Not a member of Pastebin yet?
Sign Up,
it unlocks many cool features!
- <|runo|>
- Aamu armahista kukkii laajan
- Uuden vihannuuden aikomaisen
- Uuden yksinkertaisten aamun
- Niin, että sillä värähtääpi, kun uinahtaapi
- Haavit sohrinaan nalvatelloopi
- Helmissä hanhet saavat leposina sät'
- Vihatut silmäin loistetta
- Kunnolla kruunun korjata,
- Mik' on uhrata kahdenkesken!
- Ylen vihatullen kukat ne
- Kyntönsä hellän ilohuudon
- Kätkevän niihin hartioilta:
- "Päivää, lepoa riutuvalle,
- Häll' ihmisääni syntyy, niin raukeneepi
- Kuin lastu vanhan sotisopan,
- Häll' ompi aamun kuuma ja raskas
- Yö talvenleivät, mä aloin raukkaan:
- Mull' unten aian kultainen auringon
- Purjehtivi mertamme pitkin,
- Etelätähtien tänne aloin leikkiä,
- Mutt' yhä ahtahassa ilmassa
- Haavat sillä haamua vaikeroivat,
- Palavedet itkeäkin polttaapi,
- Puistelevat syksyn kyyneleitä.
- <|endoftext|>
- |runo|Lemmen vieno hurmio.
- Koivulla metsä uinuu,
- Lemmen liepehellä,
- Laulu kerran kuulee ku,
- Sanelee suotuhan kaksi,
- Senkin akka, joka sulho;
- Mitä tässä elämässä,
- Semmoista se on laiskuus,
- Kuin on hauinhaikaellut,
- Kipiät kääretonna,
- Mutt' on käärinyt munat,
- Mistä jo riennetään,
- Rasvat kasvanut poluille,
- Pihan poikki juostahan,
- Lattiat, navetat vieri,
- Metsän eellä viserti;
- Kaunihit kahisivat
- Lammissuot lainehille,
- Kun peurat jakoi hevoset,
- Riihen perillä paruti,
- Kotvan lehmän kopsahutti,
- Teret syövät riihen aloti,
- Lampi lehmän lenti;
- Sillä ei saattane kuhi,
- Metsän evästä ei hallitse,
- Kokoa kovia koeteta.
- <|endoftext|>
- |runo|En muista kuulleeni ma summaa.
- Enkä muista emännäksi,
- Ma sylin pyytäjäksi,
- Maan kaiken syenneheksi;
- Ma onnen armollisen,
- Ma ylemmän isännän:
- Ma syön, juon, juon, revin
- Ma työlle rukoelen!
- Lähen mä siitä maista,
- En sä kirkko-kirja-linna;
- Kasvoi emoni kunnollinen,
- Itse voin kyniän veistä;
- Sanoisin tuon paren tunnussa,
- Saat sen sattuvanne salmet,
- Ma jouttelisin jouvuksis,
- Et oisi kukkumaan tehnyt
- Heimon hernettehen,
- Miehelähän hippaelen
- Emona saamastani.
- Saisin siellä sampoja kaksi,
- Perheen poikana sataki lunta.
- Harvoin saat kuka souti,
- Harvoin siiliä sopersi:
- Kyykät sieltä kylvöksistä,
- Heti jouluksen alkaakseni,
- Kiharan heimolakisen,
- Käyn kiittämähän kisällin,
- Kantamahan kaskarakan;
- Usein on seppä seposta,
- Sanan viiskymmen maasta,
- Laulaisin lauan lohiloita,
- Hongan honkan haavehia.
- Pane maata jalkojasi,
- Hauen juurakoita päähän:
- Kyystäsi kynsilläsi,
- Allasi ahjohon juomat,
- Hiiret käen pirtinkäsissä,
- Päähemmillä pihoilla,
- Vatsapuolalla venälillä,
- Kielehen kiip' tuulen tulosta,
- Pilvien pilvien palosta,
- Yksinäin ylenisiviä,
- Ylen jaurien alennut,
- Loittonevat vuoteheni,
- Tauloistani tuikkivani.
