peltipoliisi tietoa, kameratolppa, nopeuskamera

Automaattisella liikennevalvonnalla viranomainen valvoo liikennesääntöjen noudattamista.

Nopeusvalvontakamera (puhekielessä kameratolppa, peltipoliisi) paljastaa ylinopeutta ajavat ajoneuvot. Kahteen, tiehen lähelle toisiaan upotettuun induktiosilmukkaan perustuva mittalaite havaitsee ylinopeuden ja antaa nopeusvalvontakameralle kuvauskäskyn. Kun autolla ajetaan magnetisoitujen silmukoiden yli, kameralaitteiston laskentayksikkö laskee syntyneestä sähköisestä impulssista auton nopeuden. Mittaustulokseen tehdään kolmen kilometrin varmuusvähennys, jos ajonopeus on alle sata kilometriä tunnissa. Salama välähtää aina kuvanottotilanteessa, siis ylinopeustapauksissa, jotta tuulilasiheijastus saadaan eliminoitua. Kameratolpan toiminnan kannalta kriittiset silmukat on sijoitettu tiellä 18 – 24 asteen kuvaussektoriin eli 13 – 18 metrin päähän ennen peltipoliisia.

Suomessa automaattisessa liikenteen kameravalvonnassa vaaditaan edestä päin tapahtuvaa kuvaamista. Kuvasta tulee voida selvittää yleistilanne, ajoneuvon rekisteritunnus, kuljettaja ja rikkeen tapahtuma-aika. Tämän vuoksi käytännössä kamerakotelo useimmiten sijoitetaan 2,5 metrin korkeuteen tien pinnasta, kulkusuuntaan nähden ajokaistan oikealle puolelle.[1]

Nopeusvalvontakamera tarkkailee yhteen suuntaan etenevän ajoneuvovirran nopeuksia. Tolppien sijoittelulla on toteutettu molempiin suuntiin tapahtuva ajoneuvojen nopeusvalvonta.

Sisällysluettelo  [piilota]
1	Kamerat Suomessa
2	Katso myös
3	Lähteet
4	Aiheesta muualla
Kamerat Suomessa
Marraskuussa 2015 Suomessa oli 936 nopeusvalvontakameraa[2], joista ainoastaan pienessä osassa oli kuvaava kamera. Vuoden 2015 alussa Poliisin ja Liikenneviraston tavoitteena oli saada 250 uutta nopeusvalvontakameraa.[3] Vuoden 2016 alussa Kehä I:n varrelle asennettiin 35 nopeusvalvontakameraa, josta 15 sijaitsee Espoossa ja loput 20 Helsingissä. Kehä I:n nopeusvalvontakameroissa vain kahdessa oli kuvaava kamera 1.2.2016.[4]

Nopeusvalvontakamera ottaa kuvan kaikista ajoneuvoista, jotka ajavat ylinopeutta yli 3 km/h. Kirjallinen huomautus lähetetään postitse jos ylinopeus on alle 8 km/h. Jos ylinopeutta on enemmän kuin 8 km/h, auton omistajalle lähetetään rikesakko. Suuremmissa nopeusylityksissä määrätään päiväsakkoja tai jopa ajokieltoa.[5]

Jokainen nopeusvalvontakamera maksaa noin 15 000 euroa, kaupunkialueella kaivuutöiden kalleuden vuoksi jopa 30 000 euroa.[3]

Nopeusvalvontakamerat kuvasivat vuonna 2013 runsaat 400 000 autoa. Näistä tapauksista runsaat 330 000 johti sakkoon tai huomautukseen ylinopeudesta. Nopeusvalvontakameran kuva paljastaa kuitenkin muutakin kuin ylinopeuden. 2013 peltipoliisit paljastivat lähes 1 200 tapausta, joissa autoa ei oltu katsastettu, autovero oli hoitamatta tai kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta. 2013 otetuista kamerakuvista 65 000 poliisi hylkäsi erinäisistä syistä. Syynä hylkäykseen saattoi olla sankka lumisade tai se, että kameran linssi oli säädetty väärin. Yleisin syy on kuitenkin se, että kuljettaja liikkui yrityksen omistamalla autolla. Huomautus ylinopeudesta voidaan kuitenkin lähettää vain luonnollisille henkilölle, ei yrityksille. Kamerat havaitsevat joskus myös kuskin matkapuhelimen käytön, mutta osassa tapauksista kuva ei ole riittävän selvä. Kännykän käytöstä ei kuitenkaan lähetetä rikesakkoa pelkän kuvan perusteella.[6][7]

Suomen poliisi on alkanut sakottaa myös peltipoliisien kuviin jääneitä virolaisia autoja. "Mikäli auton kuljettajalla on sekä suomalainen osoite että henkilötunnus, voimme lähettää rikesakon suoraan poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta kotiin", Helsingin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen komisario Dennis Pasterstein kertoo. Dennis Pastersteinin mukaan ulkomaille rekisteröidyt autot muodostavat noin 4 % (noin 20 000 ylinopeutta) kameratolppaan ajetuista ylinopeuksista. "Kuljettajien onkin hyvä pitää mielessä, että jatkossa kameroiden tallentamia ylinopeuksia ja niistä aiheutuneita sakkoja ei pysty enää välttämään ulkomaille rekisteröidyn ajoneuvon turvin". Rikesakkoa ei ole vielä mahdollista lähettää ulkomaille, mutta EU-lainsäädäntö on muuttumassa ja tulevaisuudessa EU-kansalaisille voidaan lähettää sakko suoraan henkilön kotimaan osoitteeseen. Eri maiden viranomaiset vaihtavat ajoneuvotietoja Eucaris-tietojärjestelmän kautta (European Car and Driving Lisence Information System).[8]

Valvontapisteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja huollosta huolehtii Suomessa Liikennevirasto.

Poliisi vastaa valvontalaitteiden (kamera- ja tutkalaitteiden) käytöstä, huollosta ja laitteilla saatujen tulosten analysoinnista ja todettujen nopeusylitysten esitutkinnasta. Kameroiden sijoittelut ovat täysin paikallisten poliisilaitosten hallinnassa.

Ennen vuotta 2015 nopeusvalvontakameroiden tiedot jouduttiin hakemaan muistitikulla nopeusvalvontakameroista, mutta 2015 alusta alkaen nopeusvalvontakameroiden tiedot ovat siirtyneet langattomasti viranomaisille. Poliisin mukaan langaton tiedonsiirto nopeuttaa toimintaa ja säästää työaikaa. Kameroiden kuvat käsitellään keskitetysti Liikenneturvallisuuskeskuksessa Helsingin Malmilla.[9]

Katso myös
Automaattinen rekisterikilven tunnistus
Lähteet
Jump up ↑ Automaattinen nopeusvalvonta - Valvontakohteiden suunnittelu ja toteutus
Jump up ↑ Poliisi - Valvontakalusto
↑ Jump up to: a b Kauppalehti - Jopa 250 uutta valvontakameraa teille
Jump up ↑ Helsingin uutiset - Poliisi Kehä I:n nopeusvalvonnasta: Kameroita kaksi – tolppia 35!
Jump up ↑ Linja tiukkenee – poliisi lähettää kirjeen jo 3km/h ylinopeudesta
Jump up ↑ YLE - Puhelinta näpräävän kuskin voi käräyttää myös peltipoliisi – laki pelastaa sakoilta
Jump up ↑ Narauttaako peltipoliisi muista rikkeistä kuin ylinopeudesta?
Jump up ↑ Peltipoliisien sakot nyt myös virolaisille autoille
Jump up ↑ Peltipoliisit siirtyvät langattomaan aikaan