Advertisement
mspotilas

Mads Pedersen hyppäsi tomaatista lääkekannabikseen

May 16th, 2019
239
0
Never
Not a member of Pastebin yet? Sign Up, it unlocks many cool features!
text 9.95 KB | None | 0 0
  1. Mads Pedersen hyppäsi tomaatista lääkekannabikseen
  2.  
  3. TEKSTI JA KUVAT: JYRKI JALKANEN
  4. PUUTARHA & KAUPPA 9 | 2019
  5.  
  6. Kuvateksti: Tämä kannabisyksilö kasvaa vielä joitakin viikkoja ennen sadonkorjuutaan. Naaraskasvien kukinnoista puristettavaa öljyä käytetään sellaisenaan lääkkeeksi.
  7.  
  8. Tanskalainen kasvihuonetuotanto on saattanut löytää kultasuonen, josta riittää ammentamista. Lääkennabiksen viljely käynnistyi syksyllä 2018, ja jo vuoden kuluttua viennin arvo saattaa olla satoja miljoonia euroja. Myös Suomi kuuluu kohdemaihin, jos kannabiksen lääkekäyttö joskus on nykyistä laajempaa. Viljelyn käynnistäminen Suomessa ei ole näköpiirissä.
  9.  
  10. Kuvateksti: Mads Pedersen uskoo, että hän katuisi lopun ikänsä, jos ei olisi päättänyt ryhtyä myös lääkekannabiksen viljelijäksi.
  11.  
  12.  
  13. Turvakamerat seuraavat, kun toimittaja lähestyy kasvihuonetta. Vai onko tämä vankila? Summeri avaa oven, minkä jälkeen tunnistaudutaan ja kirjaudutaan sisään järjestelmään. Ihan noin vain tänne on kyllä turha yrittää.
  14.  
  15. Sitten vaihdetaan suojavaatteet, pestään ja desinfioidaan kädet, peitetään tukka ja parta sekä liki uitetaan desinfiointiaineissa kamera ja muistiinpanovälineet. Toimittaja saa ne ottaa mukaan, muut vieraat eivät saisi. Nyt voidaankin astua kasvihuoneeseen — sinnekin kaksinkertaisen ovikoodinluvun jälkeen.
  16.  
  17. Huoneessa on imelä tuoksu. 011aan Euroopan suurimman lääkekannabisviljelmän emotaimihuoneessa. Tuolla sivummalla pistetään juuri kerättyjä pistokkaita.
  18.  
  19. Tanskalais-kanadalainen Aurora Nordic Cannabis A/S rakentaa parhaillaan aina kuuteen hehtaariin laajentuvaa tuotantolaitosta Bellingeen, Odensen tuntumaan Tanskassa.
  20.  
  21. Jo nyt tuotantoa on hehtaarin alalla, ja vuoden 2020 aikana on tarkoitus rakentaa loput. Tanskan tavoitteena onkin olla EU-alueen johtava lääkekannabiksen tuottaja nyt ja jatkossa.
  22.  
  23.  
  24. Neljän sukupolven viljelykokemuksella
  25.  
  26. Tanskan lääkekannabisviljelyn vahva mies on Mads Pedersen. Tähän asti hänet on tunnettu Pohjolan mittavimpana tomaatinviljelijänä. Kokemusta on, sillä Pedersen on neljännen polven tomaatintuottaja. Tuotantoa on ihan kunnioitettavasti, 14 hehtaaria Odensessa ja 16 hehtaaria naapurimaa Ruotsin Trelleborgissa. Lisäksi perheyrityksessä kasvaa noin viiden hehtaarin alalla kurkkua ja paprikaa.
  27.  
  28. Pedersen kiinnostui aiheesta jo vuosia sitten. Vuonna 2015 hän istui lääkekannabisseminaarissa Oregonissa USA:ssa. Siellä hän kuuli tarinan, kuinka 10-vuotiaan pojan elämä parani, kun hän sai kannabislääkitystä.
  29.  
  30. — Meille on perheyrityksessä ollut tärkeää, että toiminnallamme on merkitystä. Olemme aina pyrkineet laatutuotantoon. Tajusin, että voimme auttaa ihmisiä tämän kasvin avulla.
  31.  
  32.  
  33. Poliitikoilla suopea näkemys
  34.  
  35. Pelkkä mielenkiinto ja halu kokeilla jotakin aivan uutta eivät vielä Pederseniä auttaneet. Tarvittiin muutosta ajatteluun ja tanskalaiseen lainsäädäntöön.
  36.  
  37. — Tässä oli sattumallakin merkityksensä. Tanskassa oli juuri samoihin aikoihin riittävän avarakatseinen terveysministeri, joka sai vietyä asian parlamenttiin. Asiassa nähtiin niin paljon hyviä puolia, että asia eteni lopulta yllättävän nopeasti.
