastaa.
- Huono työ tulee kalliiksi.
- Huovahtaaha herroennii hevoset. (Kangasniemi) (KRA)
- Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
- Huushollista se riippuu, jos lihat joulun yli piisaa. (Laihia) (KRA)
- Huuto on hädän veli. (Ristiina) (KRA)
- Huvinsa kullakin.
- Hymyilee ku vittu rikkinäist aluishousuist
- Hyvin menee mutta menköön.
- Hyvin menee, herrat nauraa!
- Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu.
- Hyvin rukoiltu on puoliksi tehty.
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
- Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
- Hyvä kello kauas kuuluu.
- Hyvä paha joksikin. (Rauma) (KRA)
- Hyvä tuli mummon jalasta.
- Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.
- Hyvän työmiehen perse on aina jouhen verran raollaan.
- Hyvä on parhaan pahin vihollinen.
- Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.
- Hyvä paimen panee henkensä lampaiden edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.
- Hyvästi on emännän leivät uunissa, ei pala eikä paistu. (Kärsämäki) (KRA)
- Hyvään pyritään, mutta priimaa tuppaa tulemahan.
- Hyvää yötä sano mummo, kun silmä puhkes.
- Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken kaiken yötä ja lutikat luuta myöte.
- Hyvää yötä, hyvää yötä, kirput syököön kaiken yötä, luttikaiset lutkutelkoot, pienet pojat kutkutelkoot.
- Hyvää yötä, Jeesus myötä, kauniita unia, enkelten kuvia.
- Hyvää yötä, jeesus myötä, kiitos tästä päivästä.
- Hyviä unia, oman kullan kuvia, höyrylaivoja ja junia.
- Hyväst alotettu on puoliks tehty. (Säkkijärvi) (KRA)
- Hyvät kuolee ensin.
- Hädässä ystävä tunnetaan.
- Häjyn ei oo koskaan hyvä olla, jos ei nälkä huuda niin paska pyytää.
- Häntä heiluttaa koiraa.
- Hätä ei lue lakia.
- Hätä keinot keksii.
- Hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
- Hätäkös tässä valmiissa maailmassa.
- Hävis kuin pieru Saharaan.
- Höyryää piika pakkases. (Vehkalahti) (KRA)
- Idiootit pyörittävät maailmaa, nerot hallitsevat kaaoksen.
- Idästä ei tule muuta hyvää kuin aurinko.
- Ierikka, juarikka pellonpiässä kyntää. (Heinävesi) (KRA)
- Ierikka viluperse. (Kivennapa) (KRA)
- Ihmemies Intiasta: varpaanvälitkin 15 senttiä.
- Ihmemies Intiasta, syö rautaa, paskantaa kettinkiä.
- Ihminen päättää, Jumala säätää.
- Ihminen se pappikin on.
- Ihmisen elanto on orjuuden olento.
- Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä.
- Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tahi illasta.
- Ilmainen tulitikku voi tulla kalliiksi, jos poltat talosi.
- Ilman muuta ja muut ilman.
- Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää.
- Ilo ilman viinaa on teeskentelyä.
- Ilo pintaan vaikka syvän märänisi.
- Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän.
- Ilta on aamua viisaampi.
- Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko.
- Iltarusko hyväks päiväks, aamurusko päivän pasko.
- Iltavirkku, aamutorkku, se tapa talon hävittää.
- Irän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
- Iso ääni ja vähän villoja, sanoi kissa kun pirua keritsi.
- Iso on jorma meisselillä, pieni kalu kummallakin.
- Istu ja pala!
- Istuha kiireemmäks aikaa.
- Isännän askeleet pellon höystävät. (Hauho) (KRA)
- Isännän askeleet pellon lihottaa. (Eräjärvi) (KRA)
- Isännän jalka pellon muakkaa. (Urjala) (KRA)
- Isännän silmä hevosen lihottaa. (Askola) (KRA)
- Isännätön talo on kuin hännätön hevonen. (Savukoski) (KRA)
- Isäntä ilo kotonna, vaikka ilman istukoon. (Asikkala) (KRA)
- Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)
- Isäntä on hyvä mehässä, vaikka majassa muatkoon. (Kitee) (KRA)
- Isäntä on vieran väärtti ja välist parempiki. (Turku) (KRA)
- Isäntä se on, joka nöörit pitää. (Isojoki) (KRA)
- Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest. (Karinainen) (KRA)
- Isäänt käsk koiratas, koer käsk hänttätäs, hänt käsk karvojas ja karvat kahati. (Salo) (KRA)
- Itara vähän emäntä, tarkka tyhjän hallihtija. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Itehhän se akka ihtesä elättää ja lapset immöö äetijää. (Sotkamo) (KRA)
- Itekuhhi Ievoneen ja ievattomat itekseen. (Sotkamo) (KRA)
- Itikolla iliman pilas, mäkäröllä mua. (Liperi) (KRA)
- Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
- Itkien emolta ruoka, mairitellen vierahalta. (Eno) (KRA)
- Itkien mäne ja nauraen elä. (Korpiselkä) (KRA)
- Itku ei auta markkinoilla.
- Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA)
- Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA)
- Itkulla huono puolensa pitää. (Karstula) (KRA)
- Itsehä harakka pessää virkkaa. (Terijoki) (KRA)
- Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa.
- Itselleen kissa kiusaa tekee, kun puree omaa häntää.
- Itsekehu haisee, todella pahalle, yleensä myös rahalle.
- Itsestäns toisen tuntee. (Nummi) (KRA)
- Itä illal, läns aamul. (Lavansaari) (KRA)
- Itätuuli ilkiä tuuli, viepi kalat kattilasta. (Oulu) (KRA)
- Iänetön kaikki voittaa. (Sumiainen) (KRA)
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.
- Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
- Jeneksel on pitkä jelje. (Muurla) (KRA)
- Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (KRA)
- Jo on koko piru mieheksi.
- Jo laiskakin virkoaa kun tulee kotialähdön aika.
- Jok ei ite puhalla lusikkaasa, ni se polttaa suusa. (Kangasniemi) (KRA)
- Joka aamusella nauraa, se on iltasella haukan persiissä.
- Joka aasilla ajaa, se aasista puhuu. (Suonenjoki) (KRA)
- Joka ainoansa antaa, se itsensä hävittää. (Ylöjärvi) (KRA)
- Joka eestään eväät syöpi, se kohastaan kontin kantaa. (Iisalmi) (KRA)
- Joka ehtoolla silmiäns pesee, saapi lesken vaimoks (mieheks) (Lohtaja) (KRA)
- Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää.
- Joka ei tie men ehtoost maat, ei se tie noust aamust yllöös. (Ulvila) (KRA)
- Joka ei työtä tee, olkoon syömättäkin.
- Joka elon aikana makaa, se kesän aikana kerjää. (Kalanti) (KRA)
- Joka enne ennättää, se se viijä lennättää. (Kiuruvesi) (KRA)
- Joka ensimmäiseks säkkih pannah, se viimmiseks ulos tulee. (Anjala) (KRA)
- Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
- Joka erkkiä kiittää, se tyhjän niittää.
- Joka hajun haistaa, se on hajun haltia. (Pori) (KRA)
- Joka happamen haistaa, se makkeen maistaa. (Karttula) (KRA)
- Joka harvaan kylövää, se narroo peltosa ja pettää ihtesä. (Joroinen) (KRA)
- Joka helpolla tulee, se helpolla mänee. (Joensuu) (KRA)
- Joka hevostaan lyöpi, se on paha akalleen. (Rantsila) (KRA)
- Joka härjillä kyntää, se häristä haastaa.
- Joka kaikkia kirjoja uskoo, ei nuorata kuole.
- Joka kauvan elää, se paljon näkee. (Kokemäki) (KRA)
- Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
- Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
- Joka kusematta pieree, se naimatta kuoloo.
- Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
- Joka kynnykselle kykenee ja pajulla kestää.
- Joka köyhää auttaa, se laitaa Jumalalle.
- Joka laulaen tulee, se viheltäen menee.
- Joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön.
- Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa.
- Joka nuorena juo ja laulelee, se vanhana voivottelee.
- Joka on ahne tytymätöi, sil on puutos puuttumatoi. (Noormarkku)
- Joka on haaska haloilleen, se on hupla vellijauhoilleen. (Sonkajärvi) (KRA)
- Joka on halpa haloilleen, se on hupa huttujauhoilleen. (Suonenjoki) (KRA)
- Joka on hauska halvollensa, se on hupa viljallensa. (Kiikka) (KRA)
- Joka on herja hevoselle, se on paha akalleen. (Joroinen) (KRA)
- Joka on herra nuorena, se on narri vanhana. (Pieksämäki) (KRA)
- Joka on virsille viriä, se on laiska muulle työlle. (Virolahti) (KRA)
- Joka on äyriksi lyöty, se äyrinä pyssyy. (Alatornio) (KRA)
- Joka ossaa täet tappaa ja taikinan vastata, se ossaa muutae tehä. (Tervola) (KRA)
- Joka paljon ajattelee, se vähän tekee. (Nurmijärvi) (KRA)
- Joka paljon lupaa, se vähän antaa. (Oulu) (KRA)
- Joka pian hotkasee, se pian potkasee. (Mäntsälä) (KRA)
- Joka pieremätä kusee, se kuksimata kuolee. (Mäntyharju) (KRA)
- Joka pierua pidättää, siinä on muutakin vilppiä.
- Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. (SSSK)
- Joka synnitön on, se viskatkoon ensimmäisen kiven.
- Joka tahto kiitost, se kualkko, joka tahto laitost, se naikko. (Rauma) (KRA)
- Joka toiselle hautaa kaivaa, se ite siihen lankee. (Muuruvesi) (KRA)
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa vaivaa.
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se myös talon rakentaa.
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
- Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
- Joka toista haukkuu, sen napa paukkuu ja se pannaan mustalaisen räkälaukkuun.
- Joka tyttönä toruu, se akkana tappelee.
- Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää.
- Joka vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki.
- Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.
- Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa.
- Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
- Joka voitelee rasvalla rukkasia, ei näe taivaan kukkasia. (Ranua) (KRA)
- Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
- Jokaane omaas ja Jumal meit kaikki. (Rauma) (KRA)
- Jokainen on oman onnensa seppä.
- Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
- Jokainen pisara muovaa kiveä.
- Jokainen taaplaa tyylillään.
- Jokaista hulluttaa, vaikka eri tavalla. (Pori) (KRA)
- Joko rauha taikka rauta.
- Joku tolkku pitää olla kerjätessäkin, että menee yhteen paikkaan vain kerran.
- Joka annetun antaa, sitä Jumalaki nauraa. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Joka annetustaan antaa, sille Jumalakin antaa. (Lappajärvi) (KRA)
- Joll ee oattoa, sill ee juhloa! (Laukaa) (KRA)
- Joll ei oo arkirenguttimia, sill ei oo kirkkokemputtimia. (Isokyrö) (KRA)
- Joll ei oo heilaa helluntain, ni ei oo koko kesän. (Jämsä) (KRA)
- Jolla on monta morsianta, se jää akattomaksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa.
- Jonka mesi kielessä, sillä myrkky mielessä.
- Jonka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
- Jonossa kuin köyhän talon porsaat.
- Jonsei vappuna vaossa, niin ei pouka pohtimessa. (Luopioinen) (KRA)
- Joopa joo, sanoi renki päissään.
- Joopa joo, sano jätkät päissään.
- Joopa joo, sano jätkät päissään, eikä ne paljon muuta sanoneetkaan.
- Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden.
- Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden.
- Jos antaa kädelle peniksen, se vie kassitkin.
- Jos aurink sakkaa, niin huomenna sattaa. (Luvia) (KRA)
- Jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat meille nisua.
- Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä.
- Jos ei kustessa piere, niin ei naidessa nauti.
- Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!
- Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta.
- Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava.
- Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.
- Jos halkoja hakataan paita päällä, niin tehdää heinää turkit päällä. (Vesilahti) (KRA)
- Jos halu hyrryttää, kyl sen järki hillittee. (Eura) (KRA)
- Jos harakat laotamiessä ja korppi tuomarina os, ni ei ykskään mies hevosella ajas. (Kangasniemi) (KRA)
- Jos hauki kuolee, niin hammas jääpi. (Suomussalmi) (KRA)
- Jos haukka kualee, niin kylhän kynnet jää. (Loppi) (KRA)
- Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA)
- Jos joku puhuu vioistasi, kerro hänelle loputkin.
- Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita.
- Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
- Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
- Jos muija markan tuo niin kaksi se vie.
- Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä.
- Jos on akka puhemies, on piru perämies. (Heinjoki) (KRA)
- Jos on hepo suur, ni suuremmat on länget. (Sortavala) (KRA)
- Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. (Töysä) (KRA)
- Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa.
- Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale. (Sammatti) (KRA)
- Jos tädillä ois munat, niin täti olis setä.
- Jos työ olisi herkkua, niin herrat tekisivät sen itse.
- Josta alaku uamusella, siitä loppu iltasella. (Pieksämäki) (KRA)
- Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi.
- Joukossa tyhmyys tiivistyy.
- Joulu juhlista jaloin, jallu juomista samoin.
- Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista taksilla.
- Jouluna saa syödä yölläkin.
- Joutilas kuin vanha allakka.
- Juoksoo ku Jerusalemin suutari.
- Juosten on matka joutuisampi.
- Jyrki, Jyrki, älä tyrki! (Juice Leskinen)
- Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta.
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Jänis on Jussi, myllyssä on pussi, vaan meitän poika on Juhannes. (Uurainen) (KRA)
- Jänis sanoo pojilleen, että on niin suuret silimät peässäsi kun minullaa, kato etteesi, joss on aeta siin on ansa, joss on risu siin on rihma. (Ristijärvi) (KRA)
- Jännittää, sano mummo kun kahvimerkkiä vaihto.
- Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä.
- Järki hoi, äly älä jätä!
- Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä.
- Jäädä kuin nalli kalliolle.
- Jäädä kuin tikku paskaan.
- Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
- Kahdesta pahasta valitse pienempi.
- Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
- Kaho ensin emmään, siitte vilekaise varsaan. (Joroinen) (KRA)
- Kahtoohan kuningaskin hevosen perseeseen. (Sulkava) (KRA)
- Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. (SSSK)
- Kai kaikki ehtoolla pieree, mutta se mies on, joka aamulla pieree. (Viljakkala) (KRA)
- Kaikki kulluu, kun hemppuu, ja hemppukin kulluu. (Sääksmäki) (KRA)
- Kaikki morsiamet terveitä, kaikki suluhaset rikkaita. (Tuusniemi) (KRA)
- Kaikki muu on turhaa, paitsi saunominen.
- Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu.
- Kaikki tiet vievät Roomaan.
- Kaikki tiiliskiveä pienempi on rakkautta.
- Kaikkia meitä hassuttaa, mutta eri lailla kutakin.
- Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki.
- Kaikkee sattuu, ja ku paljo sattuu ni tottuu.
- Kaikkeen tottuu. Ensimmäinen päivä hirressäkin on pahin.
- Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon persiissä.
- Kaikki herrat helvettiin ja talonpoijat taivaaseen. (Vähäkyrö) (KRA)
- Kaikki köyhää vihaa. (Porvoo) (KRA)
- Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen sananlasku)
- Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
- Kaikkiin oppii, oppi Enqvistikin lankeamaan. (Viljakkala) (KRA)
- Kaikkiruokainen köyhän lapsi.
- Kaino mies ei saa kaunista akkaa.
- Kakotuuli viä kalat kattilastaki, ja ko o itätuuli, nii ei tul mittä. (Naantali) (KRA)
- Kala syö, kuin limppu sialle.
- Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
- Kaksin aina kaunihimpi.
- Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse.
- Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä.
- Kana on munaa viisaampi.
- Kansan käsi on karttuisa.
- Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
- Kateus vie kalatkin järvestä.
- Katkes ku kanan lento!
- Katkes ko Räikkösen ralli! - Kimi Räikkönen
- Kato emäntää säkin sitteest ja isäntää härkäin ikkeest. (Marttila) (KRA)
- Katso lasta kaksi vuotta. Jos et katso kahta vuotta, katsot koko ikäsi.
- Katti kaksi, koira kolome, määkyväinen neliä, viis, kuus vinkuvainen, lehemä neliäkymmentä viikkoa, saman talon emäntä, ja hevonen vuojen. (Rovaniemi) (KRA)
- Kauan on köyhä kallellaan ennen kuin kaatuu.
- Kaukan asiat tiäretä. (Vehmaa) (KRA)
- Kauas on pitkä matka.
- Kaukaa se on vesikin makeampi.
- Kauneus on katoovaista, mutta rumuus sen kun lisääntyy.
- Kauneus on katsojan silmissä.
- Kauneus on vain iholla, mutta rumuus menee luuhun saakka
- Kaunis on kaunis vain nuorena, mutta ruma on vanhanakin ruma.
- Kaunis ääni, mutta ammuvainaan nuotti.
- Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa.
- Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan.
- Kauppa se on, joka kannattaa.
- Kaupungis menöö rahaa, vaikkei kukkarua aukaasekkaa.
- Kaveria ei jätetä!
- Kaverille ei jätetä!
- Kei uo hirmuu, ni ei uo häppyy. (Rautu) (KRA)
- Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä. (SSSK)
- Kel ei o hevost eikä härkää, saa mennä niin, että pää on märkänä. (Hausjärvi) (KRA)
- Kell ei oo heinäniityl haravaa, sill ei oo taivaas tavaraa. (Koivisto) (KRA)
- Kell on akka, sill on vakka. (Pori) (KRA)
- Kell on eluo, sill on neruo. (Salmi) (KRA)
- Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
- Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
- Kellon potut ja Patelan vilut, ne on maankuuluja.
- Kellä on maltti, sillä on valtti.
- Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.
- Kellä on suur pers, sill on suuret housut. (Elimäki) (KRA)
- Kellä vattu, sillä valta.
- Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
- Kelppa suupalttiki huhta polttama, muttei talohon trenkiks. (Kalanti) (KRA)
- Ken elää, se näkee. (Viipurin pit.) (KRA)
- Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
- Ken mitä etsii, se sitä löytää. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
- Ken toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
- Ken toista haukkuu se itse on, ken itseään haukkuu se toinen on.
- Kenellä olutta, sillä ystäviä.
- Kenen hepo hetteessä, sen käsi alinna. (Uukuniemi) (KRA)
- Kenen hepo veissä, sen käit syvemmässä. (Korpilahti) (KRA)
- Kenen hevonen suossa, sen käsi alinna. (Nurmes) (KRA)
- Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.
- Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
- Kenen ranta, sen kala. (Vuokkiniemi) (KRA)
- Kenestä paljon haastetaan, siintä paljon pijetään. (Lappeenranta) (KRA)
- Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee.
- Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
- Kerkiää hatun nostaa sitte, kun vieras vastaan tulee. (Impilahti) (KRA)
- Kerran ahne antoi, silloinki vähän ja väkisin. (KRA)
- Kerran se vaan kirpasee.
- Kerran toisen narraa, itsensä iäksi.
- Kerro terveisii, kehu minnuu...
- Kerta kiellon päälle.
- Kerta se on ensimmäinenkin.
- Kertaus on opintojen äiti.
- Kestäähän ne jäniksennahkaset rahkeet kymmenen vuotta aetan naolassa. (Vieremä) (KRA)
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
- Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi.
- Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen.
- Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.
- Kevättä rinnassa.
- Kieli keskellä suuta.
- Kieli kärkkäältä palaa.
- Kierrä, älä kiroa, sanoi kivi kyntäjälle.
- Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
- Kiiltää kuin juutalaisen munat.
- Kiittämättömyys on maailman palkka.
- Kiitä kirppuista keseä, lutehista vuon tuloa. (Iisalmi) (KRA)
- Kipinästä tuli syttyy.
- Kiroaa kuin lohilappalainen.
- Kirppu koiras, mut täi miähes. (Loppi) (KRA)
- Kirppu köyhässä, täe rikkaassa, luve tyttöluttanassa, vuarnikka vanhassa akassa. (Kangasniemi) (KRA)
- Kirppui on keisarin hovisaki. (Ulvila) (KRA)
- Kirput syö, maailma vihaa, ja akkaa ei saa mistään. (Huittinen) (KRA)
- Kirkkomaa se on isänmaa.
- Kissa kiitoksella elää.
- Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on.
- Kissan ilo hiiren itku.
- Kiusa se on pikkukiusakin.
- Ko harvon saa, ni hotkasee. Ko ussein saa, ni potkasee. (Lavia) (KRA)
- Ko on arkkein korja, ei ol koskaan kaunis. (Säkylä) (KRA)
- Ko oo nahas nii oo rahas, ko oo veras nii oo velas. (Kalanti) (KRA)
- Ko pesee ja paikkaa, kestää mont aikkaa. (KRA)
- Ko välillä vähän syä, ei tule hetkiinkään nälkä. (Toijala) (KRA)
- Koha o hänes, vaikka hännän nenäs.
- Koira haudattuna.
- Koiruus on suuri vääryys. (Oulu) (KRA)
- Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.
- Kokille kota ja pata. (Pielavesi) (KRA)
- Kokki ensin suolan koittaa, puhemies morsiamen. (Sulkava) (KRA)
- Kokki se on, joka lihapalat paasta nokki. (Virolahti) (KRA)
- Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA)
- Kolmas on aina liikaa.
- Kolmas pyörä vaunussa on tiellä.
- Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
- Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon.
- Kompastuu hevoinen kulkeissaan, saati mies sanoissaan. (Viipuri) (KRA)
- Koneella tekee vaikka marakattia.
- Konstit on monet sano akka ku kissalla pöytää pyyhki.
- Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
- Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää.
- Korsi porsaan suussa.
- Korskaa se on räkäkin hiasa. (Oulu) (KRA)
- Koskas helvetti täys o? (Suomusjärvi) (KRA)
- Kosto elää.
- Kosto on suloinen.
- Kotiinsa on moni kuollut.
- Kotini on linnani.
- Kotini on linnani, linna on kotini.
- Koulun käyt, tyhmänä kuolet.
- Kovat on koneet, sanoi vaari hohtimia
- Kovat on ajat, sanoi Oskari ja taas pyörtyi.
- Krapulan parantaminen viinalla on yhtä tarkkaa hommaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.
- Kreivin aikaan.
- Ku alku o hyvä, ni o loppu kans. (Muurla) (KRA)
- Ku alun kuule, ni lopu arva. (Uskela) (KRA)
- Ku assee näät, ni tekijä tunnet. (Lappeenranta) (KRA)
- Ku aurinko keväällä kohvaan paistaa, niin tuloo kylömä kesä. (Joroinen) (KRA)
- Ku avonaesen kontin kansa kankaalla kulokoo, nii ei tiijjä mistee puusta se käpy tipahtaa. (Leppävirta) (KRA)
- Ku kaukka hakke, ni likki löyttä. (Turku) (KRA)
- Ku o akka, pyssy ja piippu, niin piisaa aina rassaamine. (Lehtimäki) (KRA)
- Ku on usma uunna vuonna, nin on halla heinäkuussa. (Enontekiö) (KRA)
- Ku tulet Porrii su pistetää pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii.
- Kuin apteekin hyllyltä.
- Kuin juosten kustu.
- Kuin kala kuivalla maalla.
- Kuin kala vedessä.
- Kuin kuuma veitsi voin läpi.
- Kuin käypi hiljemmasti, ehken pääsöö etemmäksi. (Heinävesi) (KRA)
- Kuin vesi hanhen selästä.
- Kuin vettä vain.
- Kuka alun alottais, lopun lopettais, minä keskipaikan kelkuttaisin. (Heinjoki) (KRA)
- Kuka herraa toruu, pappia tappelee. (Uusikirkko) (KRA)
- Kuka lusikalla alakaa, se kapustalla lopettaa. (Kuopion pit.) (KRA)
- Kuka paljo haastaa, se paljo velehtelloo. (Muolaa) (KRA)
- Kuka ylpjä pyytä, kyl ryssäkin tryykkä. (Kaarina) (KRA)
- Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään.
- Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
- Kukapa se toesen lusikkaa puhhuu, jos ei sitä ite tie. (Suonenjoki) (KRA)
- Kukapa se toisen elävän ruuasta huolta pitänee. (Salo) (KRA)
- Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
- Kukas tietää hevosen aatoksii, sill on niin iso pääkallo. (Iitti) (KRA)
- Kukkiihan se perunakin.
- Kulkevat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
- Kuluu aika akkanakin, piikana ei piisaakaan. (KRA)
- Kun ahkeruus menee ulos ovesta, niin köyhyys tulee sisälle ikkunasta. (Teisko) (KRA)
- Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai. (Seinäjoki) (KRA)
- Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.
- Kun asia pitkistyy, niin se sitkistyy. (Jämsä) (KRA)
- Kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. (Kuru) (KRA)
- Kun asiata suuttuu, niin lahjata leppyy. (Joroinen) (KRA)
- Kun ei o vappuna vaos, niin ei o perttuna pohtimes. (Loppi) (KRA)
- Kun ei ole herneet vappuna maassa, ei ole perttuna pohtimessa. (Tammela) (KRA)
- Kun emäsika tapetahan, mistä niitä porsahia sitte tuloo. (Kurikka) (KRA)
- Kun etelä lumen sataa, ei sitä pohjonen suveta. (Rantsila) (KRA)
- Kun hampaat harvenee, niin kurkku väljenee, kun jalka livottaa, niin pers rivottaa. (Pusula) (KRA)
- Kun harvoin saa, niin haluksesta vetää. (Ylihärmä) (KRA)
- Kun hatuta halkoja hakataan, nii hattu päässä toukoja tehää. (Sahalahti) (KRA)
- Kun hauin laari on täynnä, niin miehen laari on tyhjä. (Virrat) (KRA)
- Kun helevetti jäätyy, väkitukko kallaa vieläkin vespotteja. (Vimpeli)
- Kun Herra henken ottaa, kyl piru perijöit antaa. (Porvoo) (KRA)
- Kun Herra hurskasta kurittaa, niin ves persiistä lurittaa. (Hankasalmi) (KRA)
- Kun hihasilla halkoi hakkaa, niin turkki yllä kyntää. (Evijärvi) (KRA)
- Kun hiljainen suuttuu, niin maailma muuttuu. (Viljakkala) (KRA)
- Kun housut löyhtyy, niin mies köyhtyy. (Haapajärvi) (KRA)
- Kun huiskahtaa, niin haiskahtaa. (Ilmajoki) (KRA)
- Kun hukalle nälkä tulee, niin koskee se koiraankin. (Rääkkylä) (KRA)
- Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä.
- Kun kauan elää, nin kaikki kuulee. (Kylmäkoski) (KRA)
- Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.
- Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii.
- Kun kuikka kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa.
- Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.
- Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos.
- Kun lumeen kusee, niin jälki jää.
- Kun menee hanhia perästä ajamaa, niin kana kotonta katoaa. (Lappeenranta) (KRA)
- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
- Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita.
- Kun mies itkee, pitää parran päristä.
- Kun o ämmä puhemiäs, on piru välimiäs. (Paimio) (KRA)
- Kun oikein kovaksi ottaa, niin isäkin imettää.
- Kun olis entinen aika ja nykynen mieli. (Kemi) (KRA)
- Kun on ajatus vitussa, on järki perseessä. (KRA)
- Kun on akka puhemies, on huora morsian. (Tervo) (KRA)
- Kun on etäällä niin ammuu, kun on likellä niin puskee. (Lemi) (KRA)
- Kun on hiukan hassu, niin saa paremmin ruakaa. (Laihia) (KRA)
- Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka!
- Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.
- Kun on kyllä ahne, niin ei raski syödäkään. (Jurva) (KRA)
- Kun on litteitä ruumiit, tulee hautajaiset halvaksi.
- Kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
- Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.
- Kun on yprä yhteen, niin on topra toiseen. (Piikkiö) (KRA)
- Kun piikast tule emänt, o niinkun katist tuls karh. (Muurla) (KRA)
- Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla.
- Kun puute tulee ovesta sisään, niin rakkaus menee lasista pihalle. (Virrat) (KRA)
- Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa. (Katolisen kirkon anemaksuista)
- Kun saa alkuu, niin kyl sit kelpaa parkuu. (Pusula) (KRA)
- Kun savolainen puhuu, on vastuu kokonaan kuulijalla.
- Kun sontiaiseen turvaa, niin ropakkoon kaatuu. (Loppi) (KRA)
- Kun sopu on hyvä, niin tupa on suuri. (Johannes) (KRA)
- Kun tule aljetuks, nin tule ain annetuks. (Salo) (KRA)
- Kun yö oike raskaast makkaa, ni päivä mennee levätes. (Turku) (KRA)
- Kun äijä tule kotti, niin ämmä ja katti ulos akkunast. (Raisio) (KRA)
- Kuningasta pitää kuuleman, herroja kunnioittaman. (Askola) (KRA)
- Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti.
- Kuoloothan kuninkaatkin, lähtöö henki herroiltai. (Metsäpirtti) (KRA)
- Kures on luuta jos lihoaki. (Sysmä) (KRA)
- Kurjet keväällä, miähet syksyllä. (Hattula) (KRA)
- Kurki kirkuu, sale saapuu. (Tampere) (KRA)
- Kurki laiskan pellon paskantaa. (Ullava) (KRA)
- Kurki maalla maariana, viikkoo jälkeen viimistäki. (Oripää) (KRA)
- Kurki suolla, hauki maalla maariasta viikon päästä viimeistäkin. (Urjala) (KRA)
- Kurki tulee käki kainalossa ja pääskynen pivossa. (Längelmäki) (KRA)
- Kusettaa kuin palokunnan hevosta.
- Kusi sukassa ja sukat hukassa.
- Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
- Kuta pienemmäksi leipä taitetaan, sen visummaksi syyvään. (Oulu) (KRA)
- Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA)
- Kutosin alotetun kankaan, keritsisin päättömän lampaan. (Mikkeli) (KRA)
- Kuu kehii pyryä.
- Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
- Kuu paistaa heleään, kuollut ajaa keveään, älä elävä pelkää.
- Kuuluu lapsen itkua ja kirveen hiontaa.
- Kuu on torpparin aurinko.
- Kuuluksee se kuningas linnoja tiettää. (Savonranta) (KRA)
- Kuuma kuin ryssän helvetissä.
- Kurikasta kotoosin ja kropsua evähänä (tai eväsnä).
- Kutina pahenee raapimalla.
- Kuvaukset alkavat, nostakaa Tarzan puuhun.
- Kyl alettu työ tehdyks tulee. (Iitti) (KRA)
- Kyl haorasakki aikka maat o. (Nousiainen) (KRA)
- Kyl Herra uhrin tuhrii. (Tuusula) (KRA)
- Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
- Kyl huale molemil ova - ämänäl tuas ja isänäl ulkopualel. (Kalanti) (KRA)
- Kyl hulluki humali plokka, mut siihe järkki tarvita, ko naure karvita. (Turku) (KRA)
- Kyl jokane varasta ossa, mut se miäs on ku ossa kätke. (Kaarina) (KRA)
- Kyl kirppu kirkkoo menee, jos ei muual ni papin hias. (Orimattila) (KRA)
- Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
- Kyl mnää yskä ymmärrä, vaikk en kröhi taid. (Rauma) (KRA)
- Kyl munakki, ko niit pitkä matka kanta, punaseks tulee. (Kalanti) (KRA)
- Kyl sattu hankke jos härkkänki. (Uskela) (KRA)
- Kyl siin apu ain on ku hätäki. (Suomusjärvi) (KRA)
- Kyl sillo hiiret ovat vallan pääl, ku kissa on kotua pois. (Savitaipale) (KRA)
- Kyl stää helvetisäki sitt oo ku tottu. (Uusikaupunki) (KRA)
- Kyl stää hirresäki sitt oo kun tottu. (Pyhäranta) (KRA)
- Kylhän antava astian saa. (Koski Hl.) (KRA)
- Kylhää aitta naittaa. (Askola) (KRA)
- Kyll aasi ajajah tuntee. (Elimäki) (KRA)
- Kyll aika ja miäs saa vaikk aurinkon ales taivaalta. (KRA)
- Kyll ehtii ku aikaseen lähtee. (Naantali) (KRA)
- Kyll elävä palavans tuntee. (Vesilahti) (KRA)
- Kyll' mää kärryt tunnen sano piru, kun jyrällä ajoi.
- Kyllä ahjossa sulaa, kun vaan sysi palaa. (KRA)
- Kyllä aika jäniksen tapaa, jos ei ennen niin kattilassa. (KRA)
- Kyllä aika piisaa, kun vain järki kestää. (KRA)
- Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. (KRA)
- Kyllä aina ottajia on, jos joku antaa
- Kyllä akat kuuluttaa, mutta vihkimähän ne ei pysty. (Hämeenkyrö) (KRA)
- Kyllä akka vikoja löytää, jos ei kuolla taho. (Karttula) (KRA)
- Kyllä asutusta talosta löytyy. (Ähtäri) (KRA)
- Kyllä ehtoosta päivä piisaa. (Ilmajoki) (KRA)
- Kyllä elävä kuolemaase tietää. (Lappee) (KRA)
- Kyllä elävä neuvonsa pitää. (Virolahti) (KRA)
- Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
- Kyllä esteitä löytyy estäjällä ja sananlaskuja sanojalla. (Jämsä) (KRA)
- Kyllä hattuun sattuu niin kun muuhunkin lakkiin. (Ylöjärvi) (KRA)
- Kyllä haudassa aikaa maata on.
- Kyllä haulassa maata saa ja helvetissä lämmitellä, jos perkeleeltä rauhan saa. (Kuhmalahti) (KRA)
- Kyllä Herra hullut hallihtoo, kun viisaat varasa pittää. (Rautalampi) (KRA)
- Kyllä Herra Tiituksen löytää. (Karstula) (KRA)
- Kyllä herrat reätin tekii vaikka sammakosta. (Jämsä) (KRA)
- Kyllä herrat syö vaikka lastuja, kun vaan voissa paistetaan. (Lappajärvi) (KRA)
- Kyllä herrojenkin päässä täitä on. (Lehtimäki) (KRA)
- Kyllä hevonen ajajas tuntee. (Noormarkku) (KRA)
- Kyllä hevonenkin lentää, kun hännästä heittää. (Viljakkala) (KRA)
- Kyllä hiihtävä hikesä saapi. (Maaninka) (KRA)
- Kyllä hullu saa olla vaan ei tyhmä.
- Kyllä hullukin halkoja hakkaa, vaan asiassa miestä tarvitaan. (Hartola) (KRA)
- Kyllä hätä keinot keksii.
- Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä.
- Kyllä kansa muistaa.
- Kyllä koira haavansa nuolee.
- Kyllä koira koiran tuntee.
- Kyllä kesä kuivaa minkä kasteleekin.
- Kyllä kokki kyntensä nualoo. (Ylistaro) (KRA)
- Kyllä kukko aina kanan voittaa.
- Kyllä köyhä köyhän löytää.
- Kyllä luonto luokse tuopi, veri vierelle vetääpi.
- Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.
- Kyllä laiska kaikkein ahkerin on kun vain ryypyn saa.
- Kyllä leipä miehen tiellä pitää.
- Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan.
- Kyllä maa omansa perii.
- Kyllä maailma laahaa.
- Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. (SSSK)
- Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi.
- Kyllä maito mahaan menee, mutta pettu pahanen istuu kurkkuun. (Ilmajoki) (KRA)
- Kyllä muisti mummon tiellä pitää.
- Kyllä mies aina uuden vaimon saa, mutta lapsi ei saakaan äitiä.
- Kyllä mies kissan nostaa, jos häntä kestää.
- Kyllä moni hankkii, mutta ei osaa säästää. (Ähtäri) (KRA)
- Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
- Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo.
- Kyllä murhe on kova päänalunen. (Parkano) (KRA)
- Kyllä mutka miestä auttaa, kun hän vaan mutkan muistaa. (Naantali) (KRA)
- Kyllä naisella neuvot kestää vaan mieheltä mahti loppuu.
- Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie.
- Kyllä on aikaa köllötellä Annan päivän aikana. (KRA)
- Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.
- Kyllä on täitä turkissa, satikaisia sarkissa. (Joroinen) (KRA)
- Kyllä on yhtä vaatetta hame ja röijy. (Sodankylä) (KRA)
- Kyllä pispalla pappia on. (Ylöjärvi) (KRA)
- Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
- Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
- Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
- Kyllä sammakoistakin taakka tulee. (Isojoki) (KRA)
- Kyllä se aika aineen kaupitsee, viepi viljat ja virnat. (Kärsämäki) (KRA)
- Kyllä se ehtivä hevosenkaupan löytää. (Kestilä) (KRA)
- Kyllä se on erlaesta kesällä mäenlasku persiillään. (Kuopio) (KRA)
- Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava.
- Kyllä siinä aineita tarvitaan, kun koskessa puuroa keitetään. (Ähtäri) (KRA)
- Kyllä sika syitä löytää: maa kova, kärsä kipeä.
- Kyllä sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Kyllä sopu sijaa tekee. (Eurajoki) (KRA)
- Kyllä sopu tilaa antaa. (Isojoki) (KRA)
- Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää. (Viljakkala) (KRA)
- Kyllä sopu tilaa tekkee ja rakkaus vällyjä levittää. (Kiikka) (KRA)
- Kyllä sukka suuta antaa. (Huittinen) (KRA)
- Kyllä sukka suuta soap, liinasukka liiaksii. (Rääkkylä) (KRA)
- Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa.
- Kyllä taikina happanee, kun pirtti lämmitä pannaan. (Muhos) (KRA)
- Kyllä tuhlaten tavara menee. (Noormarkku) (KRA)
- Kyllä vanha kansa tietää.
- Kyllä virta opettaa koskea laskemaan. (Enontekiö) (KRA)
- Kyllähä halameellaa havahtoo, kun kontti kottiin jiäp. (Leppävirta) (KRA)
- Kyllähän herrat hatustaan tunnetaan, kuningas kypärästään. (Pielisjärvi) (KRA)
- Kyllähän kynnetään, kun hevoset haukkoaa. (Muhos) (KRA)
- Kyllähän sammakostai reätti tulloo, kun sen voissa paistaa. (Saarijärvi) (KRA)
- Kylläpä elään ruokkijaasa tuntoo. (Laihia) (KRA)
- Kylmiä talven lämpimät.
- Kylmä kahvi kaunistaa.
- Kylmä kuin ryssän helvetissä.
- Kysy asiaa, onko pappi kirkkomiäs. (Vähäkyrö) (KRA)
- Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa. (Kemi) (KRA)
- Kysy ny, mistä kuninkas kultaa saa! (Orimattila) (KRA)
- Kysymys sekin, onko pappi kirjamies. (Oulunsalo) (KRA)
- Kysyä sitä, mitä akat silloin tuvassa tekee, kun harakat katolla nauraa. (Hirvensalmi) (KRA)
- Kyyrylaukkaa tie kotia kulkee.
- Käkiää, on vieraita tulossa.
- Kävelee peräkkäin ku köyhän talon porsaat.
- Kävelee peräkkäin ku Porin pirut.
- Käyp se hiis pappilassai. (Kitee) (KRA)
- Käyphän se henk herrostai eikä aina talonpojista. (Juankoski) (KRA)
- Köyhä elää niinkun märkä palaa. (Oulu) (KRA)
- Köyhä pärjää vähemmälläi, rikas ei paljollakaan.
- Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)
- Lahnan pää ku lamppan pää, hauen pää ku halon pää, kuhan pää ku Juhan pää. (Turku) (KRA)
- Laho kanto komean reen kaataa. (Kolari) (KRA)
- Lahtari hakee veistään, ja veitti on suus. (Loppi) (KRA)
- Laiska ei sua, ahkera sua yltäkyllin. (Pieksämäki) (KRA)
- Laiska kuin lapamato.
- Laiska kuin pystyyn nostettu lapamato.
- Laiska tyäs huomiseen lykkää.(Loppi) (KRA)
- Laiska töitään laskee/luettelee.
- Laiskalla hiki syödessä, vilu työtä tehdessä.
- Laita paska asialle, mene itse perässä.
- Laita nainen asialle ja mene itse makuuhuoneeseen.
- Laita lapsi asialle, mene itse perässä.
- Laki maassa ja Luoja taivaassa. (Sievi) (KRA)
- Laki on niinku lujethan, asia niinku ajethan. (Sodankylä) (KRA)
- Lankesipa siunattuun maahan, sanoi lukkari kun pappi hautahan putos.
- Lapsen suusta kuulee totuuden.
- Lapset ovat Herran lahja.
- Lapsi tuo leivän mukanaan.
- Lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas kun ei lopeta.
- Lapsil on hauskaa kun hampaat kasvaa.
- Lassina langalle, Perttuna pois. (pääskysten muutto)
- Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
- Leikki leikkinä ja pippeli pois taikinasta.
- Leikki on lasten työtä.
- Leipä miehen tiellä pitää.
- Levis ku Hujasen paska Kilipijärven jiälle.
- Liikkuu ku täi tervas.
- Lisänä rikka rokassa, hämähäkki taikinassa.
- Loistaa kuin yökylypijän perse.
- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Loppui lyhyeen kuin Räikkösen ralli.
- Lopussa kiitos seisoo.
- Lukea kuin piru raamattua.
- Luoksee hepokii hirnuu. (Sulkava) (KRA)
- Luu jää jakajan kouraan. (Lahti) (KRA)
- Luu lihan ehtijälle, huora piijan valihtijalle. (Kuopio) (KRA)
- Luu lihan valitsijalle, kuori leivän alkajalle.
- Luulee jäniskin piilossa olevansa, kun pään pensaaseen pistää. (Mellilä) (KRA)
- Luulo ei ole tiedon väärti.
- Luvataan kuin vaivaiselle persettä.
- Luvates menöö aika. (KRA)
- Lyhyestä virsi kaunis.
- Lyhyt kuin kanan lento.
- Lyö heinä juurta myöten, kuksi kullin juurta myöten. (Juva) (KRA)
- Lyödään viisaat päämme yhteen.
- Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
- Läheltä hevosta ja kaukaa naimaan. (Vesilahti) (KRA)
- Läheppäs entine avuks: eistä vetämää ja takkoo työntämää. (Leppävirta) (KRA)
- Lähtee kuin jänis makuulta.
- Lähtee sitä herrain kans kerähjin, vievät sekä rahat että kukkaron. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Lähti kuin kirves päästä.
- Lähti ku paska rattaasta.
- Lähti ku telkkä pöntöstä.
- Lähti kuin Annikki Tähti.
- Lähti kuin kuppa Töölöstä.
- Lähti kuin talkkari jäiseltä peltikatolta.
- Lähtee kuin purkka tukasta.
- Lähtee kuin hauki rannasta.
- Lämpö menee harakoille.
- Länsituuli taivaan luuta.
- Maailma vetää ja viita paskaa.
- Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus.
- Maassa maan tavalla, tai maasta pois.
- Maasta se pienikin ponnistaa.
- Maito lapsen kynnen alla. (Keuruu) (KRA)
- Maitoo tekköö vanahannii kissan miel. (Savo) (KRA)
- Maitovelli ei kärsi roskia. (Sodankylä) (KRA)
- Makaa kuin laskulohi.
- Makaa kuin Eitikan sika.
- Makaa kuin kala kuivalla rannalla.
- Makaa kuin markkinalahna.
- Makunsa kullakin sano koira kun persettään nuoli.
- Makuasioista ei kiistellä, mutta huonosta mausta voi huomauttaa...
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.
- Maltti on valttia.
- Markassa tuhannen alku.
- Matti kukkarossa.
- Matti nauraa pitkällä parralla lapsia seinustalle.
- Meitä on moneen junaan, osa jää jo asemalle.
- Meijän miniää ei tarvihe nurkista ruoan kanssa essiin huokutella.
- "Meinaamisia ei lasketa ku Mellilässä."
- Men jo, ja vihels mennesäs.
- Meni ku isä äitiin.
- Melkein on metri rannasta.
- Mene jonnekin; sanoi Heimo.
- Mene orjuudesta kurjuuteen, sanoi entinen äiti, kun tytär naimisiin meni.
- Menee kuin terva kuivaan puuhun.
- Menee se kuin menee, jää se kuin jää. (Naantali) (KRA)
- Mennen, tullen ja palatessa.
- Mennään hakemaan lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta.
- Meri miehen mieltä antaa, aallot ajua lisää.
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.
- Mies on naisen pää, ja nainen saapi tehdä päänsä kanssa miten tahtoo.
- Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
- Miestä viedään kuin pässiä narussa.
- Mihin Herra kirkkonsa rakentaa, siihen perkeleetkin kappelinsa. (Karjalohja) (KRA)
- Mihin silmä osuu, siihen käsi tarraa.
- Mikkelinpäivään mennessä on oltava nauriit kuopassa ja akat pirtissä.
- Miksei maksi ku maitua saa. (Jalasjärvi) (KRA)
- Miksi tehdä tänään se, minkä voi jättää huomiseksi.
- Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
- Mikä laulaen tulee, se laulaen tulee. Anna sen tulla.
- Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. (Oulu) (KRA)
- Mikäs pahan tappais, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta.
- Mikään ei ole ohi ennen kuin se on ohi.
- Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel.
- Millaiset on emäkoirat, sellaiset kasvaat penikatki. (Metsäpirtti) (KRA)
- Millonkas helevetti täyteen tuloo ja taivas laijoilta vuotaa. (Alajärvi) (KRA)
- Millonkas sit on herrana, jos ei voutina ollessaan? (Joroinen) (KRA)
- Millä täi jäpii. (Teuva) (KRA)
- Millä täi nykii kun ei ole olkapäitä. (Isojoki) (KRA)
- Milläs täi rykkii, kun ei oo keuhkoja. (Pyhäjärvi Ol.) (KRA)
- Milläs täi rykkii, kun ei oo rintaluita. (Rantsila) (KRA)
- Milläs täi veteä, kun ei sill o olkapäitä. (Sysmä) (KRA)
- Minkä helmikuu hellittää, sen maaliskuu maksaa. (Oripää) (KRA)
- Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.
- Minkä isäntä hevosella kottii aijaa, sen emäntä helmassaa ulos kantaa. (Lemi) (KRA)
- Minkä matkassa voittaa, sen voimassa häviää.
- Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa unohtaa.
- Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.
- Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
- Minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää.
- Minkälaesen hirven hiihät, semmosen taljalla makkoot. (Kiuruvesi) (KRA)
- Minkämoinen puu, semmoset oksat.
- Minä herra, sinä herra, kumpakas meitist kontin kantaa? (Suursaari) (KRA)
- Minä herra, sinä herra, kumpi herra tiän väistää? (Tarvasjoki) (KRA)
- Minä istun iloissani ja annan surun huilata.
- Mis hepo piehtaroip, siihe karva karisoo. (Kirvu) (KRA)
- Miss aka valta, siel leivä nälkä. (Suomusjärvi) (KRA)
- Missä akka talon tekköö, siin on lepästä kurkihirsi. (Valtimo) (KRA)
- Missä armas, sielä silimä, missä kipie, sielä käsi. (Suojärvi) (KRA)
- Missä haaska on, sinne korpit kokkoontuu. (Heinola) (KRA)
- Missä on akka vallan päällä, siellä on mies mieltä vailla. (Nastola) (KRA)
- Missä on akkanen isäntä, siinä on leppänen lusikka. (Hartola) (KRA)
- Missä on se hiiri, joka kissalle kellon ripustaisi.
- Missä on tahtoa, siinä on tie.
- Mist o hoikka, siitä poikki. (Uusikirkko) (KRA)
- Misä paska, jos ei rattail.
- Missäpä mustalaiset ellei häissä.
- Missäpäs se sontiainen muualla on jos ei sontaläjässä. (Lehtimäki) (KRA)
- Missäs harakka, jos ei siantappajaesissa. (Sysmä) (KRA)
- Mites nyt suu pannaan, sano Jooseppi ku huulensa poltti.
- Mitä ahtaammat ajat, sen korkeemmalla leipävartaat. (Loppi) (KRA)
- Mitä ankarampi herra, sitä nöyrempi koira. (Kuhmoinen) (KRA)
- Mitä emo eellä, sitä pennut perässä. (Mäntyharju) (KRA)
- Mitä emo visertää, sitä poika kuhertaa. (Huittinen) (KRA)
- Mitä emä erellä, sitä penikat peräs. (Kuortane) (KRA)
- Mitä enne antinpäivä kinosta se joulun veten juara. (Pyhäranta) (KRA)
- Mitä ennen juhannusta sattaa, se sattaa laariin. (Tyrväntö) (KRA)
- Mitä et taho salata, sano akalles. (Tuusniemi) (KRA)
- Mitä huono huokaa ku sun turvas on rees.
- Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
- Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist. (Rymättylä) (KRA)
- Mitä me herraan kelloosta, meill on urakka. (Isokyrö) (KRA)
- Mitä miähe mustuurest ja makkara vääryyrest, ko leipä vaa o valkost.
- Mitä nopeammin, sitä nopeammin.
- Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.
- Mitä paskalla ku ei oo peltookaa.
- Mitä pienistä ku ei pienetkään meistä.
- Mitä pikemi, sitä paremi. (Muurla) (KRA)
- Mitä poikamies akalla tekee, kun ei muutakaan perhettä ole?
- Mitä se haitta, vaik kerran koitta? (Muurla) (KRA)
- Mitä se herroille kaijaa, jos talonpoika kyytillä aijaa? (Pori) (KRA)
- Mitä se isänäl kuulu, mitä torpparin pussis on. (Uskela) (KRA)
- Mitä se juominen, mutta se pullon rikkominen.
- Mitä tahot virkkaa, ni sano eukolleis; mitä tahot puottaa, ni paa povelleis. (Lappee) (KRA)
- Mitä tekis että mainittais.
- Mitä useampi kokki, sitä sakiampi soppa.
- Mitä usseemp emäntä, sen huonompi huttu. (Nilsiä) (KRA)
- Mitäs mie eukol tien, poikamies, ku ei uo muutakoa perettä. (Kurkijoki) (KRA)
- Mitäs on sen hiiren kitinästä, jolta kissa on pään syönyt. (Lammi) (KRA)
- Mitäs teet, eestäs löyvät. (Ähtäri) (KRA)
- Mitäs tuon hampaattoman puhheesta. (Äänekoski) (KRA)
- Mitää koer kirkos teke. (Rauma (KRA)
- Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
- Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä. (Helsinki) (KRA)
- Monta on syöjää, vähempi työn tekijöitä. (Heinjoki) (KRA)
- Morsiamen pitää käydä ja kusta. (Sonkajärvi) (KRA)
- Morsian monin kosittu on kun olvi väljähtänny. (Asikkala) (KRA)
- Morsianihmisellä on kova kiirus aina. (Teuva) (KRA)
- Morsianna monta soap koittoo, sormillannii pilluaan soittoo. (Karttula) (KRA)
- Morsianta työstä työhön, lasta unesta uneen. (Kymi) (KRA)
- Morssemel o seitsemänkertane ryysyvaate silmään eres. (Lieto) (KRA)
- Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. (Oulu) (KRA)
- Muija ja kakarat ovat miehen piruja.
- Muisti on hyvä mutta lyhyt.
- Multasel miähel on puhras leip. (Kalanti) (KRA)
- Mummo lumessa ja anoppi kusessa.
- Muna kanoo neuvoo. (Ilomantsi) (KRA)
- Muna on viissaamp kun kana. (Halikko) (KRA)
- Munalla töihin ja pussilla kotiin.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. (Jussi Raittinen)
- Mure tuopi mustan muuvon, huol harmaat hivukset. (Rääkkylä) (KRA)
- Mureaa, sanoi mummo kiisseliä.
- Mureesta janottaa, muttei suurista särpimistä. (Karvia) (KRA)
- Muretta täi sukassa, iloa soukko päässä. (Kolari) (KRA)
- Murheena hyvä pala säästössä. (Soini) (KRA)
- Murua rinnan alle.
- Mutkia juostesa se koiraki vanahenee. (Paavola) (KRA)
- Muukalainen on aina muukalainen, eikä muuksi muutu.
- Myöhäistä valittaa, kun maito on maassa.
- Myöhäistä itkeä, kun on jo paskat housussa.
- Myöhäistä rypistää, kun paskat on jo housuissa.
- Myöhäst rutist ko pask o housuis.
- Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.
- Mää her, sää her, kuka meitil krinti ava? (Salo)
- Naiset ensin, vaikka heikoille jäille. (A. J. Koskelan tokaisu kun äitinsä veti häntä pulkassa järven yli, Artjärvellä 1968)
- Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
- Naisen nauru ja kanan laulu eivät tiedä hyvää.
- Naiset on kuin perunapaistikkaita - kyllä niitä valitaan ja valitaan, mutta lopuksi kuitenkin kaikki kelpaa.
- Naiset on kuin viini, ne paranee vanhetessaan.
- Napa näkyy naapuriin ja naapurin pojat nauraa.
- Nauru pidentää ikää.
- Naurisvarasta ei hirtetä.
- Ne hevosista puhuu, jokka hevosilla ajaa. (Urjala) (KRA)
- Ne on er miehet, jotka ruumiita pesee, ja er miehet, jotka ulos kantaa. (Mäntyharju) (KRA)
- Ne on jäniksen valoja, mitä riijatessa tehään. (Jämsä) (KRA)
- Ne oo eri miähe ko kissoi nylkee. (Masku) (KRA)
- Nenä on tukossa kuin mikäkin Niagaran putous.
- Neuvo hyvä, apu parempi.
- Neuvottu mies on puoliksi autettu.
- Nii pitääki olla apteekissa hokmannia ja pakarissa pennin korppuja. (Alajärvi) (KRA)
- Niin makeaa, että menee kieli pyllyyn.
- Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- Niin makaa, kuin petaa.
- Niin on lujassa, kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
- Niin renki kuokkii kuin isäntä ruokkii. (Haapavesi) (KRA)
- Niin tuli nekin ropinat pirettyä, sano akka ko tuohelle kusi.
- Niinhän se on asia kissasella, kun naukaisee, niin saa maitoa. (Muuruvesi) (KRA)
- Niitä heinä juurta myäten, syä puuro puuta myäten. (Pyhäntä) (KRA)
- No nyt on kyrpä otsassa.
- No! Sanoi varis kun nokka katkes.
- Nopeat syövät hitaat eivät.
- Nostetaan kissa pöydälle.
- Nousi kuin lehmä makuulta.
- Nuoret tarkenevat pakkasessakin. (Kivijärvi) (KRA)
- Nuorna vitsa väännettävä.
- Nuoruus ja hulluus, vanahuus ja pöllöys. (Oulu) (KRA)
- Nuoruus on nuoruuden tuhlaamista.
- Nuttu nurin päin, onni oikein päin.
