API tools faq
paste
Advertisement
Guest User

Untitled

a guest
May 21st, 2018
158
0
Never
Add comment
Not a member of Pastebin yet? Sign Up, it unlocks many cool features!
text 13.65 KB | None | 0 0
raw download clone embed print report
  1. VAPISEVA käsi nostaa kahvimukin huulille.
  2.  
  3. Vaikeasta moni­kemikaali­yliherkkyydestä kärsivän Mari Vesalan tilanne ei ole parantunut vuodentakaisesta.
  4.  
  5. ”Omaisuuteni on nyt pumpattava sänky ja muutama muuttolaatikko. Jos patja menee puhki, pitää varmaan talouspaperi­rullista miettiä nukkumisalustaa”, hän sanoo.
  6.  
  7.  
  8.  
  9. Mari VesalaKuva: KALLE KOPONEN / HS
  10. SEISOMME helsinki­läisen oma­kotitalon pihassa. Täällä asuu Vesalan äiti, joka on tarjonnut majapaikan tyttärelleen.
  11.  
  12. Kun HS tapasi Vesalan vuosi sitten toukokuussa, hänelle oli rakenteilla Pukkilassa vähäpäästöinen omakotitalo, puhdistautumismökki. Se tarkoittaa puhdasta tilaa, jossa monikemikaaliyliherkkä voi palautua sen jälkeen, kun on altistunut kemikaaleille.
  13.  
  14. Mitä siis tapahtui?
  15.  
  16.  
  17.  
  18. Mari Vesala odotti uuden vähäpäästöisen omakotitalonsa valmistumista Pukkilassa vuosi sitten.Kuva: SAMI KERO / HS
  19. Talo alkoi aiheuttaa oireita vähitellen, Vesala sanoo.
  20.  
  21. Vaikka hän oli itse alusti asti mukana valitsemassa mahdollisimman vähäpäästöisiä materiaaleja, osa niistä ei lopulta sopinut hänelle tai ne olisivat vaatineet toisenlaista käsittelyä ennen asennusta.
  22.  
  23. Yhtä kaikille moni­kemikaali­yliherkille sopivaa asuntoa on vaikea tehdä, koska ihmiset saavat oireita eri kemikaaleista.
  24.  
  25. Vesala kertoo, että talosta otettiin voc-näytteitä, ja sisä­ilmaa tutkittiin sisäilmatutkija Elisa Aattelan kehittämällä E-keräimellä. Teknologiasta tuotteiksi -säätiö myönsi keräimelle tunnustuspalkinnon viime vuonna.
  26.  
  27. MENETELMÄSSÄ sisäilman vesihöyryä kerätään kuivajään avulla. Kun jää poistetaan keräimestä, huurre sulaa ja huurrevesi tutkitaan laboratoriossa.
  28.  
  29. Näin voidaan selvittää, onko sisäilmaa terveellistä hengittää: ilmassa leijuvat kaasut ja höyryt päätyvät verenkiertoon, sillä keuhkot eivät suodata niitä.
  30.  
  31. ”Olin altistunut muun muassa [eristeenä käytetyn] spu-levyn päästöille. Sisäilma oli terveelle ihmiselle asumiskelpoinen, mutta ei minulle.”
  32.  
  33. Vesalan mukaan hänen ihonsa haavautui, hän sai suolistokramppeja, oli päänsärkyä, tajunnan hämärtymistä ja hurjaa väsymystä.
  34.  
  35.  
  36.  
  37. Kaikki niin sanottuun puhdistautumismökkiin valitut materiaalit eivät lopulta sopineetkaan Vesalalle.Kuva: SAMI KERO / HS
  38. TALO SEISOO nyt tyhjillään, ja Vesala on taas koditon. Vuoden aikana hän on majaillut paitsi äitinsä myös muutaman ystävänsä luona, yhdessä kuolin­pesän omistamassa asunnossa ja teltassa.
  39.  
