Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes,

Diabeteksen synty on mahdollista ehkäistä neljällä elintapamuutoksella, tutkijat havaitsivat.


Ellanoora Kauppila HS

Julkaistu: 22.10. 2:00 , Päivitetty: 22.10. 9:47

Kakkostyypin diabetes ei iske yhteenkään ihmiseen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sitä edeltää aina erityinen vaihe, esidiabetes, joka on jopa miljoonalla suomalaisella – useimmilla tietämättään.

Esidiabetes on tilanne, jossa verensokerissa todetaan muutoksia, jotka ovat kuitenkin niin lieviä, ettei sitä vielä diagnosoida diabetekseksi. Tämä vaihe voi kestää useitakin vuosia.

Diabeteksen riski on tässä vaiheessa jo hyvin suuri. Siihen, kuinka nopeasti diabetes syntyy vai syntyykö lainkaan, vaikuttavat geenit ja lihavuuden aste, kertoo lääkäri Pertti Mustajoki.

”Se on yksilöllistä kuinka herkästi ja yksilöllisesti esidiabetes muuttuu diabetekseksi.”

Kakkostyypin diabetes on sairaus, jossa verensokeri eli verenglukoosi on jatkuvasti koholla. Sairautta kutsutaan myös aikuisiän diabetekseksi, koska se puhkeaa usein vasta aikuisiällä. Kakkostyypin diabeteksen syntyyn vaikuttaa suuresti ylipaino.

Diabetesdiagnoosissa verensokeriarvo ylittää arvon 7,0. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 millimoolia litrassa, joten väliin jäävät verensokeriarvot luetaan esidiabetekseksi.


    Esidiabetesta on vielä enemmän kuin kakkostyypin diabetesta, jota arvioidaan olevan noin puolella miljoonalla.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan yli kolmasosa esidiabeteksesta muuttuu kakkostyypin diabetekseksi neljän vuoden aikana, jos tänä aikana ei tehty minkäänlaisia elintapamuutoksia.

”Nekään eivät ole varmasti turvassa, joilla sitä ei ole ilmaantunut siihen mennessä. Heillä geenit ovat ehkä vähän edullisemmat, mutta ajan mittaan diabetes yleensä kuitenkin syntyy.”

Jos verensokerit ovat yhtään koholla, se on huomattava diabeteksen riskitekijä, Mustajoki kertoo.

Esidiabetes on varsin yleinen tila. Mahdollisesti jopa miljoonalla suomalaisella on esidiabetes. Selvää on, että esidiabetesta on vielä enemmän kuin kakkostyypin diabetesta, jota arvioidaan olevan noin puolella miljoonalla.

THL:n mukaan diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Syynä tähän on väestön lihominen ja liikunnan väheneminen.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että elintapamuutoksilla voi vaikuttaa merkittävästi diabeteksen ehkäisyyn ja päästä jopa kokonaan pois esidiabetesvaiheesta. Ehkäisyn keinoja ovat painonhallinta, liikunta ja terveellinen ruoka.


    Kukaan neljä tai viisi tavoitetta täyttänyt ei neljän vuoden aikana sairastunut diabetekseen.

Diabeteksen ehkäisytutkimuksessa tutkittiin 500 ylipainoista suomalaista, joilla sokerirasituskokeessa oli epänormaali tulos, mutta ei vielä diabetesdiagnoosia. Tutkimus tehtiin vuonna 2001.

Puolelle tutkittavista asetettiin viisi tavoitetta:

1. Vähentää painoa vähintään viisi prosenttia lähtötasosta.

2. Tarkkailla, että ravinnossa on rasvaa alle 30 prosenttia kokonaisenergiansaannista.

3. Syödä alle kymmenen prosenttia kovaa rasvaa kaikesta ravinnosta saadusta energiasta.

4. Syödä kuitua yli 30–35 grammaa päivässä.

5. Harrastaa liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa.

Tutkimustulokset osoittivat, että syömiseen ja liikkumiseen liittyvät tottumukset vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen ilmaantumiseen voimakkaasti. Jos tavoitteista onnistui saavuttamaan neljä, riski nollaantui. Kukaan neljä tai viisi tavoitetta täyttänyt ei neljän vuoden aikana sairastunut diabetekseen.

”Sillä on hämmästyttävä teho, että ihmiset vähentävät kaloreita. Tässäkin aika kohtuullinen laihtuminen ja liikunnan lisääminen riitti”, Mustajoki sanoo.

Häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta voidaan todeta sokerirasituskokeessa, mutta jo muutamalla helpolla testillä voi selvittää kuuluuko diabeteksen riskiryhmään.

Ensimmäisenä kannattaa mitata vyötärönympärys. Diabetesriskissä vaikuttaa se, mihin kohtaan kehoa liikakilot tulevat, Mustajoki kertoo.

Silloin, kun kilot ovat erityisesti keskivartalon kohdalla, vatsaontelon sisällä on liikaa rasvakudosta, ja se aiheuttaa aineenvaihdunnan haittoja.

”Se on helppo mitata mittanauhalla.”

Naisilla lihavuuden ylittävän vyötärön ympärysmitan raja on 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä. Duodecim-sivustolla on tarkat ohjeet siihen, miten mittaus tulee tehdä.

Lisäksi netissä voi tehdä diabeteksen riskitestin, joka ottaa mittojen lisäksi huomioon sukuhistorian. Korkea pistemäärä testissä kertoo riskistä sairastua diabetekseen.

”Jos riskitesti antaa korkeat pisteet, olisi ilman muuta tärkeää mittauttaa verensokeriarvot.”

Kakkostyypin diabetes ja esidiabetes ovat pääsääntöisesti ylipainoisten vaivoja. Silti kumpaakin voi olla myös hoikalla ihmisellä. Se on kuitenkin paljon harvinaisempaa, Mustajoki kertoo.

Vaikka paino on painoindeksin mukaan rakenteellisesti hoikalla vielä normaalilla alueella, voi olla sen verran liikaa rasvakudosta vatsaontelossa ja maksassa, että verensokeriarvot nousevat. Riski nousee voimakkaasti, kun painokin nousee.

”Tämä on vähän geeni- ja rakennekysymys.”

Diabeteksen ehkäisy on tärkeää, koska diabeteksen myötä erilaisten lisäsairauksien riski kasvaa, Mustajoki kertoo.

”Jos verensokeri on vuosikausia koholla, se vaikuttaa moneen kohtaan elimistössä.”

Diabetekseen liittyvä korkea verensokeri vaikuttaa haitallisesti silmien verkkokalvoon ja aiheuttaa näköhäiriöitä. Se voi myös vaurioittaa munuaisia ja aiheuttaa erilaisia hermohäiriöitä. Lisäksi se lisää riskiä valtimosairauksiin.

Nykyisellä diabeteksen lääkityksellä monia lisäsairauksia voidaan estää ja vähentää, mutta jos niiden synnyn ehkäisee jo alkuvaiheessa, ei mitään lääkkeitäkään tarvita. Järkevämpää on se, että ryhtyy toimiin ajoissa, Mustajoki korostaa.