Lista Johan Bäckmanin kanteluista yms.

Kantelu oikeuskanslerille Suomen Pietarin-pääkonsulin Kauko Jämsenin ja Moskovan-suurlähettilään René Nybergin toiminnasta. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu oikeuskanslerille ulkoministeriön, lehdistöpäällikkö Yrjö Länsipuron ja Moskovan-suurlähettilään René Nybergin menettelystä ulkoministeriön tiedotteen takia. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Pyyntö valtakunnansyyttäjälle kunnianloukkaussyytteen nostamiseksi Bäckmanin entistä naisystävää vastaan. Nainen oli lähettänyt Bäckmanille sähköpostin, jossa arvosteli tämän kirjaa. Valtakunnansyyttäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Pyyntö valtakunnansyyttäjälle tutkinnan jatkamiseksi tai syytteen nostamiseksi Apu-lehden pakinasta. Valtakunnansyyttäjä ei nostanut syytettä.

Pyyntö valtakunnansyyttäjälle tutkinnan jatkamiseksi tai syytteen nostamiseksi kansanedustaja Heidi Hautalan venäläiselle uutistoimistolle antamasta lausunnosta koskien Bäckmanin kirjaa. Valtakunnansyyttäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Pyyntö valtakunnansyyttäjälle tutkinnan jatkamiseksi tai syytteen nostamiseksi Heidi Hautalan kirjasta. Valtakunnansyyttäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Pyyntö valtakunnansyyttäjälle ulkoministeri Alexander Stubbin saattamisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnasta Anton Salosen tapauksessa. Valtakunnansyyttäjä totesi, ettei sillä ole asiassa toimivaltaa ja lähetti asian tiedoksi oikeuskanslerille. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Selvityspyyntö valtakunnansyyttäjälle. Bäckmanin mukaan kolme toimittajaa ja tutkinnanjohtaja olivat yrittäneet leimata Rimma Salosen rikolliseksi. Valtakunnansyyttäjä ilmoitti, että asia on käsiteltävänä Varsinais-Suomen syyttäjänvirastossa. Syyttäjä päätti, ettei esitutkintaa toimiteta.

Muutosharkintapyyntö valtakunnansyyttäjälle pirkanmaalaisen naisen asiamiehenä. Nainen haki muutosta Pirkanmaan kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen. Nainen väitti pirkanmaalaisen miehen loukanneen hänen kunniaansa. Valtakunnansyyttäjä ei ottanut tapausta uudelleen ratkaistavaksi.

Kantelu valtakunnansyyttäjälle Pirkanmaan kihlakunnansyyttäjän tiedotteesta. Valtakunnansyyttäjä katsoi, että kihlakunnansyyttäjä oli tiedottanut oikein.

Kantelu valtakunnansyyttäjälle esitutkintamateriaalin laittomasta levittämisestä Rimma Salosen tapauksessa. Valtakunnansyyttäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu valtakunnansyyttäjälle Pirkanmaan kihlakunnansyyttäjästä Rimma Salosen tapauksessa. Valtakunnansyyttäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu oikeuskanslerille puolustusministeri Jyri Häkämiehen Anton Salosta koskevista kommenteista. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu oikeuskanslerille väestörekisterikeskuksen menettelystä Anton Salosen kansalaisuuden merkitsemisessä. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu oikeuskanslerille asianajajan, Satakunnan käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden menettelystä vapaudenriistoa ym. koskevassa asiassa. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Espoon piispan Mikko Heikan ja hiippakunnan tuomiokapitulin toiminnasta yksittäisen kirkkoherran tapauksessa. Oikeusasiamies ei ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Suomen viranomaisten toiminnan laillisuudesta Anton Salosen väestörekisteritietojen muuttamisessa. Oikeusasiamies ei ryhtynyt tutkimaan.

Kantelu Asianajajaliittoon Paavo Salosen asianajajasta, jota Bäckman piti esteellisenä. Liiton mukaan asianajaja ei menetellyt hyvän tavan vastaisesti.