  40. ”Tässä ei ole enää mitään inhimillistä. Yhdessä asunnossa oli käytetty voimakkaita pesuaineita, ja jouduin peittämään kaikki huonekalut. Jatkuva muuttaminen on ollut äärimmäisen raskasta.”
  41.  
  42. Vesala on käynyt haistelemassa useita vuokra-asuntoja, mutta mikään ei ole sopinut. Haistelu syö joka kerta pienen palan terveydestä, hän sanoo.
  43.  
  44. MONI IHMETTELEE, voiko tämä olla enää totta. Vaivoja eivät ota tosissaan edes kaikki lääkärit eivätkä viranomaiset. Jotkut ovat sitä mieltä, että vika on korvien välissä.
  45.  
  46. Vesala ei enää välitä kommenteista. Hän sanoo puhuvansa, koska moni muu ei uskalla.
  47.  
  48. ”Heti leimataan hulluksi. Myös osa ystävistäni on menettänyt kotinsa ja omaisuutensa. Lääkärissä sanotaan vain, että rauhoittele hermojasi. Huudan apua monen muun puolesta.”
  49.  
  50. ”Jos joku haluaa valittaa ja vähätellä, tervetuloa elämään elämääni. Se on yhtä helvettiä.”
  51.  
  52. Vesala tuntee itsensä kerjäläiseksi, kun ei saa tarvitsemaansa apua yhteiskunnalta. Edes hätämajoitusta ei ole tarjolla sisääilman takia kodittomaksi jääneille.
  53.  
  54. ”Olen pyytänyt esimerkiksi SPR:ltä lämpötelttoja. Se kieltäytyi, vaikka auttaa katastrofeissa. Eikö tämä ole katastrofi? Olen niin kyllästynyt kuulemaan ei. On kuin ei olisi muuta sanaa.”
  55.  
  56. SPR:n vs. järjestöjohtaja Leena Kämäräinen vastaa kritiikkiin toteamalla, että katastrofi­rahaston apu on tarkoitettu äkilliseen onnettomuuteen.
  57.  
  58. ”Hometalot eivät ole syntyneet ykskaks, vaan pitkän ajan kuluessa. Rahastomme on aika pieni, ja hometalo-ongelmat ovat valtavat. Tämä on tosi vaikea asia, ja toivon, että yhteiskunta puuttuu siihen”, Kämäräinen sanoo.
  59.  
  60. Eniten Vesalaa ovat auttaneet ihmiset, joilla on omiakin ongelmia.
  61.  
  62. ”Moni ajattelee, ettei minua voi auttaa. Voi kyllä, mutta se vaatii radikaaleja ratkaisuja: esimerkiksi joutuu ottamaan asumaan luokseen ja vaihtamaan kaiken hajuttomaksi.”
  63.  
  64. Vesala unelmoi nyt haapahirsimökistä painovoimaisella ilmanvaihdolla järven rannalla, mutta olisi tyytyväinen vähempään, kuten kunnolliseen telttaan.
  65.  
  66. ”Jos joku haluaa valittaa ja vähätellä, tervetuloa elämään elämääni. Se on yhtä helvettiä”, hän sanoo ja purskahtaa itkuun.
  67.  
  68.  
  69.  
  70. Kai ja Päivi Lempiäisen kodissa keittiökalusteiden rungot ovat biokomposiittia, kierrätettävää ja vähäpäästöistä materiaalia.Kuva: KALLE KOPONEN / HS
  71. SITTEN hyviä uutisia.
  72.  
  73. Sisäilma­ongelmista kärsineet Lempiäiset rakennuttivat hirsi­talon Klaukkalaan viime vuonna. HS kertoi rakennusprojektista lokakuussa, ja perhe vietti ensimmäisen yön uudessa kodissaan isänpäivänä.
  74.  
  75. Jatkuva poskionteloiden, korvien ja silmien tulehduskierre on nyt historiaa.
  76.  
