SHARE
TWEET

Untitled

a guest May 26th, 2019 95 Never
Not a member of Pastebin yet? Sign Up, it unlocks many cool features!
  1. Siirry sivun pääsisältöön.
  2. Siirry hakuun
  3. Helsingin Sanomat
  4. IIRO
  5. IIRO HAKKARAINEN
  6. Sanoma-tilin asetukset
  7. Tilaukseni
  8. Jäitkö ilman lehteä?
  9. Tilapäinen osoitteenmuutos
  10. Vakituinen osoitteenmuutos
  11. Jakelunkeskeytys
  12. Seuraamasi aiheet
  13. Tallennetut artikkelit
  14. Omat kommentit
  15. Kirjaudu ulos
  16.  Etusivulle
  17. EUROVAALIT:  Tänään on äänestyspäivä – etsi ehdokkaasi HS:n vaalikoneella
  18. PÄIVÄN TIMANTTI:  Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?
  19. Sunnuntai
  20. Liian pitkä matematiikka
  21. Pikaisesti tehty uudistus teki pitkästä matematiikasta lukioiden ykkösaineen. Se voi sotkea koulujen arjen ja johtaa jopa matematiikan osaamisen laskuun.
  22. Tilaajille
  23.  
  24. Timo Salminen on opettanut matematiikkaa yli kolmekymmentä vuotta. (KUVA: ANNI KOPONEN)
  25. Jaakko Lyytinen HS
  26. Julkaistu: 26.5. 2:00 , Päivitetty: 26.5. 6:28
  27.  
  28.  
  29. OPETTAJA Timo Salminen tietää, että moni provosoituu hänen näkemyksestään. Mutta Salminen ei halua vaieta aiheesta, joka koskettaa kymmenientuhansien suomalaisten nuorten elämää.
  30.  
  31. Lukioihin tulee yhä enemmän pitkän matematiikan opiskelijoita. Mutta se voi johtaa matematiikan osaamistason laskuun, Salminen sanoo.
  32.  
  33. Salminen on opettanut pitkää matematiikkaa yli kolmekymmentä vuotta Oulunkylän yhteiskoulun lukiossa Helsingissä. Uransa aikana hän on nähnyt lukuisia opetuksen uudistuksia.
  34.  
  35. Ne eivät ole Salmisen mukaan kuitenkaan aiheuttaneet samanlaista jälkeä kuin tuorein muutos.
  36.  
  37. Kyse on uudesta pistejärjestelmästä, jossa pitkän matematiikan ylioppilasarvosanoista saa eniten pisteitä haettaessa jatko-opintopaikkaa korkeakouluista.
  38.  
  39. Luulisi, että pitkän matematiikan opettaja on tyytyväinen. Mutta Timo Salmisen mukaan pisteytys on johtamassa siihen, että pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä lukioissa kasvaa liian suureksi. Liian monet valitsevat nyt pitkän matematiikan vääristä syistä, pääsykoepisteiden takia, vaikka olisivat halunneet painottaa muita aineita.
  40.  
  41. ”Käytännön arjessa se tarkoittaa sitä, että pitkän matematiikan ryhmään tulee yhä enemmän opiskelijoita, joilla ei ole motivaatio kohdallaan”, Salminen sanoo.
  42.  
  43. Osalta voivat olla hukassa myös asenne ja työskentelytaidot. Kun motivaatio-ongelmista kärsiviä ja heikommin pärjääviä oppilaita on enemmän, opettajan aika menee heihin. Ryhmäkoot kasvavat, ja matematiikasta syvemmin kiinnostuneet jäävät vaille huomiota.
  44.  
  45. Se johtaa ennen pitkää osaamistason laskuun. Salmisen mielestä uudistuksen tekijöitä ei kiinnostanut lainkaan matematiikan osaamisen laatu vaan ainoastaan määrä.
  46.  
  47. Samalla lukion yleissivistävä luonne heikkenee, Salminen sanoo.
  48.  