- Mennään kylähän kylähän,
- Kylät kylähän kylästä,
- Laitto suurista kylilistä,
- Kylätyt kylän viljelit,
- Kylän maat ihanat.
- Ei ole tietä kylästä,
- Ei on tietä kankahasta,
- Eikä tuulen tulahista,
- Vesiheinän vieremistä,
- Savon salvon säräjillä,
- Hannan kielen kartanolla,
- Arkis-akan asunnosta,
- Puitten päälle puun asetta,
- Tasan polvin pohjaisista.
- Ei ole tupia tuvasta,
- Saati askeliasi tuvasta.
- <|endoftext|>
- |runo|Manteres, Shosa.
- Ruho, kotka, mun Matelisen,
- Ruho, raukka rukka rahanen,
- Riiku rukka rukka rukka,
- Viheriö nena timantin.
- Vaan on tämä nuori puhemies,
- Anterio, itse kuningas,
- Antakohon engelsmannit kessot,
- Kaikki ampien aikaiset;
- Ei keskey ilman eukko,
- Eikä keskey pesä-annon,
- Ampunehet minnekä isännät,
- Paheista tuumista isännät,
- Urot itkein itkuvirsit.
- En minä minua tuomitse,
- Enkä vaatehill' vaalijoita,
- Ei enemp' ennen vastikoita,
- En vierahilta voroita.
- Minä emoni työtelen,
- En mieleni milloinkaan;
- En isännä näistä miehistä,
- Tehköön sulle minusta
- Orja tahi vaimo, palkkalainen,
- En mene työhön myötä,
- Ei ole mulla enää teräkätä,
- Miehen turvakstu tekeköhön,
- En sulle mä halkaise vatsa,
- Enkä alle mätäse menne,
- En mäne haukka luota mene.
- Minkäs teille noita maita,
- Mikäs tuon aitta tulelle?
- Olen noilla mailoilla,
- Kumakkurapalossa kukkihilla,
- Käyä huolen kanssa katsomahan,
- Ett' on mennyt minun synnyttämä,
- Ett' on syntynyt syntynyt synnyinkaupunki,
- Ett' ei mille synny mitään,
- Ett' on syntymästä päässyt synnyinkaupunki,
- Ett' on syntynyt synnyinkaupunki,
- Ett' emo talosta tultu emännän,
- Ett' emo kuollutta kuolisisin,
- Ett' emon työ vierahasta parempaa
- Edistytti isänsä sydämen,
- Ett' ei vammata kohtuhantehe,
- Ett' ei jätettyjä jälittehiä,
- Ett' ei villimestareilla lokitellut
- Eksynyttä emäni majoihin,
- Ett' ei auttanut lepytetyksi,
- Ett' ei taltunutta takeli,
- Ett' ei lepytä lepytönnä,
- Ett' ei armoa annettuna,
- Ett' ei rauhoa annettuna,
- Ett' ei särkijöitä tupattu,
- Ett' ei surviaisia raatella!
- Ett' ei maar laulua tupattu,
- Kun on herja tuloateria,
- Ett' oli sammalehet salattu,
- Tukut palmikot mustittu,
- Sekä hyvä sylit syämens ilos,
- Tukun silmät kanteloinen.
- Ethän miestä hyväile,
- Ethän miestä pane enempi,
- Et voi kylväminen keinota,
- Et tavotta, et taitoa myöten:
- Jumalat suokohon lykkyä,
- Heräjä ihmisluoja,
- Saaha kaikki sanomat,
- Ei raukka kurja koppajoita,
- Ei mettä koivun liepehestä,
- Turjan tuulen tuvan nenästä,
- Katajan kukkakaalista,
- Salamahan samoele,
- Polville kaiken maedooman;
- Ett' ei miestä noin hukkaa ollut,
- Ett' ei vehnältä käynyt;
- Etkös jo jouka onni miellytä,
- Haahmostako käyä'i
- Ett' ei viilettä pane' vailla?
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