  38.  
  39. Vuoden 2018 alusta lähtien Tanskassa tuli mandolliseksi sekä viljellä kannabista lääketarkoituksiin että valmistaa siitä lääkkeitä. Luvituksessa on eri tasoja, ja esimerkiksi Aurora Nordicissa on lupa vain viljellä, muttei vielä valmistaa tai myydä lääkkeitä. Se vaihe koittaa vasta syksyllä 2019. Niinpä toistaiseksi kaikki tuotanto tuhotaan.
  40.  
  41. — Se kuuluu asiaan ja sitäpaitsi täytyyhän meidän voida saada haltuun sekä viljely että lääkkeiden valmistus ennen kuin voimme ryhtyä myymään valmiita tuotteita, kertoo Pedersen.
  42.  
  43. Vielä lobbauksesta, mikä siinä oli vaikeinta?
  44.  
  45. — Stigma, siis se, että lääkekannabista yhä pidetään jotenkin häpeällisenä ja huonona asiana. Poliitikot pelkäävät haitallisia ilmiöitä ilman että ovat perehtyneet asiaan.
  46.  
  47. — Saimme kuitenkin heidän vakuuttuneiksi, että osa kärsivistä hankkii lääkkeensä laittomilta ja epämääräisiltä markkinoilta kalliiseen hintaan. Valvottu, turvallinen ja myös pimeitä markkinoita edullisempi tanskalainen vaihtoehto on kansalaisillekin parempi. Tämä perustelu puri poliitikkoihin.
  48.  
  49.  
  50. Kaikki luvan saaneet eivät etene
  51.  
  52. Lääkekannabiksen kasvatusluvan sai 22 tanskalaisyritystä.
  53.  
  54. — Näistä toistaiseksi vain kaksi on aloittanut suuren mittakaavan viljelyn. Se ei yllätä, sillä viljelyn käynnistäminen vaatii merkittäviä pääomia, on erittäin byrokraattista, vaatii paljon lupia, tarkastuksia ja auditointeja, eivätkä luvansaaneista siten kaikki koskaan etene tuotantoon asti.
  55.  
  56. — Myös me lähdimme etsimään yhteistyökumppaneita niin rahoituksen kuin osaamisenkin vuoksi. Kumppanit löytyivät Kanadasta, lääkekannabiksen emämaasta.
  57.  
  58. Itse viljely on helppoa, mutta tismalleeen samanlaisen laadun saavuttaminen vuoden jokaisena päivinä on suurin haaste.
  59.  
  60.  
  61. Mittavat markkinat — vai mittaamattomat?
  62.  
  63. Lääkennabikseen liitetään ja siihen oikeasti liittyy merkittäviä rahavirtoja. Sekin lisää kiinnostusta tätä uutta viljelykasvia kohtaan. Aurora Nordicin kokonaisbudjetti on Pedersenin mukaan miljardin kruunun eli noin 140 miljoonan euron tasolla.
  64.  
  65. – Kasvihuoneet ja kaikki niihin liittyvä maksavat monikertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Sitäkin enemmän rahaa tarvitaan koko järjestelmän luomiseen, testaukseen, tuotekehitykseen ja moneen muuhun. Omilla voimillamme emme olisi tähän voineet ryhtyä.
  66.  
  67. Kanadalainen pörssiyhtiö Aurora on maailman toiseksi suurin kannabisyritys. Eurooppa nähdään hyvin kiinnostavana markkina-alueena ja Tanska oli nopein reagoimaan tulevaisuuden näkymiin.
  68.  
  69. – Tarkoituksemme on luonnollisesti olla Euroopan johtava lääkekannabiksen tuottaja. Markkinat kehittyvät sitä mukaan, kun eri maat muuttavat lainsäädäntöään.
  70.  
  71. Pedersen uskoo, että Tanska kykenee jo aivan lähivuosina viemään lääkekannabistuotteita vuosittain jopa miljardin kruunun eli noin 140 miljoonan euron arvosta. Siis yli miljardilla eurolla vajaassa vuosikymmenessä.
  72.  
  73. – Samalla syntyy työpaikkoja. Reilussa vuodessa lääkekannabiksen ympärille syntyy Tanskassa noin 800 uutta työpaikkaa. Aurorassa on nyt jo 40 henkilöä, ja tulijoita on todella paljon, Pedersen kertoo.
  74.  
  75.  
  76. Tarkka viljeltävä
  77.  
  78. Tomaatin viljelyn ja sielunelämän Pedersen osaa erittäin hyvin. Siitä todistavat kymmenet kasvihuonehehtaarit. Millainen kannabis on viljelykasvina?
  79.  