Selvityspyyntö valtakunnansyyttäjälle ulkoministeriön Venäjän-yksikön entisestä päälliköstä Olli Perheentuvasta, presidentin entisestä kansliapäälliköstä Jarmo Viinasesta ja entisestä pääministeristä Paavo Lipposesta, jotka olivat Wikileaksin mukaan luovuttaneet tietoja yhdysvaltalaisille. Asia siirretty Helsingin poliisille, joka ei ryhtynyt esitutkintaan.

Kirjoitus valtakunnansyyttäjälle. Bäckman pyysi harkitsemaan esitutkintaa eduskunta-avustaja Helena Erosen blogikirjoituksesta. Valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei Eronen menetellyt rangaistavasti.

Kantelu Asianajajaliittoon savolaisesta asianajajasta, joka Bäckmanin mielestä loukkasi hänen kunniaansa sähköpostiviestissä. Käsiteltävänä.

Tutkintapyyntö valtakunnansyyttäjälle Sotaveteraani-lehdessä julkaistusta artikkelista. Käsiteltävänä.

Lisäksi Bäckman on kannellut viestimien toiminnasta Julkisen sanan neuvostoon. JSN ei antanut HS:lle tietoja tapauksista kantelijan nimen perusteella. HS on saanut JSN:ltä langettavan päätöksen Bäckmanin kirja-arvion vastineeseen liittyvästä kantelusta 2003. Yleisradio on saanut vapauttavan päätöksen Bäckmanin uutisointia koskevasta kantelusta 2012.

Kunnianloukkaus. Bäckman katsoi, että ulkoministeriön sivuilla julkaistu uutinen venäläislehden uutisesta loukkasi hänen kunniaansa. Epäiltyinä lehdistöpäällikkö Yrjö Länsipuro, Erja Tikka ja kaksi muuta ulkoministeriön virkamiestä. Syyttäjä päätti lopettaa esitutkinnan.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Venäjän-tutkimuksen professori Timo Vihavainen oli halventanut häntä esittämällä lähettämissään sähköposteissa loukkaavia mielipiteitä Bäckmanista. Keskustelu liittyi Vihavaisen tekemään kirja-arvosteluun Bäckmanin kustantamasta kirjasta. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Laiton uhkaus ja kotirauhan rikkominen. Bäckman väitti tuntemattoman tekijän uhkailleen häntä puhelimessa. Syyttäjä lopetti esitutkinnan.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckman pyysi poliisia tutkimaan, onko politiikan tutkija Iivi Masso syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen avoimessa kirjeessään Helsingin yliopistolle ja medialle. Poliisin mielestä ei ollut syytä epäillä rikosta.

Väärä ilmianto ja kunnianloukkaus. Bäckman teki vastailmoituksen ulkoministeriön virkamiehen Simo Pietiläisen rikosilmoitukseen, jossa Bäckmanin epäiltiin loukanneen Pietiläisen kunniaa kirjoituksillaan verkkoblogissa. Syyttäjä ei nostanut syytettä kumpaakaan vastaan.

Väärä ilmianto ja kunnianloukkaus. Bäckman teki tutkintapyynnön Paavo Salosesta, joka oli tehnyt rikosilmoituksen Bäckmanista. Asia raukesi, kun osapuolet sopivat asian.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä 45 minuuttia -televisio-ohjelmassa toimittaja Tuula Malin esitti valheellisia tietoja tai vihjauksia hänestä. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä 45 minuuttia -televisio-ohjelmassa ja MTV3:n verkkosivuilla esitettiin valheellisia tietoja tai vihjauksia hänestä, joten hän syytti päätoimittaja Merja Ylä-Anttilaa törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä 45 minuuttia -televisio-ohjelmassa ja MTV3:n verkkosivuilla esitettiin valheellisia tietoja tai vihjauksia hänestä, joten hän syytti tuottaja Jussi Erosta törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä Anton Salosen tapauksen uutisoinnissa Ilta-Sanomissa olisi esitetty hänestä valheellisia tietoja ja vihjauksia, joten hän syytti päätoimittaja Tapio Sadeojaa törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä toimittaja Erkki Niiranen olisi Anton Salosen tapauksen uutisoinnissa Ilta-Sanomissa esittänyt hänestä valheellisia tietoja ja vihjauksia. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä toimittaja Arja Paananen olisi Anton Salosen tapauksen uutisoinnissa Ilta-Sanomissa esittänyt hänestä valheellisia tietoja ja vihjauksia. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kuvaohjelman tarkastamisesta annettujen sääntöjen rikkominen ja väkivaltakuvauksen levittäminen. Bäckman pyysi tutkimaan, ovatko kansalaisaktivisti Veikko Saksi, professori Heikki A. Reenpää ja pirkanmaalainen mies syyllistyneet rikokseen liittyen The Soviet Story -elokuvan esitykseen Tampereella. Poliisi lopetti esitutkinnan. Asia meni valtakunnansyyttäjälle, joka myös määräsi esitutkinnan lopetettavaksi.

Kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Bäckman katsoi helsinkiläisen eläkeläismiehen syyllistyneen rikokseen Uuden Suomen blogissaan. Poliisi pyysi Bäckmanilta lisätietoja, mutta tämä ei toimittanut niitä, ja asia raukesi.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen. Bäckman pyysi tutkimaan, ovatko Paavo Salonen, tämän sisar ja pirkanmaalainen mies syyllistyneet rikokseen esittämällä väitteitä Sastamalassa toimineesta uskonnollisesta ryhmästä. Poliisi ei suorittanut esitutkintaa. Asia meni valtakunnansyyttäjälle, joka yhtyi tutkinnanjohtajan päätökseen.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin ilmoituksen mukaan asianajaja Kari Silvennoinen loukkasi hänen kunniaansa tuomiokapitulille osoitetussa kantelukirjelmässä, joka koski toista henkilöä, mutta jossa oli viittaus myös Bäckmaniin. Syyttäjä määräsi, että esitutkintaa ei toimiteta.

Törkeä kunnianloukkaus, väärä ilmianto. Johan Bäckman pyysi poliisia tutkimaan, ovatko elokuvaohjaaja Jörn Donner, kustantaja Niklas Herlin ja elokuvan levittäjä syyllistyneet kunnianloukkaukseen ja väärään ilmiantoon syyttäessään Bäckmania rikoksesta, koska tämä oli julkaissut katkelmia Donnerin elokuvasta internetissä. Myöhemmin Bäckman pyysi tutkimaan, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt kunnianloukkaukseen asian uutisoinnissa. Poliisi ei aloittanut esitutkintaa.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä Apu-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa esitettiin hänestä valheellisia tietoja ja hänen väitettiin syyllistyneen valtionpetoksen valmisteluun, joten hän syytti päätoimittaja Matti Saarta törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä toimittaja Jarmo Mäkelä esitti hänestä Apu-lehdessä valheellisia tietoja ja väitti hänen syyllistyneen valtiopetoksen valmisteluun. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Julkinen kehottaminen rikokseen, törkeä kunnianloukkaus. Bäckman katsoi, että Suomen Kuvalehti loukkasi hänen kunniaansa pääkirjoituksessa, ja vaati siksi tuomiota törkeästä kunnianloukkauksesta päätoimittaja Tapani Ruokaselle. Lehti myös kehotti viranomaisia vuotamaan huoltajuuskiistojen taustoja ja syyllistyi näin Bäckmanin mukaan rikokseen kehottamiseen. Asia meni valtakunnansyyttäjälle, joka katsoi, ettei kyse ole rikoksesta.

Petos, petoksen yritys. Bäckman vaati rangaistusta kirjan kääntäjälle, sillä hänen tilaamansa käännöstyö ei valmistunut sovitusti ja hän katsoi, että kääntäjä yritti huijata palkkioita. Syyttäjä jätti syytteen nostamatta.

Laiton uhkaus. Bäckmanin mukaan tuntematon henkilö oli huutanut hänelle kadulla uhkaavia lausahduksia. Poliisi ei ryhtynyt esitutkintaan, ja syyttäjä oli samaa mieltä.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä Paavo Salosen sisar oli kirjoittanut keskustelupalstoille hänen kunniaansa halventavia viestejä. Syyttäjän mielestä teko on todennäköisesti täyttänyt kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Syytettä ei silti nostettu.

Kotirauhan rikkominen. Bäckmanin mukaan Paavo Salosen sisar on lähettänyt hänelle loukkaavia tekstiviestejä. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Laiton uhkaus. Bäckmanin mielestä Paavo Salosen sisar oli uhannut hänen henkeään keskustelupalstoilla. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Laitoin uhkaus. Savolaista miestä epäiltiin laittomasta uhkauksesta, sillä Bäckman oli pitänyt tämän puhelimessa käyttämiä sanoja uhkaavina. Syyttäjä määräsi, että esitutkinta lopetetaan.

Kunnianloukkaus. Bäckman vaatii rangaistusta ohjaaja Pekka Niskaselle ja Ylen julkaisupäällikölle Riitta Pihlajamäelle elokuvan Virtuaalinen sota esittämisestä TV1:ssä. Bäckmanin mukaan hänen esitetään elokuvassa nauravan tšetšeenien kuolemalle. Syyteharkinnassa.

Kunnianloukkaus. Bäckman vaatii rangaistusta kansalaisaktivisti Kerkko Paanaselle Virtuaalinen sota -elokuvan väitetystä kommentoinnista. Syyteharkinnassa.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä savolainen asianajaja loukkasi hänen kunniaansa sähköpostiviestissä. Syyttäjä päätti, että esitutkinta lopetetaan.

Uskonrauhan rikkominen, laiton naamioituminen. Bäckman epäili laittomuuksia tapahtuneen professori Teivo Teivaisen järjestämässä Pussy Riot -performanssissa. Poliisi ei ryhtynyt esitutkintaan.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä Helsingin yliopiston viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto levitti hänestä perättömiä väitteitä tiedotteessa. Poliisi ei ryhtynyt esitutkintaan.

Kunnianloukkaus, syrjintä. Bäckmanin mielestä Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson syyllistyi rikoksiin poistamalla hänen sähköpostiosoitteensa. Poliisi ei ryhtynyt esitutkintaan.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mielestä MTV 3:n 45 minuuttia -ohjelman tekijät syyllistyivät törkeään kunnianloukkaukseen Bäckmanin väitöskirjaa koskevassa ohjelmassa. Esitutkinnassa.

Kunnianloukkaus. Käräjäoikeus tuomitsi vantaalaisen kansalaisaktivistin Aila Niinimaa-Kepon 25 päiväsakkoon, kun tämä oli lähettänyt kahdelle toimittajalle sähköpostiviestin, jossa nimitteli Bäckmania liittyen tämän kirjaan. Hovioikeudessa Bäckman vaati, että tuomio muutetaan vankeudeksi. Hovioikeus katsoi, että nainen on syyllistynyt rikokseen, mutta jätti hänet tuomitsematta sakkoihin tai vankeuteen.

Kunnianloukkaus. Bäckman väitti sastamalalaisen Alueviestin päätoimittajan Erkki Petmanin syyllistyneen kunnianloukkaukseen häntä koskevassa kirjoittelussa. Syyte hylättiin perusteettomana. Käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan, sillä Bäckman peruutti hakemuksensa hovioikeuteen.

Turvaamistoimivaatimus Helsingin käräjäoikeuteen. Bäckman ja entinen kirkkoherra Juha Molari vaativat WSOY: tä olemaan julkaisematta Jyri ja Jera Hännisen kirjaa Tuhansien aatteiden maa 200 000 euron uhkasakolla, koska käsikirjoituksessa heitä väitettiin heidän mukaansa "homofoobikoiksi". Bäckman ja Molari peruivat vaatimuksen.

Laiton uhkaus. Käräjäoikeus tuomitsi espoolaismiehen laittomasta uhkauksesta 20 päiväsakkoon, kun hän oli sanonut puhelimessa "haulikon puhuvan", jos Bäckman ei lopeta soittamista hänen ystävälleen. Mies kertoi oikeudessa, ettei omista haulikkoa eikä tarkoittanut totta.

Turvaamistoimivaatimus Helsingin käräjäoikeuteen. Bäckman vaati, että oikeus estää yliopistoa sulkemasta hänen sähköpostinsa 100 000 euron sakon uhalla. Oikeus katsoi, ettei turvaamistoimelle ole edellytyksiä.

Johan Bäckman on kiistellyt vuodesta 2005 lähtien entisen naisystävänsä Jaana Niemen kanssa marraskuussa 2004 syntyneen yhteisen lapsen huoltajuudesta. Itse huoltajuuskiistaa on puitu eri oikeusasteissa, mutta kiista on johtanut myös kymmeniin rikosilmoituksiin. Osa eri henkilöitä koskevista tapauksista on niputettu yhteen.

Kiristyksen yritys, laiton uhkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemi ja hänen vanhempansa painostivat ja uhkailivat häntä isyys- ja huoltajuuskiistoihin liittyen vuonna 2004. Esitutkinta keskeytettiin, koska isyyskiista oli kesken käräjäoikeudessa. Bäckman vaati esitutkinnan jatkamista vuonna 2008, mutta syyttäjä lopetti esitutkinnan.

Törkeä kunnianloukkaus, laiton uhkaus. Bäckman väitti Jaana Niemen ja hänen vanhempansa loukanneen kunniaa monin tavoin ja vaati 20 000 euron korvausta henkisistä kärsimyksistä. Helsingin poliisi ei nähnyt syytä esitutkintaan.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckman väitti kolmen Joensuun sosiaalialan viranomaisen levittäneen hänestä perättömiä syytöksiä. Ei johtanut syytteeseen.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemi on loukannut hänen kunniaansa 36 kertaa. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemen äiti oli loukannut kunniaa 24 kertaa puhuessaan viranomaisille. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Törkeä kunnianloukkaus. Bäckman väitti Jaana Niemen isän loukanneen hänen kunniaansa neljästi mm. kirjallisesti. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Lapsen omavaltainen huostaanotto. Yksinhuoltaja Jaana Niemi lähti ulkomaanmatkalle, ja lapsi asui matkan ajan isovanhemmilla. Bäckman teki tutkintapyynnön Niemen vanhemmista. Poliisi ei nähnyt syytä esitutkintaan.

Törkeä pahoinpitely, väärä ilmianto, perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Bäckman väitti, että Jaana Niemen äiti olisi tehnyt tyttärensä kohtuun "omatoimisen operaation", mikä tulisi tutkia törkeänä pahoinpitelynä. Väitti myös Niemen äidin valehdelleen rikosilmoituksessa. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Väärä ilmianto, perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Bäckman väitti Jaana Niemen isän valehdelleen rikosilmoituksessa. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemen asianajaja loukkasi hänen kunniaansa huoltajuusoikeudenkäynnissä. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Perätön lausuma tuomioistuimessa. Jaana Niemen opiskelutoveri todisti huoltajuusoikeudenkäynnissä. Bäckman väitti, että opiskelutoveria oli manipuloitu puhumaan Bäckmania vastaan. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Perätön lausuma tuomioistuimessa. Jaana Niemen toinen opiskelutoveri todisti huoltajuusoikeudenkäynnissä Bäckmania vastaan. Bäckman väitti, että tätä oli manipuloitu puhumaan Bäckmania vastaan. Syytettä ei nostettu.

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä, törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa, kunnianloukkaus. Jaana Niemi esitti Bäckmanista väitteitä, jotka Bäckman jyrkästi kiisti, eikä poliisin esitutkinnassa niille löytynyt riittävää näyttöä. Syyttäjä ei kuitenkaan nostanut syytettä Niemen puheista. Bäckman nosti myöhemmin itse asianomistajana syytteen (myöhemmin kohdassa oikeusjutut).

Kunnianloukkaus. Niemien perhetuttu kirjoitti Bäckmania arvostelevan kirjallisen lausunnon, jonka arveli auttavan huoltajuuskiistassa. Lausunto perustui pitkälti kuulopuheisiin. Hän pyysi myös tuttavaansa kirjoittamaan lausunnon Bäckmanista. Bäckmanin mukaan perhetuttu, hänen tuttavansa, Jaana Niemi ja tämän äiti syyllistyivät kunnianloukkaukseen. Syyttäjän mielestä perhetuttu ja Jaana Niemi olivat syyllistyneet kunnianloukkaukseen, mutta ei silti nostanut syytettä rikoksen vähäisyyden vuoksi. Bäckman nosti asiassa myöhemmin asianomistajana syytteen (myöhemmin kohdassa oikeusjutut).

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä, törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa, kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemen äiti olisi valehdellut huoltajuutta käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Syyttäjä ei nostanut syytettä. Bäckman nosti myöhemmin asianomistajana syytteen(myöhemmin kohdassa oikeusjutut).

Kotirauhan rikkominen. Niemien perhetuttu oli sähköpostiyhteydessä Bäckmanin avovaimoon. Bäckmanin mielestä helsinkiläisnainen levitteli "solvaus- ja uhkauskirjeitä". Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Kunnianloukkaus. Jaana Niemen isän puheet oikeudenkäynnissä olivat Bäckmanin mielestä loukkaavia. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Vapaudenriisto, törkeä vapaudenriisto, lapsikaappaus. Jaana Niemi muutti lapsensa kanssa Italiaan opiskelemaan. Bäckman teki tutkintapyynnön Jaana Niemestä ja hänen vanhemmistaan. Poliisi ei nähnyt asiassa rikosta, koska yksinhuoltaja voi muuttaa ulkomaille lapsen kanssa.

Väärä ilmianto. Niemien perhetutun kirjallinen lausunto Bäckmanista päätyi poliisille. Bäckmanin mielestä tarkoitus oli käynnistää rikostutkinta perättömällä väitteellä. Poliisi ei kuitenkaan harkinnut kirjoituksen perusteella Bäckmanin pidättämistä tai epäillyt häntä rikoksesta, joten kyseessä ei ollut väärä ilmianto. Siksi poliisin mielestä ei ollut syytä epäillä rikosta.

Salassapitorikos. Bäckman pyysi poliisia tutkimaan, ovatko Jaana Niemi, hänen äitinsä ja perhetuttu levittäneet salassa pidettävää tietoa rikostutkinnasta. Poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta, ja tutkinta lopetettiin.

Velallisen epärehellisyys. Niemi tuomittiin maksamaan Bäckmanin tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluja tapaamisoikeuteen liittyvässä kiistassa. Ulosottoviranomainen totesi hänet varattomaksi. Bäckman pyysi poliisia tutkimaan, onko Niemi aiheuttanut itselleen maksukyvyttömyyden hävittämällä omaisuuttaan. Poliisi ei nähnyt syytä epäillä rikosta, ja myös Bäckman perui tutkintapyynnön.

Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa, väärä ilmianto, törkeä kunnianloukkaus. Bäckmanin mukaan Jaana Niemi, tämän äiti ja isä sekä perhetuttu puhuivat perättömiä oikeudessa. Syyttäjä määräsi esitutkinnan lopetettavaksi kaikkien osalta.

Kunnianloukkaus, väärä ilmianto. Niemi kertoi poliisin esitutkinnassa ikäviä asioita Bäckmanista. Bäckmanin mukaan Niemi valehteli. Osapuolten kertomukset olivat ristiriitaisia. Syyttäjä päätti esitutkinnan.