  49. ”Muut oppiaineet kärsivät, ja ryhmiin on entistä vaikeampaa saada opiskelijoita. Kielten opiskelu vähenee. Korostetaan vain yksittäisiä oppiaineita.”
  50.  
  51.  
  52. ”Pitkän matematiikan ryhmään tulee yhä enemmän opiskelijoita, joilla ei ole motivaatio kohdallaan”, Salminen sanoo. (KUVA: ANNI KOPONEN)
  53.  
  54. MAALISKUUSSA eronnut Juha Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta kautensa aikana satoja miljoonia euroja. Opettajia irtisanottiin ja oppilaitosverkkoa karsittiin. Erityisesti ammattikoulut kärsivät.
  55.  
  56. Oppositio arvosteli äänekkäästi leikkauksia, mutta vähemmälle huomiolle jäi se, että samaan aikaan hallitus toteutti useita radikaaleja koulutuspoliittisia uudistuksia. Ne ulottuivat varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja ammattikouluista yliopistoihin.
  57.  
  58. Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista koski korkeakoulujen valintamenettelyä. Tavoitteena oli, että suomalaiset nuoret saataisiin sutjakammin lukioista korkeakouluihin. Ei enää turhia välivuosia. Eroon kalliista pääsykoerumbasta. Ei aivovuotoa­ ulkomaisiin yliopistoihin.
  59.  
  60. Tavoitteet kuulostavat järkeviltä. Mutta toteutustapa oli erikoinen.
  61.  
  62. Tiistaina 7. marraskuuta 2017 Helsingin Itä-Pasilassa järjestettiin seminaari, jonka teema oli opiskelijavalintojen kehittäminen. Koolla oli virkamiehiä ja opetusalan väkeä. Yhtenä koollekutsujana oli opetus- ja kulttuuriministeriö OKM.
  63.  
  64. Seminaarissa kerrottiin, että vuoteen 2020 mennessä valtaosa opiskelijoista tultaisiin valitsemaan korkeakoulutukseen ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Sitten seminaariyleisölle esiteltiin kalvosarja, joka sisälsi uutispommin.
  65.  
  66. Yliopistot olivat saaneet toteutettavakseen hallituksen kärkihankkeen, joka koski korkeakoulujen valintamenettelyä. Seminaarissa uudistusta valmistellut työryhmä esitteli keinonsa: opiskelijavalintoja varten kehitetyn ”ylioppilastutkinnon pisteytystyökalun”. Siinä lukion oppi­aineiden arvosanat oli pisteytetty tietyn painoarvon mukaan. Painoarvo puolestaan määräytyi lukion kurssimäärien perusteella.
  67.  
  68. Pistetaulukoiden perusteella ylivertaisesti painavimmaksi lukioaineeksi oli määritelty pitkä matematiikka.
  69.  
  70. Matematiikasta olisi tulossa pääsylippu korkeakouluihin. Aivan kuten esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus olivat julkisuudessa toivoneet.
  71.  
  72. Arvosanat oli pisteytetty niin, että historian opintoihin pyrkivän ylioppilaan kannattaisi jatkossa käyttää lukioaikansa ennemmin polynomien jakoalgoritmeihin kuin eurooppalaisen maailmankuvan kehitykseen.
  73.  
  74. Pari päivää Itä-Pasilan seminaarin jälkeen Tuukka Tomperi kirjoitti Facebookiin perusteellisen ja kriittisen analyysin uudesta pisteytysmallista. Tomperi työskentelee kasvatustieteen tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on perehtynyt koulutusjärjestelmään ja lukio-opetuksen kehittämiseen.
  75.  
  76. Tomperin mukaan uudistusehdotus oli tullut puskasta. Esitetyn mallin perusteella vaikutti siltä, että uudistusta oli pohdittu pääasiassa yliopistojen näkökulmasta – ymmärtämättä, miten olennaisesti pisteytys vaikuttaisi lukioihin.
  77.  