  80. – Sanoisin, että se eroaa kyllä tomaatista, mutta ei ole vaikea. Toimittajan silmiin kannabishuone näyttää ensivilkaisulla ikään kuin siellä viljeltäisiin isokokoisia ruukkukasveja. Kasvit ovat omissa kivivillakuutioissaan viljelypöydillä. Ruukkuihin menee tiput ja ylikastelu kerätään alla olevaan kouruun.
  81.  
  82. Tekniikkaa on selvästi ruukkukasvihuonetta enemmän. Esimerkiksi valoa kasvit saavat 650 mikromoolin teholla, jotta kasvun edellytykset ovat riittävät aina. Valotus hoidetaan ledien ja HPS-lamppujen yhdistelmällä. Kaikki muutkin olosuhteet – kuten jäähdytys – on mitoitettava tasaisuuden varmistamiseksi.
  83.  
  84. – Tasaisuus on kaiken ydin. Kukintojen sisältämän lääkeaineen eli THC:n pitoisuuden on oltava tarkalleen tiettyjen rajojen sisäpuolella vuoden jokaisena päivinä kesät talvet.
  85.  
  86. Aurora Nordic valitsi kasvihuoneviljelyn, mutta kannabista viljellään muualla myös kasvuhuoneissa, joissa olosuhteet ovat hyvinkin tarkasti säädeltävissä.
  87.  
  88. – Emme halunneet hylkiä auringon merkitystä. Lisäksi täysin suljetussa huoneessa on herkästi kosteusongelmia, mikä voi lisätä kasvinsuojeluongelmia.
  89.  
  90. Kasvinsuojelun näkökulmasta kannabis on erityisen haastava. Torjuntaan ei saa käyttää mitään aineita tai eliöitä, jotka millään tavoin tunkeutuvat kasvin sisälle.
  91.  
  92. – Luomu on helppoa tähän verrattuna. Vain mekaanisesti torjuvat eliöt ovat sallittuja, kunhan nekään eivät vioita viljelykasveja. Kannabis on varsin altis harmaahomeelle, härmälle sekä tuholaisista punkeille. Keinovalikoima on niukka: olosuhteet, lajikkeet, ennakointi, tarkkailu ja vähäinen määrä hyötyeliöitä.
  93.  
  94.  
  95. Testissa lukuisia lajikkeita
  96.  
  97. Sitten pitäisi vielä löytää juuri ne lajikkeet, jotka täyttävät kaikki hyvän lajikkeen edellytykset.
  98.  
  99. – Meillä on testauksessa runsaasti eri kantoja ja lajikkeita. Niistä pitää haarukoida meille sopivimmat. Tämäkin työ maksaa valtavasti.
  100.  
  101. Toistaiseksi lajikkeet lisätään suvuttomasti pistokkaista, jolloin saadaan varmemmin äitinsä kaltaisia kasviyksilöitä. Se on tärkeää tasalaatuisuuden takia.
  102.  
  103. Suunnitelmissa on myös oman siementuotannon aloittaminen. Luonnollisesti siementen tuottamien kasvien tasalaatuisuus on keskeinen tekijä.
  104.  
  105.  
  106. Lääkkeetkin tehdään itse
  107.  
  108. Kun kannabiskasvi noin 16 viikon kasvun jälkeen kukkii – vain naaraita viljellään – aloitetaan sadonkorjuu. Vain kukinnot kelpaavat, ja jos kaikki menee hyvin, satoa saadaan 1,5–2 kiloa neliömetriltä.
  109.  
  110. Valmistus lääkkeeksi on yllättävän yksinkertaista: kukintojen öljy puristetaan talteen ja pullotetaan. Sitten pullot toimitetaan joko annospulloina apteekkeihin tai isompina yksiköinä esimerkiksi sairaaloille. Öljyä ei saa laimentaa tai vahvistaa, joten tasaisuuden vaatimus on varsin ymmärrettävää.
  111.  
  112. Aurora Nordicilla laitteistot lääkevalmistusta varten ovat valmiina, mutta niiden kuvaaminen on kiellettyä. Lääkkeiden valmistuksen testaaminen on käynnissä, sillä ensimmäiset lääkkeet parantavat ihmisiä jo ensi syksynä.
  113.  
  114. Kuvatekstit:
  115. Lääkekannabishuone on äärimmäisen siisti; onhan kyse lääkkeen tuotannosta. Putki kourujen alla liittyy jäähdytykseen ja muuhun ilmanvaihtoon.
  116. Biologinen tuholaistorjunta on ainoa sallittu kasvinsuojelukeino. Kaikki muu perustuu lajikevalintaan, puhtauteen, ennakointiin ja tarkkailuun.
  117. Tämä yksilö on lähellä ihanteellista lajiketta: kompakti kasvu, paljon kukintoja, ei mitään turhaa. Testauksessa on suuri määrä eri kantoja ja lajikkeita.
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement