Minut on koulukiusattu heti ensimmäisestä luokasta saakka (syntynyt ulkomaalla, muutin suomeen 3 vuotiaana) enkä koskaan ole omistanut kunnon ystäviä. Viidennellä luokalla olin jo sulkeutunut, enkä koskaan puhunut kellekkään - en edes opettajille jotka eivät tehneet kiusaukselle mitään vaikka lukuisia juttelutuokioita oli, myös vanhempien kanssa. Isäni löi ja äitini oli asian kanssa sujut. Tarkat säännöt kotona, mm. sähköt katkaistiin 22.00 koska silloin mentiin nukkumaan. Yläasteella alkoi alamäki, mikään ei kiinostanut, iltaisin melkein itkin kun kouluun piti lähteä seuraavana aamuna. Onnistuin saamaan tyttöystävän 9. luokalla jolla oli vastaavia kokemuksia, ensimmäinen kunnon "kaveri" jolle voi puhua ja luotin. Yläaste loppui ja pääsin ammattikouluun, ajattelin että kaikki loppuu nyt ja voin aloittaa ns. uudelleen. Paskat, sama jatkui myös siellä.

Suhde vanhempiini oli todella huonot, joten muutin tyttöystäväni kanssa yhteiseen asuntoon heti kun muutin 18. Vanhemmilta ei tullut mitään apua, joten kaikki meni sossun ja kelan kanssa + tyttöystäväni vanhempien avulla (vuokratakuut ym). Suurin osa välttämättömistä tavaroista tuli haettua lainalla. En kestänyt kiusausta ja tuli poissaoloja ja kurssit meni päin helvettiä. Minut potkittiin koulusta pois. Siitä se alamäki sitten alkoi. Viina + lääkkeet auttoi huonoon oloon, millään ei ollut väliä ja kaikki ihmiset olivat perseestä. Pelkäsin ja vältin sosiaalisia tilanteita. Kauppareissukin sai sydämmen lyömään tiuhaa tahtia ja huimasi/oksetti. Tyttöystävä jätti (syystäkin) ja muutti asunnosta pois. Ainoa keskustelukaveri lähti.  Asunto jäi minun nimiini. Rahat ei riittäneet edes vuokraan, kotiinmuuton pelosta otin kaikki mahdolliset pikavipitkin työpaikan toivossa. Vuokranantaja katseli 2kk touhua kunnes tajusi ettei tule koskaan saamaan vuokraa enään ja potki ulos, josta sitten meni kaikki ulosottoon. Muutin siis taas ihanaan perheeseen, yritin itsemurhaa mutta ei ollut loppuen lopuksi pokkaa tehdä sitä. Opintolainakin on mennyt nykyään ulosottoon.

Monta kuukautta kotona istumista tekemättä mitään, tupakkia, viinaa ja ties mitä meni kurkusta alas. Poliisin kanssa olin tekemisissä mm. pienistä varkauksista joista ei kuitenkaan käsittääkseni tullut koskaan mitään rekisteriin. Tietokonekin on hommattu kierrätyskeskuksesta yöllä, josta jäin kyllä kiinni. Onneksi ei tehty rikosilmoitusta ja onnistuin siirtämään tietokoneen aidan toiselle puolelle ennen vartijoiden tulemista, hain sen myöhemmin samana iltana pois.

Tietokoneen pölliminen oli elämäni viisain päätös. Netistä löytyi paljon tekemistä ja ihastuin nettisivujen tekoon. Opiskelin tätä yksin kotona. Löytyi myös muutama palsta, josta löytyi samanhenkistä porukkaa ja pystyin keskustelemaan asiasta. Vaikka sieltäkin löytyi vihamiehiä, löytyi myös ihmisiä jotka tuntuivat ymmärtävän minua. Heidän ansiosta mieleni muuttui hieman positiivisemmaksi ajan kanssa ja sain voimaa yrittää nousta pinnalle. Tutustuin netin välityksellä myös naiseen, jolle oli helppo puhua. En olisi välttämättä nyt tässä ellen olisi hänen kanssaan keskustellut (nimettömänä tietenkin) asioista.