Kiristyksen yritys, laiton uhkaus, kiskonta, kiristys, perätön lausuma tuomioistuimessa. Bäckman vaati vuonna 2005 tekemänsä rikosilmoituksen esitutkinnan jatkamista syyttäen Jaana Niemeä ja hänen isäänsä vakavista rikoksista. Syyttäjä lopetti esitutkinnan, ei näyttöä rikoksesta.

Perätön lausuma tuomioistuimessa, kunnianloukkaus. Niemien perhetuttu todisti hovioikeudessa. Bäckman väitti hänen kertoneen valheellisesti perättömiä tietoja. Syyttäjä ei nostanut syytettä.

Perätön lausuma tuomioistuimessa, kunnianloukkaus. 1990-luvulla Bäckmanin kanssa seurustellut nainen todisti huoltajuuskiistaan liittyvässä hovioikeuden istunnossa mm. Bäckmanin luonteesta. Bäckman teki tutkintapyynnön. Syyttäjä lopetti esitutkinnan.

Perätön lausuma tuomioistuimessa. Bäckman väitti Jaana Niemen äidin ja veljen valehdelleen oikeudessa todistajana. Asia liittyi siihen, asuiko Niemi Suomessa vai Italiassa. Syyttäjä lopetti esitutkinnan.

Lähestymiskielto. Bäckman haki lähestymiskieltoa Jaana Niemen isälle. Isän mukaan hän ei ollut lähestynyt Bäckmania kolmeen vuoteen. Espoon käräjäoikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksen.

Lähestymiskielto. Bäckman haki lähestymiskieltoa Niemien perhetutulle, joka oli viestitellyt sähköpostitse Bäckmanin avovaimon kanssa. Käräjäoikeuden mielestä viestittely oli ollut molemminpuolista. Hakemus hylättiin.

Kunnianloukkaus. Bäckman haastoi Jaana Niemen, hänen äitinsä, perhetutun sekä perhetutun tuttavan oikeuteen syyttäen heitä kunnianloukkauksesta. Perhetuttu ja hänen tuttavansa olivat tammikuussa 2006 kirjoittaneet Bäckmanin persoonaa arvostelevat lausunnot, joiden arvelivat auttavan Jaana Niemeä huoltajuusriidassa. Lausunnot toimitettiin Jaana Niemelle hänen äitinsä välityksellä, ja eteenpäin viranomaisille. Hovioikeuden mukaan Jaana Niemi ja hänen äitinsä eivät olleet syyllistyneet rikokseen, mutta perhetuttu sai kunnianloukkauksesta 30 päiväsakkoa. Perhetutun tuttava sai saman tuomion jo käräjäoikeudessa eikä valittanut.

Kunnianloukkaus. Niemien perhetuttu soitteli Bäckmanin tuttavalle ja kirjoitti sähköposteja Bäckmanin avovaimolle vuonna 2007. Syyttäjän mukaan väitteet olivat halventavia, eikä useille väitteistä ollut näyttöä. Käräjäoikeus tuomitsi naisen kunnianloukkauksesta 20 päiväsakkoon.

Törkeitä kunnianloukkauksia ynnä muuta. Bäckman haastoi Jaana Niemen ja hänen vanhempansa oikeuteen syyttäen heitä lukuisista rikoksista (2006–2007). Jaana Niemeä hän syytti useista törkeistä kunnianloukkauksista ja kunnianloukkauksista, perättömistä lausumista viranomaismenettelyssä sekä väärästä ilmiannosta. Jaana Niemen äitiä hän syytti useista törkeistä kunnianloukkauksista, avunannosta väärään ilmiantoon, väärästä ilmiannosta ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Jaana Niemen isälle hän vaati rangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta. Asia eteni hovioikeuteen, jossa lähes kaikki syytekohdat kaatuivat. Hovioikeuden mukaan Jaana Niemi oli syyllistynyt yhteen kunnianloukkaukseen. Hän joutuu korvaamaan Bäckmanille kärsimyksestä 1 500 euroa. Korkein oikeus ei antanut Bäckmanille valituslupaa.