  78. Uudistusta oli Tomperin käsityksen mukaan valmisteltu hätiköidysti kuulematta esimerkiksi lukioiden edustajia. Tomperi piti esiteltyä mallia opiskelijoiden kannalta epäoikeudenmukaisena ja keinotekoisena. Se asetti lukion oppiaineet mielivaltaisesti arvojärjestykseen.
  79.  
  80. Kritiikkiä sateli muiltakin tahoilta, kuten Suomen ylioppilaskuntien liitolta ja Suomen lukiolaisten liitolta.
  81.  
  82. Itä-Pasilassa esitellyn pisteytysmallin oli valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka ytimen muodostivat Helsingin yliopiston edustajat vararehtori Sari Lindblomin johdolla. Hankkeen taustalla olivat kaikki Suomen yliopistot.
  83.  
  84. Alun perin hankkeen tarkoituksena oli ollut pohtia sitä, miten ylioppilastutkintoa voitaisiin paremmin hyödyntää opiskelijavalinnassa. Kesken kaiken ministeriö kuitenkin muutti toimeksian­toaan, kertoo projektipäällikkö Ulla Sarajärvi.
  85.  
  86. Elokuussa 2017 OKM:n edustajat ilmoittivat, että työryhmän tulisi laatia vuoden loppuun mennessä yo-arvosanoihin perustuva pisteytysjärjestelmä, jolla korkeakoulut valitsisivat uudet opiskelijansa.
  87.  
  88. ”OKM paitsi muutti hankkeen alkuperäistä tehtävää, antoi myös hyvin kireän aikataulun”, Sarajärvi sanoo.
  89.  
  90. Hänen mukaansa työryhmä pyysi ministeriöltä toteutuksen lykkäystä. ”Meidän mielestämme vuosi 2020 tulisi aivan liian pian. Ihan ajatellen lukiolaisia.”
  91.  
  92. Ministeriö ei Sarajärven mukaan myöntänyt lykkäystä. Näin syntyi marraskuussa 2017 esitelty pisteytystyökalu.
  93.  
  94. OKM:n korkeakoulupolitiikan vastuu­alueen johtajan Birgitta Vuorisen mukaan OKM sopi opiskelijavalintojen uudistamislinjauksista ja aikataulun muutoksesta yliopistojen johdon kanssa. Vuorinen sanoo, ettei ministeriö ollut millään tavalla mukana pisteytysmallin kehittämisessä.
  95.  
  96. KRITIIKIN seurauksena pisteytysmallista järjestettiin nopea kommentointikierros, jonka jälkeen mallia korjattiin. Uusi malli julkistettiin helmikuussa 2018. Pääperiaate jäi voimaan: pitkän matematiikan ylivertainen asema.
  97.  
  98. Yliopistojen vararehtorit hyväksyivät korjatun pisteytysmallin kokouksessaan.
  99.  
  100. Tuukka Tomperi oli tässä vaiheessa ryhtynyt kollegansa Tuomas Tervas­mäen kanssa tutkimaan Sipilän hallituksen koulutuspolitiikkaa. Kesällä 2018 heidän laaja, vertaisarvioitu tieteellinen artikkelinsa julkaistiin Niin & näin -lehdessä. Otsikko kuului: Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa.
  101.  
  102. Tutkimus paljasti sen, miten kiivaalla tahdilla mittavia koulutusuudistuksia oli muutamassa vuodessa runnottu läpi.
  103.  
  104. ”Sipilän hallituskaudella uudistustahti oli hirmuisen kova. Opetusministeriöstä tuli uudistushankkeita ja -ideoita liukuhihnalta kaikille koulutusjärjestelmän tasoille”, Tomperi sanoo.
  105.  
  106. Hänen mukaansa monia uudistuksia ei osattu ennakoida ja ne tulivat yllätyksenä.
  107.  
  108. ”Tutkimusta tehdessämme havahduimme siihen, ettei kenelläkään ollut kokonaiskuvaa siitä, mitä on ylipäätään tapahtumassa. Opetusministerillä oli oma motivaationsa jättää kädenjälkensä.”
  109.  