  77. Perheen pojan astmalääkitystä on voitu vähentää merkittävästi, ja se ajetaan hiljalleen alas. Päivisin hän käy koulua, jossa sisä­ilmasta oireileville lapsille on rakennettu oma parakki.
  78.  
  79. Myös perheen villakoiran epilepsiakohtaukset ovat loppuneet. ”Sillä on enää adhd”, vitsailee isä Kai Lempiäinen.
  80.  
  81. PERHE PÄÄTYI hirsitaloon hirsimökistään saamiensa myönteisten kokemustensa perusteella.
  82.  
  83. Parhaaksi yksittäiseksi ratkaisuksi he nimeävät vähäpäästöiset kiintokalusteet keittiössä, kylpyhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja makuuhuoneissa.
  84.  
  85. Puustellin Miinus-sarjassa runkojen materiaalina on biokomposiittia, ovet ovat koivu­viilua. Kaapeista puuttuvat turhat pääty- ja väliseinät.
  86.  
  87. Biokomposiitti on kierrätettävä ja vähäpäästöinen mate­riaali, jossa pääraaka-aineena on puukuitua ja polypropeenia. Se ei sisällä lainkaan formaldehydiä, joka aiheuttaa ärsytysoireita osalle. Sitä voi irrota esimerkiksi mdf- ja lastulevyjen liima-aineista.
  88.  
  89. ”Me emme halunneet mitään mdf- emmekä lastulevykalusteita”, sanoo perheen äiti Päivi Lempiäinen.
  90.  
  91. Keittiön ja kylpyhuoneen tasot ovat keraamista laattaa, samoin lattia. Se ei päästä ke­miallisia päästöjä. Esimerkiksi laminaatti ei ole yhtä päästötön materiaali.
  92.  
  93. Katso interaktiivisesta grafiikasta lisätietoa Lempiäisten vähäpäästöisestä hirsitalosta.
  94.  
  95.  
  96. MAN CAVE eli miesluola, lukee kyltissä, joka on kiinnitetty keittiöstä takapihalle vievän oven päälle. ”Tykkään puuhastella kummassakin”, Kai Lempiäinen sanoo.
  97.  
  98. Piha on vielä pahasti kesken, mutta keittiön varustelussa hifistely näkyy. Lieden päällä roikkuu Falmecin designliesituuletin, joka toimii samalla ilmanpuhdistajana.
  99.  
  100. Laitteessa oleva vihreän lehden symboli kertoo, että sisä­ilma on puhdasta. Jos ilmanlaatu heikkenee, lehti muuttaa vä­riään keltaiseksi, oranssiksi ja punaiseksi.
  101.  
  102.  
  103.  
  104. Vesivahti on tärkeä.Kuva: KALLE KOPONEN / HS
  105. MYÖS vesivahti on tärkeä vekotin. Se tuo mielen­rauhaa ja ehkäisee vesi­vahinkoja, joiden korjaaminen on vaikeaa ja voi johtaa sisäilma­ongelmiin. Vahti on opetellut perheen vedenkäytön. Jos vettä käytetään tavallisesta poikkeavasti, laite katkaisee veden.
  106.  
  107. Järjestelmään kuuluu lukuisia sensoreita. Niitä on piiloteltu paikkoihin, joihin silmä ei näe, esimerkiksi allaskaappeihin. Jos sensori aistii vettä, se alkaa hälyttää ja lähettää kännykkään ilmoituksen mahdollisesta vuodosta.
  108.  
  109. Päivi Lempiäistä naurattaa.
  110.  
  111. ”Kerran vettä tippui vahingossa sensorin päälle ja mies sai hälytyksen työpaikalle. Jäin kiinni siivoamisesta.”
  112.  
  113. ISTAHDETAAN nyt vielä uudelle sohvalle. Sen, samoin kuin sängyt, perhe hankki suomalaiselta huonekalutehdas Noroselta. Siinä missä sängyt ovat täysin liimattomia, sohvassa on pieni määrä M1-luokan vähäpäästöistä liimaa.