Vähensin alkoholia ja kaikkea muuta. Sain suhteiden kautta huonopalkkaisen kesätyön josta sitten ostin uudemman tietokoneen sekä tarvikkeita uuteen kotiini, johon muutan tulevaisuudessa. Olin hakenut yhteishaulla ammattikouluun ja pääsin alarajan pistemäärällä sisään. Opiskelen nyt ensimmäistä ammattia - yli 20 vuotiaana. Saan 160e / kk opintotukea josta jää päälle satanen pakollisten menojen jälkeen. Ne rahat menevät mielen kohottamiseen, tuntuu todella hyvältä kun voi OSTAA kaupasta vaikkapa suklaapatukan päivittäin. Itseopiskellusta on ollut hyötyä koulussa ja niimpä numeroni ovat kerrankin hyvät, tuntuu todella hyvältä kun saa kehuja opettajalta.

Koulua on vielä vuosi jäljellä. Päivän pahin on enään koulumatkat linja-autolla jolloin "pelkään" nuoria tai ihmisiä yleensäkin, paikat tärisee, ahdistaa, oksettaa ja huimaa. Musiikki ja ulos katsominen auttaa hieman, onneksi. Omistan kaksi hyvää kaveria, mutta en tunne olevani valmis puhumaan heille asioistani. Olemme ihastuneet tämän saman naisen kanssa ja olemme miettineet parisuhdetta, itse en tiedä olenko tähän valmis mutta nainen sanoi ymmärtävänsä ja on kärsivällinen.

Suhde perheeseeni ei ole muuttunut paremmaksi, ollaan kokoajan menty huonompaa suuntaan. Alkoholisoitunut isäni on nyt ollut muutaman vuoden vaikeasti masentunut ja pääsi muutama kk sitten varhaiseläkkeelle/sairaseläkkeelle, mikä lie nyt sitten oikea sana. Näin sain ennen helposti alkoholia ja lääkkeitä. Äitini on huorahtava, joka käyttää isääni lompakkona ja pyörittelee miehiä maailmalla. Isäni ei tähän voi tehdä mitään kun ei luultavasti pärjäisi edes yksin eikä luultavasti edes asiasta tiedä/halua uskoa. Äitini on enemmän poissa kotoa kuin kotona, haen ruokatarvikkeet yksin kaupasta kun isäni ei tähän kykene. Hän jättää rahat ja kauppalistan pöydälle josta sitten ne noukin ja käyn kaupassa. Vaihdamme muutaman sanan isäni kanssa päivittäin. Äitini kanssa emme ole hyvissä väleissä, huudamme ja riehumme aina kun hän on kotona - onneksi todella harvoin. Joudun mielistelemään äidille aina kun isä on talossa sisällä, ettei isäni masennu/stressaa asiasta.

Stressaan ja masennun aina kotona ja useita kertoja päivässä tulee olo, jolloin on pakko lähteä kotoa pois – vaikkapa vain kävelemään pihalle pariksi tunniksi. Olen yrittänyt punkata kavereiden luona mahdollisimman useasti, mutta en voi jäädä tietenkään sinnekkään asumaan.

Haluaisin nyt muuttaa kotoa pois näistä syistä. Yksin en siihen pysty koska tuloja en omista (opintotuki 160e/kk) sekä luottotiedoissa ei ole kehumista ja niitä velkoja ei heti makseta pois. Psykiatrille/vastaavalle en koe olevan tarvetta, omaan yhden hyvän ystävän. Vaikka en 100% luota häneen, pystyn silti puhumaan mistä tahansa hänelle. Hän tukee ja auttaa minua. En koe tarvitsevani toista henkilöä jolle voin puhua ja joka auttaa.

Olen laskeskellut asuntomenojeni olevan hieman alle 600e/kk (sisältäen kaiken, vuokran, ruuat, sähkön, veden, puhelinlaskun, koulumatkat jne.). Kela näyttää 400e/kk asumismenojen mukaan opintotuen + asumislisän määrän olevan 447,60e. Koulu loppuu kesäkuussa, jolloin mahdollisesti alkaa heti työt.