  110. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) torjui Tomperin ja Tervasmäen tutkimuksessaan esittämän kritiikin HS:n haastattelussa heinäkuussa 2018.
  111.  
  112. ”Kuulostaa ihan oppositioretoriikalta”, Grahn-Laasonen totesi.
  113.  
  114. Opetusministeri vakuutteli, että uudistusten taustalla oli ollut laajaa valmistelua, jossa oli kuultu alan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Ministeri torjui epäilyt siitä, että uudistuksissa olisi kuultu vain elinkeinokeinoelämän etupiirejä.
  115.  
  116. Mutta vauhtia ja vimmaa ihmettelivät muutkin koulutusalan asiantuntijat. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Hannu T. Heikkinen kutsui koulutusuudistuksia ”pikapolitiikaksi” ja ”hankehumpaksi”.
  117.  
  118. ”Suomi on aiemmin tullut tunnetuksi vakaasta koulutuspolitiikasta mutta siirtynyt hankekeskeisen pikapolitiikan suuntaan”, Heikkinen kirjoitti HS:n mielipidesivuilla joulukuussa 2018.
  119.  
  120. Tuukka Tomperin mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut juuri siinä, että uudistukset ovat olleet hallituskausia pitkäjänteisempiä.
  121.  
  122.  
  123. Timo Salmisen mukaan pitkän matematiikan osaamisen taso on laskussa. (KUVA: ANNI KOPONEN)
  124.  
  125. YLIOPISTOT ovat nyt ottaneet uuden pisteytysmallin käyttöön. Samalla kymmenientuhansien lukiolaisten suunnitelmat ovat menneet uusiksi. Oikeustieteelliseen tähtäävä lukiolainen näkee taulukoista, että fysiikan laudaturista saa enemmän pisteitä kuin histo­rian, psykologian tai yhteiskuntaopin laudaturista. Puhumattakaan tietysti pitkän matematiikan korkeimmista arvosanoista.
  126.  
  127. Uudistuksen seuraukset alkavat jo näkyä Suomen lukioissa. Samaa viestiä on kantautunut opinto-ohjaajilta ja opettajilta: pitkän matematiikan opiskelu on lisääntymässä. Monet valitsevat aineen, vaikka eivät oikeastaan haluaisi tai osaisi.
  128.  
  129. Tutkija Tuukka Tomperi pitää tapausta ”tragikoomisena”. Yhdellä äkkinäisellä uudistuksella muutettiin enemmän lukio-opintojen sisältöä kuin vuosikausia laaditulla opetussuunnitelmalla.
  130.  
  131. ”Malli on luonut lukiolaisille mieli­kuvan, että pitkä matematiikka on melkein pakko valita, jos haluaa yliopistoon opiskelemaan jotain haluttua oppiainetta”, Tomperi sanoo.
  132.  
  133. Koska pitkän matematiikan kursseja on niin paljon, se on väistämättä pois muilta aineilta. Mahdollisuus valita esimerkiksi reaaliaineita ja kieliä vähenee.
  134.  
  135. Tomperin mukaan samalla vaarantuu lukion päätehtävä: yleissivistys.
  136.  
  137. Pisteytysuudistuksen taustalla voi nähdä insinööriosaamista korostavan elinkeinoelämän huolen luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen rapautumisesta.
  138.  
  139. Tilastojen perusteella pitkän matematiikan kirjoittajien määrä ei ole merkittävästi laskenut kymmenen vuoden aikana. Fysiikan ja kemian kirjoittajamäärät ovat jopa nousseet. Laskussa ovat olleet sen sijaan perinteiset humanistiset reaaliaineet, kuten historia, filosofia ja katsomusaineet.
  140.  
  141. Sinänsä päättäjien huoli matematiikan osaamisen tasosta on ollut aivan oikea.
  142.  
  143. ”Asiasta ei haluta puhua julkisesti, mutta osaamistaso on heikentynyt selvästi parinkymmenen vuoden aikana”, sanoo Aalto-yliopiston matematiikan opettaja.
  144.  