- Nuuka omaas pitää, hullun eväs ensin syärään. (Loppi) (KRA)
- Nuuka panee kirpu halki ja ottaa siitäki viel isoman puole. (Suomusjärvi) (KRA)
- Nuuka saa olla, muttei nulju. (Kuhmalahti) (KRA)
- Nuuka saa olla, vaan ei ahnas. (Pornainen) (KRA)
- Nuukuus on hyvä, vaan saituruus on suur paha. (Sysmä) (KRA)
- Nuukuus pitää alka tulitikuist. (Pietari) (KRA)
- "Nyt", sano mummo ja pyörtyi.
- Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (KRA)
- Nälkä kasvaa syödessä.
- Nälkä on paras kokki.
- Nälkäinen ei tiedä, miten paha ylensyöneenä on.
- Nätti kuin sika pienenä.
- Nätti kuin sika jouluna.
- Nättinä korppikin poikaansa pitää.
- Nätti tyttö tahallaan makaa aina mahallaan, joskus myöskin kyljellään ja tarpeen tullen seljällään.
- Odottavan aika on pitkä.
- Oishan sitä vintillä leipää, mutta lapset söi rappuset.
- Oja o ain pare tukit ku joki. (Mynämäki) (KRA)
- Oja on pellon herra. (Mänttä) (KRA)
- Oja pellon sonta ja katto tuvan honka. (Lappajärvi) (KRA)
- Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
- Ojasta allikkoon.
- Ojasta pääsöö yli, mutta ei onnestaa. (Lappee) (KRA)
- Ojennuksest oppii, vahingost viisastuu. (Uusikirkko) (KRA)
- Olla hilja, ni saara jenes. (Muurla) (KRA)
- Ollaan hiljaa, saadaan harakka. (Viipurin pit.) (KRA)
- Olo on kuin osuuskaupan hoitajalla, inventaarion jälkeen.
- Oma apu paras apu.
- Omalle kinkulle kolahti
- Oma kehu haisee.
- Oma koti kullan kallis.
- Oma lehmä ojassa.
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA)
- Oma nenä lähiti. (Laihia) (KRA)
- Oma on aena oma. (Kestilä) (KRA)
- Oma pää parempi kuin vasikan. (Lehtimäki) (KRA)
- Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA)
- Oma suu on tikanpojan surma. (Jyväskylä) (KRA)
- Oma syy syntiin. (Sotkamo) (KRA)
- Oma syys, vainaa, mitäs kualit. (Hollola) (KRA)
- Oma tarvis ensimäisnä. (Tervo) (KRA)
- Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA)
- Oma venek ensin tervataan. (Eno) (KRA)
- Omaansa lempokin nualasee. (Kauhava) (KRA)
- Omallaan ei ou voittanutta. (Pielavesi) (KRA)
- Omansa on orjan vaivat. (Uukuniemi) (KRA)
- Omasta selkänahasta olen auton repiny, sano turkistarhuri.
- Omastaa on jokkaine äkäne. (Savonlinna) (KRA)
- Omastaan pirukin huolen pitää. (Kivijärvi) (KRA)
- Omatunto on aina tännepäin. (Viipuri) (KRA)
- On aikaa itkeäkin, jos joskus nauraakin. (KRA)
- On aikaa iässä, iän päässä kymmeniä. (Kivijärvi) (KRA)
- On aikaa ja evästä. (Joensuu) (KRA)
- On emäntä talossa vieraan väärti, paikoittain parempikin. (Sulkava) (KRA)
- On ennenkin lapsia saatu eikä niin perkeleesti porattu.
- On evästä niin paljon kuin matkaakin. (Viljakkala) (KRA)
- On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
- On heikkoja herroissakin, vaivasia valloissakin. (Rantasalmi) (KRA)
- On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
- On kuin kukko tunkiolla.
- On köyhälläkin vettä. (Kuusamo) (KRA)
- On miehellä krassaamista: piippu, pyssy ja akka.
- On niitä ihmisiä, mutta on niitä ihmisparkojakin.
- On omakii suu vieraan veronen. (Leppävirta) (KRA)
- On oravalle oikein että käpy on jäässä.
- On se Herra hyvilläi, jaloillai Jumala. (Liperi) (KRA)
- On se hoekka huomennae, vajoo vastakii. (Pielavesi) (KRA)
- On se laiskallakkii kiire lauantaina.
- On taottava silloin, kun rauta on kuuma.
- On vuohellakin parta vaan ei miehen mieltä.
- On vähäkin tyhjää parempi.
- Onha herroil huomennii. (Heinjoki) (KRA)
- Onhan laudassakin oksanreikä.
- Onhan niitä nuoriakin kunnanvaivaisia.
- Onhan sitä aikaa maata maan povessa jotta silmän homeessa, jos piruilta rauhan saapi. (Sortavala) (KRA)
- Onhan sitä aikansa vaikka airan seipähänä, kun ei vain sattuisi veräjänpielehen. (Nurmo) (KRA)
- Onko Mikkelliin mänijöitä, juna mänj justiisa.
- Onks harmi hyvvää, murhe makiaa? (Lappeenranta) (KRA)
- Onnistuuhan se Iiläiseltäkin.
- Oo ämänt ja hyvä talos olemas, ete muut kon piikka käskemäs ja ite penkil makkamas. (Kalanti) (KRA)
- Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?
- Ookkona Oulusta, kaappaakkona lentokoneita.
- Ootko sää mies vai marjanpoimija?
- Oppia ikä kaikki.
- Osto lämmin lainapuut.
- Ota, anna oikealta, tarjoo aina vasemmalta!
- Ota hiiri hännästä kiinni. (Simo) (KRA)
- Ota ite, että käsi tottuu.
- Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. (Oulu) (KRA)
- Ovi kii ja kivi taa, ettei poru kylään kuulu.
- Ovi kii! ostolämmin.
- Ovi kii! Ostolämmin, lainapuut, varastetut tulitikut.
- Pa akka asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
- Paha kello kuuluu kauas.
- Paha saa aina palkkansa.
- Paistappas akka toenennii silakka, kun on joulu. (Kuopio) (KRA)
- Pakko ei oo ku kuolema ja sekkii vuan kerran.
- Pakko mahtua kun on vihitty.
- Paistaa se päivä risukasaankin!
- Painaa kuin synti!
- Pakko ei ole kuin syntyä ja kuolla.
- Paksusta pala parree.
- Paljoha siinä on hommaa ukolla, kun akka silkissä kävelee ja lapset käyvät kansakoulua. (Ähtäri) (KRA)
- Paljon hepo varsoja saa ja ite länkikaulaan kuolee. (Kontiolahti) (KRA)
- Paljon hommaa isännällä, mut emännällä on enemmän. (Karttula) (KRA)
- Paljon mahtuu puhetta maailmaan, tekoja sopii aina odottaa.
- Paljon porua ja vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.
- Pallit kenossa ja sata kymmenen lasissa.
- Panisi se hiiri kissalle kellon, jos uskaltaisi. (Nurmes) (KRA)
- Pare katto kon kattu. (Rauma) (KRA)
- Paremp myöhää kun ei millonkaa. (Juva) (KRA)
- Parempi katsoa katua, kuin katua.
- Parempi karvas totuus ko makea valhe.
- Parempi kaunis loppu kun koree alaku. (Nurmes) (KRA)
- Parempi kermakakku vieressä kuin kaksi jääkaapissa.
- Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
- Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
- Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
- Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna.
- Parempi ruumiin lepo kuin tyhjä vaellus. (Naantali) (KRA)
- Parempi siemen syöksyssä kuin kymmenen pussissa.
- Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
- Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu.
- Parempi yksi viljavatsa kuin ijankaikkinen niuknauk. (Rauma) (KRA)
- Paska ahneen kooras. (Nakkila) (KRA)
- Paska ei palijo hiivaa tartte, ennenkö se nousee. (Kuivaniemi) (KRA)
- Paska ei tarvitse kulkusia eikä huono hevonen häntää. (Puolanka) (KRA)
- Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
- Paska lapsen patja. (Vimpeli) (KRA)
- Paska nime anta, mut mies nimen kanta. (Vehmaa) (KRA)
- Paska on syöneen jälillä. (Nurmes) (KRA)
- Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
- Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
- Paska sen jäärän pienuuvesta, ko se on vain hyvä pökkäähän. (Himanka) (KRA)
- Paskaa lapsen näppiin, ettei opi kärkkymään. (Hirvensalmi) (KRA)
- Paskahan hyväntekijän palkka on. (Orimattila) (KRA)
- Paskalla käy keisarikin. (Veteli) (KRA)
- Paskalle poistuttava, kukko laulaa aamuisin.
- Paskalleha se köyhä haisoo rikkaan nennään. (Leppävirta) (KRA)
- Paskan suap koirasta hirtettyvvään. (Kiuruvesi) (KRA)
- Paskasta ei saa kultaa, vaikka kuinka kiillottaa.
- Paskasta ei saa vanukasta, vaikka kuinka vatkaa.
- Paskasta ei tule paakkelsii. (Ilomantsi) (KRA)
- Paskasta piäsöö pesemällä, synnistä katumalla, mut huorasta ei tule piikoo. (Nilsiä) (KRA)
- Paskaväli se on joka aina hyvänä pysyy. (Alajärvi) (KRA)
- Paskoa sit on on papinkii pailanhelmas. (Valkeala) (KRA)
- Paskoo paskalle, myrkkyvä myrkylle. (Jäppilä) (KRA)
- Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
- Penni ajatuksistasi.
- Pennissä on miljoonan alku. (Lapinlahti) (KRA)
- Pere ei elä peukalol. (Joutseno) (KRA)
- Peremmälle sanoi piru kerjäläiselle.
- Pers ei usko velkua. (Hartola) (KRA)
- Perse märkä eikä rahan kopeikkaa. (Helsinki) (KRA)
- Perse märkä, nuotta kuiva, eijoo kalan karvoo. (Savonlinna) (KRA)
- Perse on luotu pieremeä sekä jauhoi jauhamoa eikä kauroi kasvamoa. (Kirvu) (KRA)
- Perseelleehää sikaki kiusaa tekee kun ei syö. (Elimäki) (KRA)
- Perseelleen porsas kiusaa tekkee, kun kottinsa kaataa. (Kuhmalahti) (KRA)
- Persehän se on koirallakin, vaikka se hännällään sen peittää. (Lemi) (KRA)
- Persettään päin pappikin saarnaa. (Lieto) (KRA)
- Persiiseen päin on jokaisella kiperät hampaat. (Kitee) (KRA)
- Petoksella on jalat lyhyet. (Inkeri, Soikkola) (KRA)
- Petulla talot asutaan, rukiisella hävitetään. (Parkano) (KRA)
- Peukalo keskellä kämmentä.
- Pian haaskarilta tavara loppuu. (Inari) (KRA)
- Pian hauskalta tavara loppuu. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Pian on heikko houkuteltu, pitkätukka taivuteltu. (Viipurin pit.) (KRA)
- Pian on hinta hiplastu, kauvan kalua katsellaan. (Konginkangas) (KRA)
- Pian se halla matalan kylmää. (Tyrvää) (KRA)
- Piaru on paskan kranni. (Isokyrö) (KRA)
- Pien mies kyrpänä, pien akka vittuna. (Ilomantsi) (KRA)
- Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut.
- Pienellä miehellä isot puhheet.
- Pieni pahantekijä hirtetään, suuri usein hirttäjänä.
- Pienilläkin padoilla on korvat.
- Pienistä puroista ne isotkin joet kasvaa.
- Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
- Pihlaanmarja rastaan poijan viivyttää. (Leppävirta) (KRA)
- Pihlaja ei kahta kanna, vettä ja marjoja. (Taipalsaari) (KRA)
- Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
- Pihlajain vitta, haapain ailas, katajain seiväs, ne kestää miehen ijän. (Iitti) (KRA)
- Piiat ja perunat ei kelpaa kun yhyren vuaren. (Isokyrö) (KRA)
- Piijan nauru ja kanan laulu ei tiejä hyveä. (Iisalmi) (KRA)
- Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan. (Orimattila) (KRA)
- Piijat ja naoriit oovat jooluun asti hyviä. (Iisalmi) (KRA)
- Piika ei oo ihmine eikä renki oo herra. (Lempaala) (KRA)
- Piika ei ou immeinen eikä tamma hevonen eikä harakka lintu eikä kotivävy mies. (Rautalampi) (KRA)
- Piika ja renki, ne on ku yks henki. (Savonlinna) (KRA)
- Piika on kun eläin, renki piian luontokappales. (Uusikaarlepyy) (KRA)
- Piika pitää olla edestä kengässä, takaa raudassa, tuo tullessa ja vie mennessä. (Vieremä) (KRA)
- Piika pojan potkasoo, huora tytön tekköö. (Rääkkylä) (KRA)
- Piika talon kaonistaa, mut renki haesun antaa. (Pielavesi) (KRA)
- Piika tulee pierijäst, vaan ei tuulen naurajast. (Iitti) (KRA)
- Piikahan sen tietie, mitä piika sietie. (Hollola) (KRA)
- Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
- Piim ja puur o piika ruakka, silak ja leip trenki ruakka. (Halikko) (KRA)
- Piimä ei ole maito, rieska ei ole leipä eikä kinnuset ihmisiä. (Kinnula) (KRA)
- Piimällä ei kasva ku isoot nyrkit ja jyrkät olkapäät.