  114.  
  115. Päälliset ovat pestäviä, ja runkorakenne on käsittelemätöntä mäntyä. Sohvassa ei ole käytetty perheen pyynnöstä mitään ylimääräisiä kemikaaleja, kuten lian- eikä palonesto­aineita, jotka aiheuttavat oireilua perheenjäsenille. Pehmusteena on muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliiton hyväksymää vanua.
  116.  
  117. Sängyissä on käytetty samoja materiaaleja ja lähes samaa valmistustapaa kuin sohvassa. Vaahtomuovin prosessituoksut on poistettu imuroimalla ja prässäämällä materiaali alipainepussissa ennen käyttöön­ottoa.
  118.  
  119. KAIKKI ei varmaan mennyt täydellisesti kuitenkaan, vai?
  120.  
  121. Pariskunta miettii pitkään. Mitään ei oikein tule mieleen. Materiaalit on valittu huolella, ja ne toimivat.
  122.  
  123. Sitten he keksivät: pistorasioita saisi olla muutama enemmän, ja portaat olisi ehkä voinut tehdä puun sijasta metallista. Ne olisi ollut helpompi pitää puhtaana.
  124.  
  125. Miksei oireita oteta todesta? kysyy Mari Vesala
  126.  
  127. VAIKEASTA moni­kemi­kaali­yli­herkkyydestä kärsivä Mari Vesala on kyllästynyt siihen, että osa lääkäreistä ja viran­omaisista vähättelee sisäilmasta sairastuneiden oireita.
  128.  
  129. Moni­kemikaali­yli­herkkyys kuuluu ympäristö­­herkkyydeksi kutsuttuun tilaan, jota ei ole virallisesti luokiteltu sairaudeksi. Vesala ei ole kuitenkaan yksin ongelmiensa kanssa.
  130.  
  131. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin 25 prosenttia ihmisistä eli Suomessa asuvista yli miljoona saa oireita esimerkiksi hajuista. Muutama prosentti eli kymmenet tuhannet ihmiset joutuvat tekemään muutoksia arjessaan. Arviolta alle prosentilla elämä vaikeutuu merkittävästi.
  132.  
  133. MIKSEI potilaita oteta vakavasti?
  134.  
  135. Ympäristö­herkkiä hoitavan professori Ville Valtosen mukaan yksi syy on se, että olemassa ei ole mitään testiä, jolla ympäristöherkkyys voitaisiin varmasti todistaa. Sitä ei voi mitata samalla tavalla kuin vaikka kuumetta tai verenpainetta eikä se näy laboratoriokokeissa.
  136.  
  137. Valtonen on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien klinikan entinen ylilääkäri.
  138.  
  139. ”Olen saanut koulutuksen, jonka mukaan lääkärin tulee uskoa potilasta. Nyt on muodissa näyttöön perustuva lääketiede, jonka mukaan kaikki näkyy laboratoriokokeissa tai vastaavissa tutkimuksissa.”
  140.  
  141. Valtosta nuorempaa lääkäripolvea edustaa Juha Pekkanen. Hän työskentelee Helsingin yli­opiston kansan­terveystieteen professorina sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus­professorina.
  142.  
  143. ”Ei ole tavatonta lääketieteessä, että potilaan ja lääkärin tulkinta oireiden syistä poikkeaa”, Pekkanen sanoo.
  144.  
  145. Hänen mukaansa lääkärin tehtävä on kuitenkin selvittää potilaan sairauksia ja oireiden syitä laaja-alaisesti parhaaseen tietoon perustuen.
  146.  
  147. SUHTAUTUMINEN ympäristöherkkyyteen tuo Valtoselle mieleen mahahaavapotilaiden kohtelun vuosikymmenien takaa.
  148.  
  149. ”1970-luvulla mahahaavapotilaat lähetettiin psykiatrille eikä yksikään parantunut. Kymmenen vuotta myöhemmin mahahaavan hoito mullistui, kun helikobakteeri keksittiin. Minulla on kutina, että tässä käy samalla tavalla.”
  150.  
  151. Pekkasen mukaan tutkimukset osoittavat, että ympäristöherkät saavat oireita, kun he tietävät tai tunnistavat olevansa altistuneena kemikaaleille.
  152.  
  153. ”Kemikaali- tai sähköaltistuksen havaitseminen tai epäily siitä on ratkaisevaa sille, että oire syntyy. Tämä tapahtuu yleensä alitajuisesti, eli oire on hyvinkin todellinen”, Pekkanen sanoo.
  154.  
  155. ”Tämä voi olla Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tietoista politiikkaa. Ne säästävät rahaa. Mielestäni on perustuslain vastaista, että jotkut eivät saa sosiaaliturvaa.”
  156.  
  157. TOINEN SYY ympäristöherkkien tilanteeseen on raha, Ville Valtonen veikkaa. Kemikaali-, sähkö- tai muun ympäristöherkkyyden perusteella ei myönnetä esimerkiksi sairauspäivärahaa saati sairauseläkettä.
  158.  
  159. ”Tämä voi olla Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tietoista politiikkaa. Ne säästävät rahaa. Mielestäni on perustuslain vastaista, että jotkut eivät saa sosiaaliturvaa.”
  160.  
  161. Hänen mukaansa osa potilaista joutuu sairauseläkkeelle nyt masennuksen takia.
  162.  
  163. ”Se on väärin. Nämä [ympäristöherkkyydet] eivät ole psy­kiatrisia sairauksia. Psyyke voi tulla mukaan, kun potilaita potkitaan tarpeeksi päähän.”
  164.  
  165. KELASTA VASTATAAN, että millään taloudellisilla tai säästämiseen liittyvillä asioilla ei ole merkitystä, kun sairauspäivärahasta ja työkyvyttömyyseläkkeestä tehdään ratkaisuja.
  166.  
  167. ”Oikeus sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen ei määräydy sairauden diagnoosin perusteella. Oleellista on sairauksien vaikutus toiminta­kykyyn”, sanoo Kelan vastaava ylilääkäri Kirsi Vainiemi.
  168.  
  169. Hänen mukaansa jokaisen hakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. ”Arvioinnissa on olennaista, että sairauksien diagnoosit perustuvat asianmukaisiin tutkimuksiin ja että hakija saa asianmukaista hoitoa.”
  170.  
  171. Vesala sanoo, että asianmukainen hoito tarkoittaisi ennen kaikkea altistuksen välttämistä eli puhtaan tilan saamista. Sellaista ei toistaiseksi ole.
  172.  
  173. YMPÄRISTÖHERKKIEN hoitoon ja kuntoutukseen on luvassa parannusta. Valtioneuvosto käynnisti toukokuun alussa kymmenvuotisen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman.
  174.  
  175. ”Tavoitteena on yrittää löytää eri tapoja, miten voitaisiin näitä ihmisiä auttaa. Nyt tosissaan yritetään”, Juha Pekkanen sanoo.
  176.  
  177. Tarkoitus on myös, että päiväkoteja, kouluja, hoitolaitoksia ja muita julkisia rakennuksia voisi vastedes käyttää terveellisesti.
  178.  
  179. Kiinteistönpitoon pyritään vakiinnuttamaan toimintatapa, jossa rakennusten kunto, käyttötarkoituksen sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännöllisesti.
  180.  
  181. HS kirjoitti lokakuussa 2017, mitä kannattaa tehdä, jos epäilee sairastuneensa sisäilmasta.
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement
Public Pastes
Advertisement
We use cookies for various purposes including analytics. By continuing to use Pastebin, you agree to our use of cookies as described in the Cookies Policy.  OK, I Understand
Not a member of Pastebin yet?
Sign Up, it unlocks many cool features!