  145. Oulunkylän yhteiskoulun opettaja Timo Salminen uskoo, että päättäjillä oli uudistuksessa hyvä lähtöajatus. Ongelmat aiheutuivat siitä, että näkemyksiä ei kerätty tarpeeksi niiltä olennaisilta asiantuntijoilta, joiden arkeen uudistus tulee eniten vaikuttamaan. Kuten opettajilta.
  146.  
  147. ”Tämä on yhteiskuntamme ongelma. Niitä lobbareita kuunnellaan, jotka ovat äänekkäimpiä.”
  148. Seuraa uutisia tästä aiheesta
  149. Koulutus Seuraa
  150. Lukio Seuraa
  151. Matematiikka Seuraa
  152. Opiskelu Seuraa
  153. Sanni Grahn-Laasonen Seuraa
  154. Jaakko Lyytinen Seuraa
  155.  
  156. HS.fi:n luetuimmat
  157. JUURI NYT
  158. PÄIVÄ
  159. VIIKKO
  160. 1
  161. Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui? Tilaajille
  162. 2
  163. Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja Tilaajille
  164. 3
  165. ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti
  166. 4
  167. HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat
  168. 5
  169. Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia? Tilaajille
  170. 6
  171. Suomi on Euroopan olutvyöhykkeeseen kuuluva maa, jossa on vähän aikamiespoikia ja paljon onnellisuutta
  172. 7
  173. HS-gallup:  Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat
  174. 8
  175. Some villiintyi Suomen MM-finaaliin johtaneesta Marko ”Mörkö” Anttilasta
  176. 9
  177. Viikon lopuksi:  Pitäisikö arabialaisten numeroiden käyttö kouluissa kieltää, kysyttiin mielipide­kyselyssä, mutta mitä silloin oikeastaan kysytään?
  178. 10
  179. Tarjolla helppo arki keski­luokan kommuunissa: Suomeen nousee nyt kaiken­ikäisten palvelu­taloja, joiden varustelu­taso muistuttaa hotellia
  180. Näytä lisää
  181. Uusimmat
  182. 10:44
  183. Nainen eksyi metsään Havaijilla ja löytyi suuretsintöjen jälkeen elossa 16 päivää myöhemmin
  184. 10:30
  185. Topi Raitanen juoksi 3 000 metrin esteiden Euroopan kärkiajan
  186. 10:23
  187. Äänestäjiä oli jonoksi asti Helsingissä: vaalilauta­kunnan puheenjohtaja ei muista moista suosiota aiemmilta vuosilta
  188. 10:18
  189. Mikko Lehtonen uskoo Suomeen MM-finaalissa: "Me ollaan hemmetinmoinen joukkue"
  190. 10:09
  191. Kyberkiristäjät piinaavat amerikkalaiskaupunkeja työkalulla, joka varastettiin Yhdysvaltain tiedustelulta
  192. 10:06
  193. ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti
  194. 10:00
  195. Miniristikko:  Päivä jolloin voi vaikuttaa kurkun käyryyteen on käsillä – Olkaapas aktiivisia siellä!
  196. 9:59
  197. Some villiintyi Suomen MM-finaaliin johtaneesta Marko ”Mörkö” Anttilasta
  198. 9:47
  199. Suomi on Euroopan olutvyöhykkeeseen kuuluva maa, jossa on vähän aikamiespoikia ja paljon onnellisuutta
  200. 9:22
  201. Kansanedustaja Ville Kaunisto pelaa Korisliigan finaaleissa: ”Politiikassa ja pelikentillä häviää se, jonka hermo pettää ensimmäisenä”
  202. Näytä lisää
  203. Luitko jo nämä?
  204.  
  205. Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?
  206.  
  207. Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista
  208.  
  209. Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”
  210.  
  211. Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, tänään vastassa Kanada – ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”
  212.  
  213. ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta
  214.  
  215. Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”
  216.  
  217. Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?
  218.  
  219. Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä
  220.  
  221. Kommentit (22)
  222. Näytä vain nimellä kirjoittavat
  223.  