- Piispa kun ajaa pappilaan, niin lammas lyödään kattilaan. (Paltamo) (KRA)
- Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
- Piru auttaa hätätilas ja Jumala auttaa ajan kans. (Nousiainen) (KRA)
- Piru olet, jos Porista olet, mutta jos Kokemäeltä, niin koko perkele. (Pomarkku) (KRA)
- Piru pettää perkeleen ja varas varkaan varastaa. (Lohja) (KRA)
- Piru pituuttaan kiittää, vaan matalalla maata kynnetään. (Suistamo) (KRA)
- Piru pökkelösä kuataa. (Iisalmi) (KRA)
- Piru se vanha on ja ihminen on ijällinen. (Kuivaniemi) (KRA)
- Piru tuloo eikä ou veskään vielä varia. (Rantasalmi) (KRA)
- Piru viepi vinkuvalta, pahahenki parkuvalta. (Sotkamo) (KRA)
- Piru viä pualet pyhätyästä. (Kuru) (KRA)
- Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
- Piruhan pitkä mehtässä, vähän käryvä nenässä. (Hartola) (KRA)
- Piruko kirkon pimittänöön, ettei evankeljumiikaan erota? (Kuopion pit.) (KRA)
- Piruks simmottet käet kututaan, kun kuuvalol kukkuu. (Somero) (KRA)
- Pirunpaskast ko tehhää ingkväärtii, ni se o koko vetkaletta. (Joutseno) (KRA)
- Pirusta pääsee rukoilemalla, mutta ei pahasta akasta siunaamallakaan. (Lappajärvi) (KRA)
- Pirusta pääsöö siunoamalla, mutta pahasta ihmisestä ei pääse manoamalla. (Karstula) (KRA)
- Pirä arvo itselläsi, anna arvo toisellekin. (Uurainen) (KRA)
- Pitkä kuin nälkävuosi.
- Pitkässä juoksussa Merkitys: Pidemmällä aikavälillä, tulevaisuudessa
- Pitkässä kuusessa Merkitys: Jokin on vielä kaukainen tavoite
- Pitkäveteisiä ovat herrain kiireet. (Rauma) (KRA)
- Pitäs lähtee, sano kärpänen, ku tervaan tarttu.
- Pitää [jostakin] kuin hullu puurosta.
- Pitää kuningaski kulusa, pappi paikkavaatteesa. (Jyväskylä) (KRA)
- Poes hemmut heittämine, talon töelle taepumine. (Leppävirta) (KRA)
- Poikkeus vahvistaa säännön.
- Pois alta risut ja männynkävyt.
- Pois hiir hevosen korvasta. (Joroinen) (KRA)
- Poissa silmistä, poissa mielestä.
- Pojasta polvi paranee. (Hausjärvi) (KRA)
- Pojat ovat poikia ja pojilla on poikien huvit! (latinal. sananlasku)
- Pole pole, kyllä ketjua riittää!" (selitys: saa siinä (turhaa) työtä tehdä ja huhkia hiessä, mutta tuloksesta ei ole niinkään/mitään varmaa tietoa)
- Polttaen tavarastaan pääsee. (Ähtäri) (KRA)
- Porist tuut niin piru oot, Kokemäelt ni koko perkele.
- Porstuasta talon tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon vesi. (Oulu) (KRA)
- Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA)
- Puhu sie, mie piän hevosta. (Heinjoki) (KRA)
- Puhuen asjap paranee. (Suomusjärvi) (KRA)
- Puhujen asiat selkenee. (Tammela) (KRA)
- Puhumaton hulluista viisain. (Turtola) (KRA)
- Puhumatta paras.
- Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Kokkola) (KRA)
- Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. [2]
- Puihin meni, kuin Sakkeus aikanaan.
- Puolet totta leekissä. (Iisalmi) (KRA)
- Pureva koira ei hauku. (Sumiainen) (KRA)
- Putosi ku eno veneestä.
- Puute perreeseen toran tuop. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Pyörii kuin hiiri tynnyrissä.
- Pyörii kuin pieru nahkahousuissa.
- Pyörii kuin pieru Saharassa.
- Pyörii kuin pieru vääräuskoisen sotilaan nahkahousuissa.
- Pyörii ku puolukka pillussa.
- Pyörii ku hullun mulkku mielettömän persiis
- Pyörii kuin ryssä Anttilassa.
- Päivää että pätkähti.
- Päästä väljemmille vesille.
- Raha tulee rahan luo.
- Raha ei lopu ja ruma ei muhun tartu
- Rahaa on kuin roskaa, roska on kuin paskaa ja paska ei lopu koskaan
- Rahaa on niin paljon ettei paskalle taivu.
- Rahaa on vaikka lampaat söisi.
- Rahalla saa ja hevosella pääsee.
- Rahalla saa ja Mersulla pääsöö
- Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.
- Rahan puutteessa on moni köyhynyt.
- Rahan tuloa ei voi estää.
- Raja se on raittiuvellakkii.
- Rajansa se on kaikella.
- Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.(pitkään ja hartaasti)
- Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
- Rakkaas ej oo potaattia, vaekka se tekköö samallaesia mukuloeta. (Iisalmi) (KRA)
- Rakkaudesta se hevonenkin potkii.
- Rakkaus ei ole mikään potaatti. (Laukaa) (KRA)
- Rakkaus ei velliä höystä. (Sievi) (KRA)
- Rakkaus fällyi leventtä. (Uskela) (KRA)
- Rakkaus ja hernerokka ovat ruumiille häiriöksi.
- Rakkaus kaikki peittää, rakkaus raon täyttää. (Askola) (KRA)
- Rakkaus kulutta nenä ja huulet, vaikka ne olis kuinka suuret. (Karinainen) (KRA)
- Rakkaus on ankara ja lempi kova, siihen kuolee seisaalleen ja silmät jää auki. (Hollola) (KRA)
- Rakkaus on kuin pieru. Jos sitä täytyy vääntää, sen on paskaa.
- Rakkaus on raatto, se repi paha paerakki. (Nousiainen) (KRA)
- Rakkaus on rikkautta parempi. (Uusikaupunki) (KRA)
- Rakkaus on sokea. (Lieto) (KRA)
- Rakkaus on sukkela tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo) (KRA)
- Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
- Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä. (Koski Hl.) (KRA)
- Rakkaus viep viisaalta puol mieltä, hullulta kaekki. (Iisalmi) (KRA)
- Raukkauvessaa se hevonenkii potkii. (Parikkala) (KRA)
- Rakko laiskan kämmenpäähän, käsnä tekijän käthen. (Kittilä) (KRA)
- Rakko on laiskan kämmenessä. (Sipoo) (KRA)
- Rakko ruatajan käissä, käsnä laiskan kämmenessä. (Ilomantsi) (KRA)
- Rakko työttömän kouraan, rupi laiskan perseeseen. (Hausjärvi) (KRA)
- Rasva on rikkoan rokas, kettu köyhä keitokses. (Räisälä) (KRA)
- Rasvainen on rauhan kattila, vaikka vettä keittäs. (Enontekiö) (KRA)
- Raukat menköhöt merten taa.
- Rehellisyys maan perii. (Renko) (KRA)
- Reikä se on rinkelissäkin.
- Reissun kun teköö nin viisaampana palaa. (Sotkamo) (KRA)
- Reissus rähjäytyy. (Heinjoki) (KRA)
- Rengillä on kolme kovaa päivää vuodessa: ohrariihi, sikalahti ja lukupäivä. (Mäntsälä) (KRA)
- Rengin on pyhä ja yö, isännän arki ja työ. (Kuusjoki) (KRA)
- Rengin ruumis ja vitun posket ne on aina hijessä. (Ilomantsi) (KRA)
- Renki kun eläin ja piika on renkin luontokappale. (Ruovesi) (KRA)
- Renkin ruumis ja vitun harteet ne on luotu kestämään. (Kitee) (KRA)
- Rento elämä, jäi mitä jäi. (Alavus) (KRA)
- Riidellä akan kanssa on yhtä kuin juosta kappia hullun vasikan kanssa. (Kalajoki) (KRA)
- Riita repii, rauha rakentaa.
- Rohkea rokan syö.
- Routa porsaan kotiin ajaa.
- Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. (Oulu) (KRA)
- Ruma kuin Riihimäki.
- Ruma ruokkii rukiilla, kaunis sielun karvaudella.
- Rumat ne vaatteilla koreilee.
- Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.
- Ruoka on hyvää nälkää vastaan.
- Ryhmässä tyhmyys tiivistyy.
- Ryssä on ryssä vaikka voissa paistettuna
- Ryyppy murheeseen, toinen pahaan mieleen. (Juankoski) (KRA)
- Ryyppy rokalle, kaksi kalalle. (Jämsä) (KRA)
- Ryyppy vettä, toinen viinoo, mikä yl siitä, se on liikoo. (Liperi) (KRA)
- Ryyppää ryyppyis, tiije temppuis. (Savitaipale) (KRA)
- Ryyppää ryyppys ja pidä järkes. (Rauma) (KRA)
- Ryypyn ryyppää vaik tärpättiiniä. (Ahlainen) (KRA)
- Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
- Ryypätä soap, mutta ee rähjätä. (Iisalmi) (KRA)
- Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
- Saa nuukalta joskus, mutt ei tuhlarilta koskaan. (Koski Tl.) (KRA)
- Saat viisaan nimen jos et virka mitään.
- Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
- Sade viljan kasvattaa, pouta terän tekee. (Tammela) (KRA)
- Saivaren täi paskantaa. (Lehtimäki) (KRA)
- Saivaria täi munii. (Turtola) (KRA)
- Sakia on köyhän makiaa. (Jalasjärvi) (KRA)
- Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät.
- Sammakko ku peäsiä mättäälle, ni se korahtaa. (Padasjoki) (KRA)
- Sana auttaa, sana painaa. (Keuruu) (KRA)
- Sana sanasta, kaks paraasta. (Kontiolahti) (KRA)
- Sanansa mies pitää. (Lahdenpohja) (KRA)
- Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli) (KRA)
- Sanat on selevät mutta nenä nuotin sotkoo!
- Sanoista mies tunnetaan. (Perniö) (KRA)
- Sataa kuin Esterin perseestä.
- Sattuu se lusikka joskus suuhun sokkeellekin. (Eno) (KRA)
- Sattuu se rasva sokeinkii lusikka. (Suistamo) (KRA)
- Sattuuhan sitä paremmissakin perheissä.
- Sauna se on köyhän apteekki. (SSSK)
- Se aijaa ja rallattaa, kenne kannattaa. (Antrea) (KRA)
- Se ei aatuvasta aekoo niä, joka ei aresta pyhhee tie. (Leppävirta) (KRA)
- Se ei ou kirpun purema, joka on lain panema. (Pieksämäki) (KRA)
- Se ei pelaa, joka pelkää.
- Se haju isä on ko haju ilmotta. (Kalanti) (KRA)
- Se hakee joka tarvittee. (Lapväärti) (KRA)
- Se harjalliset panee, joka rahat saa. (Viljakkala) (KRA)
- Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa.
- Se joka ainoansa antaa, se satakertaisesti takaisin saa. (Pori) (KRA)
- Se joka ei osaa tehdä, se opettaa.
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Se ku ensmätteks pussin panna, se viimätteks ulos oteta. (Halikko) (KRA)
- Se kun antoi hengen, se antoi leivän. (Nummi) (KRA)
- Se kun katin kerra nylke, niin kyl se hännä sit jah jaksa vettä. (Raisio) (KRA)
- Se mikä ei tapa, se vahvistaa.
- Se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
- Se mikä on ollutta, se on mennyttä.
- Se minkä illasta voittaa, sen aamusta häviää.
- Se oli sitten tässä, sanoi ritari Ässä.
- Se on annettu, joka on tariottu. (Himanka) (KRA)
- Se on autuas, kell on akan ruato laualla. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Se on eri asia, jos isäntä kalikan ottaa. (Tottijärvi) (KRA)
- Se on eri asia, kun voita kerjätään, siinä tarvitaan pyttykin. (Korpilahti) (KRA)
- Se on eri asja, kun pane voit rasja. (Halikko) (KRA)
- Se on eri kerjuuta, kun voita kerjäthän. (Härmä) (KRA)
- Se on eri kun sahatahan ja eri kun sika hinkkaa. (Kauhajoki) (KRA)
- Se on eri tuohenlähtöö, kun kymmenen konttii yhestä koivusta. (Nurmes) (KRA)
- Se on erittäin, kun pannaan parittain. (Utajärvi) (KRA)
- Se on harmii, kon ei ol sängys karmii; tekkee mitä tekkee, ni kaikki näkkee. (Ulvila) (KRA)
- Se on herra, joka ittensä hallittee. (Orimattila) (KRA)
- Se on hirviä nälkä, jos ei leiväl lähe. (Heinjoki) (KRA)
- Se on huitua, että sika lentää ja kärpänen märehtii. (Teisko) (KRA)
- Se on huumoria, sanoi mummo ku pikkusen liukastu.
- Se on kaekki rasvoo mikä voesta löytyy. (Sotkamo) (KRA)
- Se on koiralle oikein että luu on kovaa ja koppi vuotaa.
- Se on koree jos on luonnon lihava.
- Se on myöhästä hiiren haukotella.
- Se on päivää että pätkähti.
- Se on päivää, sano maisteri kun haukotteli.
- Se on sen herkumpata minkä serkumpata. (Kannonkoski)
- Se onkin erikseen, kun akat tanssii. (Parikkala) (KRA)
- Se oo aikko herranpäivil päätety, et sil kute heost ol, saa kävel. (Kalanti) (KRA)
- Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
- Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
- Se parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.
- Se tauti on kualemaks, kon ei pyhäksikä paran.
- Se vappuna maas, joka maariana malaalla. (Jalasjärvi) (KRA)
- Sehä ajjaa, jol o aesat. (Kangasniemi) (KRA)
- Sehän emäntä, joka isännän reijellä istu. (Juva) (KRA)
- Sehän on isäntä, joka emännän kans makaa. (Askola) (KRA)
- Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.
- Sekkii ropina on pietty, sano mummo kun tuohellen kus.
- Sellasta se on.
- Selvähän se on, kännissä se on! (Ähtäri)
- Semmonen hinta kuin kintaatkin. (Tampere) (KRA)
- Sen apu ensimäine, kenne laukko o ojas. (Muolaa) (KRA)
- Sen eesthän löytää, minkä takansa jättää. (Sodankylä) (KRA)
- Sen haukkaki tietää saaneensa, joka on kuvussa, ei kynnessä. (Kivijärvi) (KRA)
- Sen jälkeen ase kuin mieskin. (Isojoki) (KRA)
- Sen laulua laulat jonka leipää syöt.
- Sen päälhä tallataa, kuka alarapul. (Kivennapa) (KRA)
- Sen virttähä laulaa pitää, kenne rees istuu. (Heinjoki) (KRA)
- Seura tekee kaltaisekseen.
- Sido hevoses hyvin, venehes vielä paremmin. (Keski-Suomi) (KRA)
- Siellä paha missä mainitaan, siellä maha missä painitaan.
- Sievä kuin sika pienenä.
- Siihen kassaan hevonen lantansa puottaa, missä näkköö entistä olevan. (Hankasalmi) (KRA)
- Siihen se hiis tuo, mistä ottaakii. (Karkku) (KRA)
- Siihen uskoo, kun näkee. (Oulu) (KRA)
- Siinä astuja astuu, missä istuja istuu. (Kuusamo) (KRA)
- Siihen se hiis heittää, mistä ottaakii. (Kuopio) (KRA)
- Siint on hyvä miel, ko ei oo paha miel. (Kivennapa) (KRA)
- Siinä se seisoo kuin paska Junttilan tuvan seinässä.
- Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu kun hevoset nai.
- Siinähän se aeka männöö, missä ikäkin kulluu. (KRA)
- Siinähän se menee niin kuin jäitä polttelis.
- Siit vast Haikone havaits, ku muut olliit murkinalla. (Terijoki) (KRA)
- Siittä helpoin ylitse mennä, missä aita matalin. (Kauvatsa) (KRA)
- Siitä aatos, mistä puutos. (KRA)
- Siitä armo, mistä yrmy. (Jaala) (KRA)
- Siitä kieli mistä mieli.
- Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA)
- Siitä yli, mistä aita matalin. (Alavus) (KRA)
- Siitähä se o alaku uamusilla, mihkä loppu iltasilla. (Kangasniemi) (KRA)
- Sikakin kyllästyy yhteen ruokaan.
- Silahkat ovat pieniä joulukaloiksi. (Ylikiiminki) (KRA)
- Silaka ova piäni pyhäruakki. (Halikko) (KRA)
- Silakakkin on hyviä, kun ne saa vois pehtaroora. (Laihia) (KRA)
- Silakka miehen tiellä pitää. (Lavia) (KRA)
- Silakka se on talonpojan lohta. (Vilppula) (KRA)
- Silakkaa en syä enkä renkiä riiaa. (Hausjärvi) (KRA)
- Silloin akka autuaana, kuin on mies humalassa. (Soini) (KRA)
- Silloin haukka syö ko haukka saa. (Siikainen) (KRA)
- Sillon ne on akat kärtynä, ku on uuni kuumana. (Kuivaniemi) (KRA)
- Sillä huono, millä voipi.
- Silmistä sielu paistaa.
- Silthää se hanska palaa, joka tulta kohentaa. (Vehkalahti) (KRA)
- Siltä armo jolta hirmukii. (Kuopion pit.) (KRA)
- Siltähän se kuoloo hevonen, jolla on. (Joroinen) (KRA)
- Sinne rako irvistyy, kunne kalu kallistuu. (Ruskeala) (KRA)
- Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
- Sitte harmaa havahtu, ku piä palo. (Mikkeli) (KRA)
- Sitten vasta Haikonen havahti, kun Riikosella ol riih puitu. (Parikkala) (KRA)
- Sitten vasta Hanna havahtuu, kun pää palaa. (Helsinki) (KRA)
- Sitä ei kestä Erkkikään. tai Sitä ei tiedä Erkkikään.
- Sitä Elli mitä muutkin piiat. (Längelmäki) (KRA)
- Sitä hepo syö mitä vetääkin. (Tyrvää) (KRA)
- Sitä Herra ruokkii, joka maata kuokkii. (Laukaa) (KRA)
- Sitä hiittä hiipominen, jonk on hiijen heleman alla. (Hankasalmi) (KRA)
- Sitä kuningas kiittää, mikä riikkii siittää. (Uusikirkko) (KRA)
- Sitä saa mitä tilaa.
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- Sitä sattuu kun ei pidä hattuu, mutta siihenkin tottuu kun hatut loppuu.
- Sitä se on! sano ja vei tikulla pihalle.
- Sitä susi naura, ku lammas parkku. (Salo) (KRA)
- Sitä susi pässille antaa, että niskasta korpeen kantaa. (Ähtäri) (KRA)
- Sitä viljaa saalaan, jota kylvetien. (Hämeenkoski) (KRA)
- Sivellen hautaa syödään, katellen piikoja naidaan. (Loppi) (KRA)
- Soap hiihtäjä hikesä, riihenpuija lämpimäsä, jaohaja jalo varisak. (Rautavaara) (KRA)
- Sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja.
- Sokea on suolen silmä. (Askola) (KRA)
- Sokeassa ei ole tien neuvojata. (Tervo) (KRA)
- Sokee on hyvillään kun vähännik näköö. (Ilomantsi) (KRA)
- Sokee syöp silmillisen eistä kalavain. (Muuruvesi) (KRA)
- Sokia Liisa näki suden, mykkä Kreeta meni ja hölötti sen ympäri kyliä. (Kaustinen) (KRA)
- Sokialla ei oo syytä, ei sakkoo, käyköön silmää tai korvaa. (Heinjoki) (KRA)
- Sokkee kun piäsöö makkeen makkuun, ei arvoo heretäkkää. (Suonenjoki) (KRA)
- Sokkee silemäpuolela suahaa. (Sulkava) (KRA)
- Sokkeeha se on mieletön silemä. (Maaninka) (KRA)
- Sokkeeta ei sakoteta. (Viitasaari) (KRA)
- Sokkiilla on kaek koppeekat. (Impilahti) (KRA)
- Soma kuin sika pienenä.
- Sontiaisen jäläkeen jos lähet, se viepi tunkiolle. (Nurmes) (KRA)
- Sopii kuin hajuvesi pässille.
- Sopii kuin isä äitiin.
- Sopii kuin nenä päähän.
- Sopii kuin nyrkki silmään.
- Sopii kuin nyrkki suutarin silmään.
- Sopii kuin satula lehmälle.
- Sopii kuin silmä otsaan.
- Soppii sitä sitte hiiren haukotella, ku on jo puoli kissan persijessä. (Ylikiiminki) (KRA)
- Sopu ravitsee, riita kalvaa. (Akaa) (KRA)
- Sopu riikin rakentaa, riita riikin hajottaa. (Kullaa) (KRA)
- Sopu sijaa antaa. (Simo) (KRA)
- Suas nähä suako ukoilta muoata.
- Sukkoo neuloo, ukkoo toivoo. (Tuusniemi) (KRA)
- Suku se pahin on. (Sodankylä) (KRA)
- Suo siellä, vetelä täällä, eikä kuivaa kuulukaan. (Hyrynsalmi) (KRA)
- Suola ja sakea on köyhän makea. (Nastola) (KRA)
- Suomalainen ei kehu, ei ainakaan itseään.
- Suaman pitää herralle teyrii: jos ei muuta niin harakka." (Pälkjärvi) (KRA)
- Suomi suomalaisille! (Elias Lönnrot) [3]
- Suophan akka miehen, mut ei lapset issee. (Joroinen) (KRA)
- Suot sulaa, maat sulaa - suruton sydän ei silloinkaan.
- Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
- Suu ei kulu suudellessa, käsi kättä annettaissa. (Orimattila) (KRA)
- Suu kiinni ku mulle puhut.
- Suu on syrämen tulkki. (Vähäkyrö) (KRA)
- Suu on viisas pimeessäkin. (Hämeenlinna) (KRA)
- Suu puhuu sydämen kyllyydestä. (Helsinki) (KRA)
- Suu sanan erehryttää. (Ilmajoki) (KRA)
- Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA)
- Suu söis ja vatta vetäs, vaan ei kanna hennot sääret.
- Suu söis ja vatta vetäs, vaan ku ei kestä nuo hennot sääret.
- Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta.
- Suus särje sydän! (Rauma) (KRA)
- Suussa ompi köyhän aitta. (Virolahti) (KRA)
- Suutari on sutten sukku, kraatari on flikkain tuttu. (Rauma) (KRA)
- Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
- Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA)
- Suuttuneella ei oo aikoo. (Tuusniemi) (KRA)
- Suvi toese hevosta, ni suat karvat palakastas. (Kangasniemi) (KRA)
- Sylttysukka, kolttakenkä ei ikinä miestä saa.
- Syy on pahaa peljätä. (Savukoski) (KRA)
- Syy soon, että hyä maksaa. (Pello) (KRA)
- Syö missä syöt, mutta kotiin paskalle.
- Syö saadessas, tulee aika saamatonkin. (Virrat) (KRA)
- Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, sillä maailman sivu on pitkä.
- Syömällä pienet taudit menevät. (SSSK)
- Syöp, juop aikanaan, kulkulainen tulloo kuitenkin. (Sonkajärvi) (KRA)
- Syöp se hauki sammakonnii selän pitkä uituvaa, naip se poeka häjynnii euko viiko ilima oltuvaa. (Liperi)
- Syötä vierasta sanoilla, kunnes keitto kerkiääpi.
- Sääli on sairautta.
- Sääliä saa ilimaaseksi, kateus pitää ansaata.
- Säästäin sammakkaki savee syö. (Huittinen) (KRA)
- Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
- Taetto se ennen Herra sen puun latvan, joka alako taevaaseen ylöttyvä. (Sotkamo) (KRA)
- Taikina tahkeens tahtoo. (Naantali) (KRA)
- Taikina täs ja joulu tos ja kirkkoonkin pitäs joutuman. (Mäntsälä) (KRA)
- Taikina täytes tahtoo. (Nummi) (KRA)
- Taikinan valta talossa. (Sumiainen) (KRA)
- Taivaassa ei ole kaljaa, siksi juommekin sen täällä.
- Talo elää tavallaan, vieras lähtee/kulkee/käyp´ ajallaan.
- Talous tarkka, vakaa markka.
- Tasan eväät matkalla, tasan naiset talkoossa. (Rautalampi) (KRA)
- Tasan eväät matkassa. (Teisko) (KRA)
- Taudiks hyvä pala takana. (Noormarkku) (KRA)
- Tauti kovenee, mut tropit vähenee. (Jaala) (KRA)
- Tauti tulee piikaan niinku ihmiseenki ja trenkiin niinku muuhunki luontokappalaa. (Somerniemi) (KRA)
- Tautikaan ei soa tyhjästä tuvasta. (Lehtimäki) (KRA)
- Tautinen syö, minkä kärsii. (Rautalampi) (KRA)
- Tauvin soap tahallaan kun ostaa omalla rahallaan. (Pyhäselkä) (KRA)
- Tauvist ei peäse muute ko potemal. (Joutseno) (KRA)
- Tavallansa maa elää.
- Tavaraa naides ja kipua kuolles. (Lapväärti) (KRA)
- Tavaraas ei uo raha hukas. (Uusikirkko) (KRA)
- Tavaran kanssa on hyvä hävitä. (Sonkajärvi) (KRA)
- Tehhään akoelle kiusoo, paskataan hoosuin ja pestään ite. (Iisalmi) (KRA)
- Tehyks tulloo hittaan työt, laiskan jää tekemättä. (Suonenjoki) (KRA)
- Tekevälle sattuu.
- Terve sielu terveessä ruumiissa.
- Tianamont raha on paljo mailmas." (Laitila) (KRA)
- Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
- Tiellä herrat riihellä. (Kurikka) (KRA)
- Tiellä on morsian riihessä ja pappi pellolla. (Kolari) (KRA)
- Tilaisuus tekee varakkaan
- Tilaisuus tekee varkaan.
- Toimii kuin junan vessa.
- Toimii kuin sinisen junan vaunun vessa.
- Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
- Toisen hevonen ja oma piiska, ei tartte surkutella kumpaakaan. (Alastaro) (KRA)
- Toisen housuilla on hyvä tuleen istua. (Renko) (KRA)
- Toisin täällä tuuloo, kun akat luuloo. (Härmä) (KRA)
- Toivossa on hyvä elää.
- Torstai toivoa täynnä.
- Torilla tavataan.
- Tosi kuin vesi ja pitää kuin seula.
- Totuus on sodan ensimmäinen uhri.
- Totta helvetissä, valhetta taivaassa.
- Tulee enee muresta, kun pannaan kaksi päätä tyynylle. (Lappajärvi) (KRA)
- Tulee se hiiri väliin nukkuvankin kissan suuhun. (Jääski) (KRA)
- Tulta munille.
- Tuli kuin apteekin hyllyltä.
- Tuli kuin Manulle illallinen.
- Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
- Tuli yllättäen ja pyytämättä, kun Annelin paperit.
- Tulis sota ja tappais nuo kerjäläiset.
- Tulis kesä ja kärpäset ni olis köyhälläkin kavereita.
- Tulis jo talvi ja tappas pummit.
- Tulis joulu niin sais yölläkin syödä.
- Tullee se puuteh linnaannii. (Kangasniemi) (KRA)
- Tuloo rasva kerran köyhänki lusikkaan. (Nurmes) (KRA)
- Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
- Tuntooha hiton hatustaa, pahan hengen paijastaa. (Kivennapa) (KRA)
- Tupakka tappaa, mut voi porkkanaanki tukehtua.
- Turha itkeä, kun maito on jo kaatunut.
- Turha kuin tuulilasinpyyhkijä hanhen perseessä.
- Turha on pyllistää, jos paskat on jo housussa.