  224.  
  225. HS haluaa luoda Suomen parasta keskustelua.
  226. Tätä artikkelia voit siksi kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää.
  227.  
  228.  
  229. Timo Hakala
  230. 26.5. 4:35
  231. Ilmoita asiaton viesti
  232. Lainaus aikaisemmasta HS:n jutusta.
  233. "Menestyminen pitkässä matematiikassa, äidinkielessä ja pitkässä kielessä näyttäisi ennustavan parhaiten tulevaa opintomenestystä korkeakouluopinnoissa. Tämä johtuu varmasti ainakin osittain siitä, että matematiikan opiskelun tavoitteena on loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen, ei pelkästään tiettyjen sisältöjen oppiminen”, Laine kertoo."
  234.  
  235. Toki on niin, että tämä ei aivan kaikkia aloja koske, kuten oikeustiedettä niin suurinta osaa kuitenkin. Oikeustieteen kohdalla minkään muunkan aineen menesys ei kerro mitään siinä pörjäämisessä. On myöskin reilua, että työmäärältään suurimmista aineista saa eniten pisteitä. Muuten pisteytys johtaisi siihen, että hamstrataan aineita, joista saa helpolla hyvän arvosanan.
  236.  
  237. Pisteytysjärjestelmät on aina kompromisseja mutta tämä valittu on selkeästi paras mahdollinen.
  238. Samat pisteet joka aineesta on selkeästi huononpi vaihtoehto. Se johtaisi paljon suurempiin ongelmiin ja pitkään matikkaan ei kannattaisi panostaa, koska helpommallakin selviää. Kuitenkin on selvää näyttöä, että pitkämatematiikka ennustaa parhaiten pärjäämistä yliopistossa.
  239. Vastaa viestiin Hyvin argumentoitu (59)
  240. KirjoitaNäytä lisää
  241.  
  242.  
  243.  
  244. HS Digi -tilaaja: Voit jakaa tilauksesi kolmelle perheenjäsenelle. Näin jokainen voi kommentoida omalla nimellään.
  245. Luetuimmat
  246. JUURI NYT
  247. PÄIVÄ
  248. VIIKKO
  249. 1
  250. Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui? Tilaajille
  251. 2
  252. Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja Tilaajille
  253. 3
  254. ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti
  255. 4
  256. HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat
  257. 5
  258. Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia? Tilaajille
  259. 6
  260. Suomi on Euroopan olutvyöhykkeeseen kuuluva maa, jossa on vähän aikamiespoikia ja paljon onnellisuutta
  261. 7
  262. HS-gallup:  Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat
  263. 8
  264. Some villiintyi Suomen MM-finaaliin johtaneesta Marko ”Mörkö” Anttilasta
  265. 9
  266. Viikon lopuksi:  Pitäisikö arabialaisten numeroiden käyttö kouluissa kieltää, kysyttiin mielipide­kyselyssä, mutta mitä silloin oikeastaan kysytään?
  267. 10
  268. Tarjolla helppo arki keski­luokan kommuunissa: Suomeen nousee nyt kaiken­ikäisten palvelu­taloja, joiden varustelu­taso muistuttaa hotellia
  269. Näytä lisää
  270.  
  271.  
  272. Uutiset   Sunnuntai  
  273. Helsingin Sanomat
  274. Seuraa Facebookissa
  275. Seuraa Twitterissä
  276. Seuraa Instagramissa
  277. Tilaa Uutiskirje
  278. Yhteystiedot
  279. Asiakaspalvelu
  280. Lähetä palautetta
  281. Mainosta Hesarissa
  282. Käyttöehdot
  283. Tietosuojalauseke
  284. Tietosuojakuvaus
  285. Käyttäytymiseen perustuva mainonta
  286. Perheilmoitukset
  287. HS Kauppa
RAW Paste Data
We use cookies for various purposes including analytics. By continuing to use Pastebin, you agree to our use of cookies as described in the Cookies Policy. OK, I Understand
 
Top