- Turpoo kuin Tyny-Jussin virsikirja.
- Tuu syyparka tänne, tääl on entisiiki.
- Tuumasta toimeen.
- Tyhjä kuin Seinäjoen tori.
- Tyhjä kuin jeesuksen hauta pääsiäisaamuna.
- Tyhjästä on paha nyhjästä.
- Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
- Tyhmyydestä sakotetaan.
- Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta.
- Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
- Tyhmän eväät syödään ensin.
- Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
- Tyhmä kuin saapas.
- Tykkään susta kuin hullu puurosta.
- Tyvestä puuhun noustaan, latvasta lentoon lähdetään.
- Tyynessä vedessä se sammakkokin kutee.
- Työ tekijäänsä kiittää.
- Täe saevareen paskantaa. (Laukaa) (KRA)
- Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
- Täi elävässä, mato kuohleessa. (Karunki) (KRA)
- Täi lihalla elää, mies muulla ruuvalla. (Nurmes ) (KRA)
- Täi miehessä, kirppu koirassa. (Pieksämäki) (KRA)
- Täi saivaren tekköö, saivaresta ei tule mittää. (Savonranta) (KRA)
- Täi suruks sukassa, iloks kirppu peässä. (Kinnula) (KRA)
- Täihän aina lihoo syö. (Rautalampi) (KRA)
- Tämä suku ei säästä, sano poika kun äitiäs riias.
- Täynnä kuin Turusen pyssy.
- Uipi se hauki harjullekin kyntäjän vakoa myöten. (Kiihtelysvaara) (KRA)
- Unet männööt öitä myöten, vanhat mummot teitä myöten.
- Uni vaivat huojentaa. (Inari) (KRA)
- Uppoaa kuin häkä päähän.
- Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
- Uppoaa kuin vanhaan naiseen.
- Upposi kuin hohtimet kaivoon.
- Usein ihminen joka puree kättä joka häntä ruokkii, nuolee jalkaa joka häntä potkaisee.
- Usko se on joka auttaa. (Vilppula) (KRA)
- Uskovaisten tavarat on yhteisii. (Joensuu) (KRA)
- Usseemp hammas kun hartija. (Tuusniemi) (KRA)
- Utu ilmoin välil. (Lavansaari) (KRA)
- Uuhi ja emäntä on aina kotona. (Joensuu) (KRA)
- Uunista liha parasta. (Punkalaidun) (KRA)
- Uuret luuvat paraiten lakasee. (Tampere) (KRA)
- Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)
- Uusi vuosi, uudet kujeet.
- Vaatteet tekevät miehen.
- Vasta aika persettä pidellä, kuin pieru päässyt on. (KRA)
- Vahingosta viisastuu.
- Vahinko ei tule kello kaulassa.
- Vaihtelu virkistää sano kissa ku eukolla pöytää pyyhki.
- Vaikka olis kuinka juovuksis, ei se nyhterän väärtti. (Naantali) (KRA)
- Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
- Vakka kantensa valitsee.
- Valheella on lyhyet jäljet.
- Valta menee päähän. (Askola) (KRA)
- Vanha kuin Jeesus.
- Vanha kuin taivas.
- Vanha suola janottaa.
- Vanhassa vara parempi.
- Vanhuus ei tule yksin.
- Vapaa valta ahvenella: ottaa onkeen jos tahtoo.
- Vappu tulee käki kainalos ja pääskynen pivos. (Mietoinen) (KRA)
- Vappu tulee vasta kainalossa. (Hirvensalmi) (KRA)
- Vappuna käki huutaa vaikka hongankolosta. (Sääksmäki) (KRA)
- Vapun on pääskynen pivossa, käki erkin kainalossa. (Tuulos) (KRA)
- Varha mylly ja myöhä kirkko, nii selkki molemmist vikkelän pois. (Turku) (KRA)
- Vast aika varkaan katuu, kun on kahleet kaulas. (KRA)
- Vast ämm äkkäs, kon pual hamet palan ol. (Kalanti) (KRA)
- Vasta harmaakin havatti, kun karvat kahatti. (Forssa) (KRA)
- Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.
- Velka veli otettaessa, velipuoli maksettaessa.
- Verttases viäres vareski istuu. (Rauma) (KRA)
- Vesi vanhin voitehista.
- Vettähän ne juop herroin hevosetkii ja kauniin karvan kasvaavat.
- Vie mennessäs, tuo tullessas, tee siellä ollessas. Pissaa piikani kävellessäs.
- Vie se halla huuleltakin. (Lappee) (KRA)
- Vie sie, mie vikisien.
- Viedään kuin pässiä narussa.
- Viekööt vaikka tuhkatkii pesästä.
- Vielä erkkikin innuu, urpaanuskin urisee. (Kokemäki) (KRA)
- Vielä se Herra helepon antaa. (Sotkamo) (KRA)
- Vieläkö vanha suola janottaa.
- Vierivä kivi ei sammaloidu.
- Viikate heinäh, päre seinäh. (Elimäki) (KRA)
- Viikates ja harava, siinä vanhanpiian tavara. (Lappajärvi) (KRA)
- Viikon kestää vaikka aidan seipäänä.
- Viimeinen sana jätkämieheltä.
- Viimätteks parhaat porsaat syntyvä. (Rauma) (KRA)
- Viina on viisasten juoma.
- Viina on viisasten juoma, tosimiehet juokin konjakkia.
- Viinankeittäjä, viinankauppias ja kortinlyöjä, ne ei rikastu koskaan. (Rovaniemi) (KRA)
- Viini on viisasten juoma.
- Viinissä on totuus.
- Viipyen erät paremmat. (Rautalampi) (KRA)
- Viisas elää vähemmälläkin.
- Vilu liika kintahassa, lämpönen sukan terässä.
- Vingahtaa sammakkokin, kun päälle astuu. (Viljakkala) (KRA)
- Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat.
- Virja vanhin saapi laiskat lapset. (Rovaniemi) (KRA)
- Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
- Vittu ja vastamäki miehen pehmittää. (Nokia) (KRA)
- Vittu koko ijän kesteä. (Sysmä) (KRA)
- Vittu pitää vetensä, vaikk on suu alaspäin. (Tyrvää) (KRA)
- Vittu se on vieraan silmä kylässä. (Karstula) (KRA)
- Vituiks meni ku Jeesuksen pääsiäinen.
- Vituiks meni koko vapaussota.
- Vitullakos vihellät, kun huuli on halki.
- Vitun suuruuvesta ja pellon laajuuvesta ei o miteä hyötyvä. (Sysmä) (KRA)
- Vitusta väki ja pellosta leipä. (Tornio) (KRA)
- Vituttaa niin, et ei veri kierrä.
- Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa. (Ruovesi) (KRA)
- Voi tätä elämää, kun on kaksi emäntää. (Halikko) (KRA)
- Voi voi ja lämmin leipä.
- Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa.
- Vähiin käy ennen kuin loppuu.
- Vähä sammakosa talia, selkäpiisä sekin. (Kokemäki) (KRA)
- Vähän se jänis toista auttaa, joka itsekin haapaa kalvaa. (Heinola) (KRA)
- Yhdest on niin pal vaeva ku yhdeksästäki. (Halikko) (KRA)
- Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
- Yhtä aikaa!, sanoi akka kun yksin veti.
- Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
- Yksi akka ei juorua, eikä yksi puu pala.
- Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
- Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
- Yksi kaikkia ja kaikki yhtä vastaan.
- Yksi mies ei sotaa tee. (Oulu) (KRA)
- Yksikseskös yskiskelet, itsekseskös itkeskelet, yksikseskös istuskelet, itkeskellen yskiskelet?
- Yksin lämmin, kaksin lämpimämpi.
- Ylenkatse lapsen sydämen särkee.
- Ylenkatse lasta itkettää, vaan ei osan vähyys.
- Ylensyönyttä rööhtäättää. (Iisalmi) (KRA)
- Ylpeelle lehmälle ei Luoja sarvia kasvata. (Ähtäri) (KRA)
- Ylpeys ei maksa mittää. (Pelkosenniemi) (KRA)
- Ylpeys käy lankeamuksen erellä.
- Ylpeys suurenki kukistaa. (Lokalahti) (KRA)
- Ylpeyven tähen ihmiseltä hampaat lähtee. (Hartola) (KRA)
- Ylääppä se hiiren miel teköö, kun oriin korvaan. (Tohmajärvi) (KRA)
- Ylääppä sen hiiren hiiren mieli tekis kun vehnäauman päälle. (Viipurin pit.) (KRA)
- Ylönkattottu kanto se aina reen kaataa. (Kittilä) (KRA)
- Ylös, ulos ja lenkille!
- Ymmärrys hoi, tuu puskasta pois! (Kurikka) (KRA)
- Ymmärrys hoi, äly elä jätä! (Leppävirta) (KRA)
- Ympäri käydään, yhteen tullaan.
- Yrittäneen piätä ei leikata. (Nurmes) (KRA)
- Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
- Yrittää harakkakin vastatuulta. (Pori) (KRA)
- Yrittää täytyy, ei muuten käy akka silkis ja lapset kansakouluu. (Piikkiö) (KRA)
- Yritys miestä maksaa. (Anjala) (KRA)
- Yskä antaa rykijä, mut vetelä ei anna pierasta. (Kangasniemi) (KRA)
- Yskä ei o yhen ryvittävä eikä kahen kalakuteltava, yskä männöö ympäri kyllee. (Kangasniemi) (KRA)
- Yskä joka tauvin tarakka. (Rautu) (KRA)
- Yskä lähtöö rykimällä. (Savonlinna) (KRA)
- Yskä on yksinäisessä. (Tuupovaara) (KRA)
- Yskä vanhan elättää. (Viljakkala) (KRA)
- Yskässä on hyvä rykiä. (Viitasaari) (KRA)
- Yskää tuloo kun yksin makaa, ja kaharen ei uletu fällyt. (Härmä) (KRA)
- Yskää tuloo kun yksin makaa, suluku huonon kampraatin kans. (Ilmajoki) (KRA)
- Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
- Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. (Punkaharju) (KRA)
- Ystävät saa valita itte, sukulaiset valittee piru.
- Yä talvine suaja, kask kaiken korkkentas. (Halikko) (KRA)
- Yököt yöllä lentää, päivällä paremmat linnut.
- Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
- Ällikällä lyöty.
- Äly hoi, älä jätä, ymmärrys älä petä! (Nivala) (KRA)
- Äly soon, jolla asuthan. (Laihia) (KRA)
- Älä alkua kiitä, ennen kuin lopun näet. (Pori) (KRA)
- Älä heitä kirvestä kaivoon.
- Älä hättäile, istu mättäälle, keitämmä kahvit, kyllä se pipo löytyy.
- Älä istu sontiaasen kelekkahan, se vieöö paskaläjähän. (Ilmajoki) (KRA)
- Älä jätä askareitas illaks äläkä kehruuksias kevääks. (Orimattila) (KRA)
- Älä katko varsan selkää.
- Älä kaiva koiralle vanhaa hautaa.
- Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
- Älä luule luuta lihaksi, pässin päätä paistikkaaksi.
- Älä luule luuta lihaksi, lihapullaa makkaraksi.
- Älä maalaa pirua seinälle.
- Älä men herrojen kans marjah, ne viep pian marjat ja tuohisen. (Iitti) (KRA)
- Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku. (Rauma) (KRA)
- Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset. (Lappajärvi) (KRA)
- Älä murehri, anna hevoosen murehtia, jolla on isoo pää. (Kurikka) (KRA)
- Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
- Älä opeta isääs kusemaan.
- Älä opeta isääsi panemaan.
- Älä opeta poika isääs naimaan.
- Älä osta sikaa säkissä.
- Älä pane kiveä kuorman päälle.
- Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa.
- Älä pure ruokkivaa kättä.
- Älä usko ystävääsi, ennenkuin hädässä koettelet. (Maaria)
- Älä verä, se ei pirä, sill' on märäntynyt perä.
- Älä vielä sen varsan selkää katkaise.
- Älä ähkäse alussa, pieti ethes tulee. (Veteli) (KRA)
- Ämmällinen renki ja poijillinen kissa on kumpikin suuriruokasia. (Viljakkala) (KRA)
- Ämmällinen trenki ja pojillinen kissa ja leskimorsian ovat yhdenarvoiset. (Lavia) (KRA)
- Ämmän järki ja kutun voi. (Säkylä) (KRA)
- Ämmästä ei oo ennenkää hualet vähentyny. (Suoniemi) (KRA)
- Ämmät on kaikki äiteehinsä. (Teuva) (KRA)
- Ämmät on äreetä, kun ei oo puita, ei päreetä. (Ilmajoki) (KRA)
- Ämmät ähkäin elää, kuuset paukkain palaa. (Ilomantsi) (KRA)
- Ämmää ja kissaa pitää potkaista. (Lapväärti) (KRA)
- Äree äijä, porraava lapsi, vuotava pata ja märät puut, ne kaikki kouvaa. (Messukylä) (KRA)
- Äreitä ämmät leipoissaan, kireitä kirnutessaan. (Längelmäki) (KRA)
- Ärisövässä koirassa ei ou purijoo. (Nurmes) (KRA)
- Äyri ämmällä rahaa eikä senkään tilaa. (Loppi) (KRA)
- Äyrissä saan alku, pennissä iso perintö. (Kuopion pit.) (KRA)
- Äyrissä tuhannen alku. (Naantali) (KRA)
- Äänellänsä se variskin laulaa.
- Äänelläs lintuki laulaa. (Yläne) (KRA)
- Äänettä hullukin viisas. (Pori) (KRA)
- Ääni ei pelota, voimaa sitä olla pitää. (Haapavesi) (KRA)
- Ääntä siin on, johona asutahan. (Kauhajoki) (KRA)
- Ökijä pökijösä löytää, vakka kantesa valihtoo. (Sotkamo) (KRA)
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement