Advertisement
Not a member of Pastebin yet?
Sign Up,
it unlocks many cool features!
- HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO n:o 3338
- 7/3 osasto Annettu kansliassa
- 13.4.2012
- 1
- 1(21)
- Asiano:
- R 12/2136
- SALAINEN 5.3.2072 asti
- Puheenjohtaja käräjätuomari Maritta Pakarinen
- Lautamiehet Pertti Hakala, Georgios Mandalios ja Hannele Ruohola
- Syyttäjä kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä
- Vastaajat 1) 8.11.1994 syntynyt Suleyman OSMAN MOHAMED
- 2) 2.2.294 syntynyt Burhan Abdidek YUSUF
- Asianomistajat 1) 29.11.1994 syntynyt asianomistaja A
- 2) alaikäisen asianomistaja A:n huoltajana äiti asianomistaja B
- Muut kuultavat 1) alaikäisen vastaaja Osman Mohamedin huoltajana äiti Marian ALI
- HASSAN
- 2) alaikäisen vastaaja Osman Mohamedin huoltajana isä Mohamed ALI
- OSMAN
- 3) HELSINGIN SOSIAALILAUTAKUNTA
- 4) RIKOSSEURAAMUSLAITOS/ETELÄ-SUOMEN ARVIOINTI KESKUS
- Asia TÖRKEÄ RAISKAUS
- Vireille 5.3.2012
- SULJETTU KÄSITTELY JA OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON SALAISUUS
- Käräjäoikeus on 3.4.2012 pidetyssä pääkäsittelyssä asianomistajien ja
- syyttäjän pyynnöstä määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun
- lain (370/2007) 15 §:n 2- ja 3 -kohtien nojalla, että suullinen
- istuntokäsittely tässä asiassa, jossa kysymys on alaikäistä
- asianomistajaa koskevasta seksuaalirikosasiasta ja jossa esitettiin
- arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään sekä terveydentilaan
- liittyvistä seikoista, toimitetaan kokonaan yleisön läsnä olematta, sekä
- määrännyt mainitun istunnon pöytäkirjan sekä muut
- oikeudenkäyntiasiakirjat asiassa annettavaa tuomiota lukuun ottamatta
- edellä mainitun lain 10 §:n nojalla salaisiksi 60 vuodeksi asian
- vireilletulopäivästä eli 5.3.2012 saakka.
- 2
- Saman lain 24 §:n nojalla asianomistajien ja syyttäjän esittämästä
- pyynnöstä käräjäoikeus on määrännyt, että käräjäoikeuden tuomio on
- ASIANOMISTAJIEN JA SYYTTÄJÄN KUULUSTUTTAMAN
- TODISTAJAN HENKILÖLLISYYDEN sekä mandollisten muiden
- asianomistajien henkilöllisyyteen viittaavien tunnistetietojen OSALTA
- PIDETTÄVÄ SALASSA 60 vuotta eli 5.3.2072 saakka tai kunnes sitä
- ennen mandollisesti toisin määrätään, sekä ettei asianomistajien ja
- todistajan nimiä sekä edellä viitattuja muita tunnistetietoja saa tuona
- aikana mainita julkisessa oikeudenkäyntiaineistossa.
- MUILTA OSIN TUOMIO ON JULKINEN asianomistajien siihen
- suostuttua.
- SELOSTUS ASIASTA
- Syyttäjän rangaistusvaatimus
- 1. TÖRKEÄ RAISKAUS nuorina henkilöinä
- (8010/R10004288111)
- Rikoslaki 20 luku 2 §
- Rikoslaki 6 luku 8 §
- 5.8.2010 HELSINKI
- Suleyman Osman Mohamed ja Burhan Abdidek Yusuf ovat yhdessä
- pakottaneet 15-vuotiaan A.n sukupuoliyhteyteen käyttämällä A:han
- kohdistuvaa väkivaltaa.
- Osman Mohamed ja Yusuf ovat houkutelleet A:n mukaansa
- Malminkartanon juna-aseman lähellä sijaitsevaan metsikköön. Kolmikon
- päästyä metsikköön Osman Mohamed ja Yusuf ovat ehdottaneet Alle
- suuseksiä, mihin A ei ole suostunut. A:n lähtiessä kävelemään takaisin
- Malminkartanon asemalle Osman Mohamed ja Yusuf ovat estäneet A:ta
- poistumista siten, että toinen on tullut seisomaan A:n eteen ja toinen
- hänen taakseen. Takana seissyt on myös ottanut A:ta kiinni käsivarresta.
- Sen jälkeen he ovat vetäneet A:n sivummalle metsikköön. Sitten Osman
- Mohamed ja Yusuf ovat painaneet A:n maahan polvilleen. A:n edessä
- ollut on alkanut riisua housujaan toisen pitäessä häntä takaapäin
- kädestä kiinni. Sen jälkeen A:n edessä seissyt on työntänyt erektiossa
- olevan siittimensä A:n suuhun pitäen samalla kiinni A:n hiuksista alkaen
- liikutella siitintään A:n suussa. Takana ollut on koko ajan pitänyt A:sta
- kiinni kosketellen vaatteiden alta A:n rintaa ja pakaroita. Yhdynnän
- jatkuttua useita minuutteja takana ja edessä ollut ovat vaihtaneet
- paikkoja. Nyt A:n eteen tullut on työntänyt siittimensä A:n suuhun alkaen
- liikutella siitintään A:n suussa takana olevan pitäessä hänestä kiinni. Sen
- jälkeen Osman Mohamed ja Yusuf ovat taas vaihtaneet paikkaa ja A:n
- eteen tullut on työntänyt siittimensä A:n suuhun alkaen liikutella siitintään
- A:n suussa takana olevan pitäessä A.sta kiinni. Molemmat tekijät ovat
- saaneet siemensyöksyn A:n suuhun.
- 3
- Rikos on törkeä, koska sen ovat tehneet useat tekijät. Rikos on tehty
- erityisen julmalla ja nöyryyttävällä tavalla, koska se on kohdistunut
- huomattavasti pienikokoisempaan uhriin, joka on houkuteltu metsikköön,
- missä rikoksen täytäntöönpanotoimi on suoritettu. Rikos on myös
- kokonaisuutena arvostellen törkeä. Osman Mohamed on teon
- tehdessään ollut 15-vuotias ja Yusuf 16-vuotias.
- Syyttäjän kirjalliset todisteet:
- 1) Hoitokertomus (etptk:n liite 1, sivut 9 ja 10)
- Teema: A:n kertoma
- 2) Asianomistajan konfirmaatiovalokuva (lisäetptk:n liite 1)
- Teema: vammat asianomistajan polvissa
- Syyttäjän henkilötodistelu:
- 1) Asianomistaja A:n kuuleminen todistelutarkoituksessa
- Teema: tekijät, metsikköön houkutteleminen, suuseksin vaatiminen,
- käytetty väkivalta sekä sen laatu ja määrä, suuseksi, aiheutuneet
- vammat, vammojen peittäminen konfirmaatiota varten, aiheutunut kipu ja
- särky, aiheutunut kärsimys
- 2) Asianomistaja B:n kuuleminen todistelutarkoituksessa
- Teema: asianomistaja A:n kertoma, Alla havaitut vammat, vammojen
- peittäminen konfirmaatiota varten, A:n mielentila tekojen jälkeen
- 3) Vastaaja Suleyman Osman Mohamedin kuuleminen
- todistelutarkoituksessa
- Teema: A:n tapaaminen Kannelmäessä
- 4) Todistaja C kuuleminen
- Teema: somalipoikien tapaaminen, matkustaminen junalla
- Kannelmäestä Malminkartanoon, A:n kertoma
- Syyttäjän muut vaatimukset
- Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että vastaajat Osman Mohamed ja Yusuf
- velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle
- todistelukustannukset (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §).
- Asianomistajien vaatimukset
- Asianomistaja A on yhtynyt syytteeseen sekä vaatinut, että vastaajat
- Osman Mohamed ja Yusuf velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan
- hänelle korvauksiksi
- - kivusta ja särystä 2.000 euroa,
- - tilapäisestä haitasta 6.000 euroa sekä
- 4
- - henkisestä kärsimyksestä 16.000 euroa,
- kaikki määrät laillisine korkoineen tekopäivästä lukien.
- Asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja on korvausvaatimusten
- perusteina viitannut vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:ää ja 2c §:ään sekä
- kärsimyksen osalta saman lain 6 §:ään. Kivun ja säryn osalta
- oikeudenkäyntiavustaja on todennut, että tekijöitä oli ollut kaksi, jotka
- molemmat olivat aiheuttaneet asianomistajalle fyysistä kipua ja särkyä
- tekoihin liittyvän väkivallan seurauksena. Tekijät olivat pitäneet
- voimakkaasti kiinni asianomistajan käsistä, päästä ja hiuksista. Vammat
- asianomistajan polviin olivat syntyneet raiskaustilanteessa tekijöiden
- painaessa hänet polvilleen maahan.
- Muun tilapäisen haitan korvausvaatimus oli perustettu seksuaalisen
- väkivallan aiheuttamiin psyykkisiin seurauksiin, joiden vuoksi
- asianomistaja kävi terapiassa "Tyttöjen talon" seksuaaliterapeutin Aune
- Karhumäen vastaanotolla. Siltä osin viitattiin syyttäjänkin esittämään
- HYKS:n hoitokertomukseen toteamuksin, että asianomistaja jatkaisi
- käyntejään myös Nuorisopsykiatrian syömishäiriöpoliklinikalla, jossa
- asianomistajalla oli vuonna 2011 todettu seksuaalisen hyväksikäytön
- aiheuttama trauma ja tuolloin muun muassa lisätty asianomistajan
- lääkitystä.
- Kärsimyskorvausvaatimuksen perusteena asianomistajan
- oikeudenkäyntiavustaja on todennut, että törkeä raiskaus oli tapahtunut
- erityisen julmalla ja nöyryyttävällä tavalla. Tekijöitä oli ollut kaksi, jotka
- molemmat olivat raiskanneet asianomistajan yhdessä useita kertoja.
- Tekijät olivat kohdistaneet voimakasta väkivaltaa asianomistajaan
- pitämällä kiinni käsistä ja päästä, painamalla asianomistajan maahan
- polvilleen sekä työntämällä väkisin siittimensä asianomistajan suuhun.
- Molemmat tekijät olivat myös saaneet siemensyöksyn asianomistajan
- suuhun. Asianomistaja oli ollut pienikokoinen, hento tekohetkellä
- 15-vuotias tyttö. Tekoihin oli oikeudenkäyntiavustajan mielestä liittynyt
- erityisiä kärsimystä lisääviä piirteitä, jotka tulisi oikeudenkäyntiavustajan
- mielestä ottaa huomioon kärsimyskorvauksen määrässä.
- Vastaajan vastine
- OSMAN MOHAMED Vastaaja Osman Mohamed on kiistänyt syytteen kokonaisuudessaan,
- koska ei ollut ilmoituksensa mukaan menetellyt syytteessä väitetyllä
- tavalla eikä ollut edes ollut tekopaikalla. Sikäli jos teko tulisi näytetyksi,
- olisi siinä joka tapauksessa Osman Mohamedin mielestä kysymys
- korkeintaan rikoslain 20 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta pakottamisesta
- sukupuoliyhteyteen tai tavallisesta raiskauksesta, mutta ei törkeästä
- tekomuodosta.
- Osman Mohamed on kiistänyt asianomistajan puolesta esitetyt
- korvausvaatimukset perusteiltaan, koska syytekin oli kiistetty, sekä
- paljoksunut niitä määriltään kivun ja säryn osalta 200 euroa ylittäviltä
- 5
- osin viitaten Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohtaan
- 1.1. ("lievät pinnalliset vammat") sekä muun tilapäisen haitan osalta
- 1.000 euroa ylittäviltä osin viitaten Henkilövahinkoasiain
- neuvottelukunnan suositusten 68 -kohtaan ("traumaperäinen
- stressihäiriö") sekä huomauttaen, että asianomistajalla ollut haitta ei
- asiakirjojen mukaan ollut johtunut pelkästään tästä tapauksesta.
- Asianomistajasta esitetystä konfirmaatiovalokuvasta ei Osman
- Mohamedin mielestä voinut luotettavasti päätellä oliko mustelmia ollut.
- Asianomistajan muiden ongelmien osalta Osman Mohamed on viitannut
- asianomistajasta esitettyyn hoitokertomukseen, josta kävi ilmi, että
- asianomistaja oli ylipäätään kertonut syytteenalaisesta tapauksesta
- vasta marras-joulukuun 2010 paikkeilla. Henkisen kärsimyksen osalta
- Osman Mohamed on ilmoittanut katsovansa määrällisesti kohtuulliseksi
- enintään 3.000 euroa viitaten Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan
- suositusten kohtaan 75.1., jonka mukainen asteikko oli 2.000-4.000
- euroa.
- YUSUF Vastaaja Yusuf on kiistänyt syytteen kokonaisuudessaan, koska ei ollut
- ilmoituksensa mukaan menetellyt syytteessä väitetyllä tavalla eikä ollut
- ollut tekopaikaksi väitetyssä metsikössä. Yusuf on yhtynyt siihen, mitä
- Osman Mohamed oli syytteestä muutoin lausunut.
- Yusuf on samalla perusteella kiistänyt asianomistajan
- korvausvaatimukset perusteiltaan ja määriin vastannut samalla tavalla
- kuin Osman Mohamed. Yusuf on huomauttanut, että erityisesti
- kärsimyskorvaus oli erityisen iso, kun otettiin huomioon raiskauksia
- koskevat korvausoikeuskäytännön mukaiset liukumavälit.
- Oikeudenkäyntiavustajan määrääminen
- Käräjäoikeus oli 28.3.2012 asianomistaja A:n pyynnöstä määrännyt
- hänen oikeudenkäyntiavustajakseen asiassa 18.1.2011 lukien
- oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun la §:n 1-kohdan
- nojalla varatuomari Riitta Silverin.
- Oikeusaputoimisto oli myöntänyt vastaaja Yusufille yleistä oikeusapua
- tässä asiassa korvausvelvollisuudetta valtiolle 8.3.2012 lukien ja
- määrännyt hänen avustajakseen asianajaja Jarkko Pulkkisen.
- Käräjäoikeus oli 3.4.2012 määrännyt alle 18-vuotiaalle vastaaja
- Mohamed Yusufille, joka oli syytettynä rikoksesta, josta ei ollut säädetty
- lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta, oikeudenkäynnistä
- rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 1-kohdan ja 3
- momentin 2-kohdan nojalla puolustajaksi 23.2.2012 lukien asianajaja
- Pentti Lääverin.
- Todistelu SYYTTÄJÄ on esittänyt edellä syytteiden selostamisen yhteydessä
- kerrotun mukaisen asiakirja- ja henkilötodistelun.
- Asianomistaja A on viitannut myös omina kirjallisina todisteinaan
- 6
- syyttäjänkin esittämiin 26.1.2011 päivättyyn HYKS:n hoitokertomukseen
- todistusteemalla "tilapäinen haitta, seksuaalisen hyväksikäytön
- aiheuttama trauma" sekä lisäesitutkintapöytäkirjan liitteenä oleviin
- konfirmaatiovalokuviin todistusteemalla "kipu ja särky sekä fyysiset
- vammat".
- Asianomistaja on henkilötodistelunaan itsensä ja äitinsä kuulemisten
- osalta nimennyt syyttäjän todistusteemojen lisäksi omiksi
- todistusteemoikseen oman kuulemisensa osalta "kipu ja särky, vammat,
- tilapäinen haitta sekä henkinen kärsimys" sekä äitinsä kuulemisen osalta
- "kipu ja särky, asianomistajalla havaitut vammat, tilapäinen haittaa,
- asianomistajan psyykkinen tila ja vointi raiskausten jälkeen sekä
- henkinen kärsimys".
- Asianomistaja on lisäksi kuulustuttanut todistajanaan sairaanhoitaja,
- seksuaaliterapeutti Aune Karhumäkeä todistusteemalla "tilapäinen haitta,
- asianomistajan psyykkinen tila, terapia ja henkinen kärsimys".
- Johtopäätös- ja seuraamuskeskustelu
- SYYTTÄJÄ on katsonut syytteen tulleen toteennäytetyksi asianomistajan
- yksityiskohtaisen kertomuksen perusteella huomauttaen, että
- asianomistaja ja todistajana kuulustutettu asianomistajan ystävä olivat
- oikeudessa tunnistaneet vastaajat. Asianomistaja oli kertonut syyn sille,
- miksi oli tehnyt rikosilmoituksen vasta myöhemmin. Asianomistaja oli
- halunnut unohtaa asian. Syyttäjä on katsonut edelleen raiskauksen
- tekomuodon olevan vastoin kiistämisiä törkeä ottaen huomioon sen, että
- tekijöitä oli ollut kaksi, johon oli liittynyt myös asianosaisten kokoeroon
- perustuva fyysinen ylivalta, yhdyntöjen lukumäärä sekä teon tekeminen
- metsikössä eli julkisella paikalla. Todistaja Karhumäen kertomasta oli
- syyttäjän mielestä käynyt ilmi, että teon seuraukset uhrille olivat olleet
- kohtalaisen vakavat. Syyttäjä on näissä olosuhteissa esittänyt vastaajille
- seuraamukseksi vähintään kanden vuoden pituista ehdotonta
- vankeusrangaistusta tekijöiden osittaisesta alaikäisyydestä huolimatta.
- Sikäli jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen päädyttäisiin, tulisi sen
- oheisseuraamukseksi määrätä syyttäjän mielestä yhdyskuntapalvelua ja
- tuomita lisäksi vastaajat ehdollisen koeajaksi valvontaa. Syyttäjä on
- valvontaan määräämisen perusteena viitannut vastaajista hankittuihin
- seuraamusselvityksiin.
- ASIANOMISTAJAn oikeudenkäyntiavustaja on ilmoittanut katsovansa,
- etä vain ehdoton vankeusrangaistus olisi vastaajille ainoa oikea
- seuraamus tässä tapauksessa. Kipu- ja särkykorvausvaatimuksen osalta
- avustaja on viitannut asianomistajan kertomukseen mustelmista ja
- ruvista polvissa sekä siitä, kuinka vastaajat olivat pitäneet voimakkaasti
- hänen hiuksistaan kiinni. Muun tilapäisen haitan osalta avustaja on
- viitannut hoitokertomuksen ja todistaja Karhumäen kertomuksen ohella
- asianomistajan huoltajan kertomukseen. Asianomistajan lääkitystä oli
- tapauksen johdosta lisätty. Karhumäen mukaan hoito tulisi vielä
- jatkumaan yli vuoden jo kestettyään. Asianomistaja itse oli kertonut
- 7
- psyykkisten seuraamusten ilmenemisestä. Huomioon tulisi ottaa
- asianomistajan ikä ja kehitystaso. Kärsimyskorvauksen määrää
- arvioitaessa tulisi ottaa huomioon se, miten vastaajien menettely oli
- rikkonut sekä asianomistajan fyysistä koskemattomuutta että
- seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
- Vastaaja OSMAN MOHAMEDin puolustaja on viitannut päämiehensä
- kertomukseen ja siihen, mitä aikaisemmin oli mainittu teon arvioimisesta
- pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen sikäli jos menettely katsottaisiin
- vastoin kiistämisiä näytetyksi. Sikäli jos Osman Mohamed jostakin
- tuomittaisiin, tulisi puolustajan mielestä ottaa huomioon se, että Osman
- Mohamed oli ollut tekohetkellä 15-vuotias, sekä se, että Osman
- Mohamed kävi nyt ammattikoulua. Puolustaja on katsonut, että
- mandollinen vankeusrangaistus tulisi määrätä ehdolliseksi. Sikäli jos
- yhdyskuntapalvelu tulisi harkittavaksi, suostuisi Osman Mohamed siihen
- omasta puolestaan. Haittakorvausvaatimuksen osalta puolustaja on
- viitannut esitetyssä HYKS:n sairauskertomuksessa kerrottuihin tietoihin
- siitä, että asianomistajalla oli ollut jo vuosia aikaisemmin ollut
- paniikkihäiriötä ja muita oireiluja sekä että asianomistajan viimeisin
- hoitoonhakeutuminen oli tapahtunut jo 14.7.2010 eli jo ennen
- syytteenalaista ajankohtaa. Numeroiden laskemisen syynä oli tuotu esiin
- ystävät. Puolustajan mielestä asiassa ei ollut selvästi ilmennyt, että
- syytteenalainen tapaus olisi aiheuttanut asianomistajalle psyykkistä
- vahinkoa.
- Vastaaja Osman Mohamedin isä Mohamed Ali Osman on ilmoittanut
- poikansa sanoneen alusta alkaen, että hänellä ei ollut ollut mitään syytä
- tehdä sitä, mistä häntä syytettiin, ja että hänestä yritettiin tehdä syyllistä
- motiivin ollessa mandollisesti raha. Mohamed Ali Osman on ilmoittanut,
- että vanhempana oli vaikea epäillä omaa lastaan. Mohamed Ali Osman
- oli kiinnittänyt huomiota siihen, kun rikosilmoitus oli tehty niin myöhään.
- Poika oli puhunut aina totta eikä tämän elämässä ollut ollut merkkejä
- väitetyn kaltaisista teoista.
- Vastaaja YUSUFin avustaja on viitannut aikaisemmin lausuttuun siitä,
- että kysymys olisi korkeintaan tavallisesta raiskauksesta tai
- pakottamisesta sukupuoliyhteyteen sikäli jos väitetty menettely
- katsottaisiin näytetyksi. Avustaja on viitannut Osman Mohamedin
- avustajan esittämään sekä kiinnittänyt teon arvioinnin suhteen huomiota
- siihen, että käytetyksi väitetty väkivalta oli oikeasti ollut aika vähäistä ja
- pakottaminen lievää. Kun tätä vertasi niihin törkeätekomuotoisiksi
- katsottuihin raiskaustapauksiin, joihin oli viitattu Henkilövahinkoasiain
- neuvottelukunnan suositusten perusteluosassa ja joissa oli kysymys
- teoista, joissa olivat olleet mukana teräaseet sekä muut astalot, oli
- havaittavissa, että nyt käsiteltävä tapaus ei ollut vakavimmasta päästä.
- Kaksi tekijää ja yhdyntöjen lukumäärä yksistään ei riittänyt tekemään
- raiskauksesta törkeää. Tarvittiin myös kokonaisarvostelutörkeys.
- Seuraamuksen suhteen olisi tärkeintä torjua vaatimus yli 2 vuoden
- pituisesta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta kysymyksen ollessa
- näin nuorista vastaajista. Ehdollinen vankeusrangaistus olisi avustajan
- 8
- mielestä riittävä seuraamus. Jos sitä katsottaisiin aiheelliseksi terästää
- yhdyskuntapalvelulla, suostuisi Yusuf siihen omasta puolestaan.
- Oikeudessa läsnä ollut vastaaja Yusufin äiti on ilmoittanut
- vahvistavansa, että vastaaja Yusuf oli kirjeen tultua ollut shokissa ja
- sanonut, että väitettyä tekoa ollut tapahtunut.
- Oikeudessa läsnä ollut Helsingin sosiaaliviraston sosiaalityöntekijä Pirjo
- Heikkinen on todennut, että oikeudenkäyntihetkellä vielä 17-vuotiaasta
- vastaaja Osman Mohamedista ei ollut tullut lastensuojeluilmoituksia eikä
- tietoja muista epäillyistä rikoksista. Tästä päätellen Osman Mohamed
- hoiti koulunsa hyvin. Heikkinen on kiinnittänyt huomiota siihen, että
- vaikka asianomistaja oli ollut nuori, olivat sitä olleet myös vastaajat.
- Harkintakykyä ei ollut ollut siinä määrin kuin mitä aikuisilla yleensä oli,
- mitä kuvasti se, kuinka teosta oli kerrottu retostellun jälkikäteen.
- Heikkinen on katsonut yhdyskuntapalvelun olevan varmasti hyvä
- seuraamus, jolloin vastaajat voisivat samalla olla hyödyksi. Vankeudesta
- taas ei olisi hyötyä.
- KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
- Tapahtumienkulusta annetut kertomukset
- Asianomistaja A on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut
- että hän ja hänen ystävänsä C olivat 5.8.2010 olleet Kannelmäen
- kirkossa konfirmaatioharjoituksessa, joista poispäin käveltäessä matkan
- varrella olleet somalipojat, jotka asianomistaja oli ilmoituksensa mukaan
- oikeudessa tunnistanut vastaaja Osman Mohamediksi ja Yusufiksi, olivat
- huudelleet hänen nimeään. C oli tuntenut vastaajat entuudestaan, mutta
- asianomistaja itse ei ollut näitä tuntenut muutoin kuin oli nähnyt
- vastaajien kuvia Facebookissa sekä tiennyt vastaajat yhteisten tuttujen
- kautta. Asianomistaja oli tiennyt vastaajien nimet jo tuolloin Facebookin
- kautta. Asianomistaja ja C olivat pysähtyneet juttelemaan vastaajien
- kanssa jokapäiväisiä asioita. Vastaajat olivat sanoneet asianomistajalle,
- että asianosaisten yhteinen ystävä Abdi oli "haukkunut" asianomistajaa
- huoraksi sekä että vastaajat olivat Abdin vihollisia ja voisivat selvittää
- asian Abdin kanssa asianomistajan puolesta. Vastaajat olivat kertoneet
- Abdin olevan tulossa Malminkartanoon. Tämä keskustelu oli käyty
- Kannelmäessä. C oli lähtenyt tapaamaan poikaystäväänsä
- Malminkartanoon ja asianomistaja oli jäänyt juttelemaan vastaajien
- kanssa. Vastaajat olivat puhuneet Abdin kanssa puhelimessa monta
- kertaa. Vastaajat ja asianomistaja olivat sen jälkeen lähteneet
- Malminkartanoon, jossa he olivat törmänneet C:hen ja tämän
- poikaystävään. Nämä olivat jatkaneet matkaa. Vastaajat olivat
- ilmoittaneet asianomistajalle, että he menevät "kuselle" läheiseen
- metsikköön. Vastaajat olivat sanoneet asianomistajalle "miksi jäät yksin"
- ja pyytäneet tätä mukaan. Koska vastaajat olivat olleet ystävällisiä, oli
- asianomistaja lähtenyt mukaan metsikköön. Toinen vastaajista oli käynyt
- virtsaamassa. Kun he olivat olleet puiden välissä, olivat vastaajat
- ehdottaneet suuseksiä. Asianomistaja oli kieltäytynyt sanomalla "en
- 9
- todellakaan". Asianomistaja oli ajatellut, että hän lähtee pois. Vastaajat
- olivat estäneet asianomistajan lähtemisen ja vieneet asianomistajan
- syvemmälle metsään käsistä kiinni pitäen. Metsässä vastaajat olivat
- asianomistajan käsistä ja olkapäistä kiinni pitäen painaneet
- asianomistajan maahan polvilleen. Toinen vastaajista oli avannut
- housunsa. Penis oli ollut erektiossa. Vastaaja oli työntänyt peniksensä
- asianomistajan suuhun. Asianomistajalla oli koko ajan tuntunut
- oksennusrefleksi. Asianomistaja ei ollut saanut happea ja oli ollut lähellä
- pyörtymistä. Sen jälkeen vastaajat olivat vaihtaneet paikkoja. Toinen
- vastaajista oli tullut eteen ja työntänyt siittimensä asianomistajan
- suuhun. Taakse siirtynyt oli kosketellut asianomistajalla yllä olleen
- kesämekon alta asianomistajan paljaita rintoja ja pakaroita. Vastaajat
- olivat tämän jälkeen vaihtaneet vielä kerran paikkaa eli ensimmäinen
- vastaaja oli tehnyt siittimen asianomistajan suuhun työntämisen
- kandesti. Asianomistaja oli tuntenut hapanta makua suussaan eli
- asianomistajan käsityksen mukaan vastaajat olivat saaneet
- siemensyöksyn. Tilanne oli kestänyt kaiken kaikkiaan ehkä noin 20
- minuuttia. Asianomistaja oli koko ajan ollut polvillaan. Asianomistajaa oli
- suuseksin aikana pidetty kiinni ainakin lantiosta, olkapäistä ja käsistä.
- Välillä asianomistajaa oli pidetty tiukasti hiuksista kiinni. Asianomistaja oli
- huomannut, että toinen vastaajista oli ehkä kuvannut tilannetta
- gsm-puhelinkamerallaan. Kun kaikki oli päättynyt, asianomistaja oli
- lähtenyt kävelemään Malminkartanon asemalle ja mennyt kotiin.
- Asianomistaja ei tiennyt mihin vastaajat olivat menneet. Kun
- asianomistaja oli ollut matkalla kotiin, oli C soittanut ja sanonut
- vastaajien kertoneen Abdille, että asianomistaja oli "ottanut heiltä suihin".
- Abdi oli kertonut siitä C:lle. Asianomistaja oli kertonut C:lle mitä oli
- tapahtunut. Abdi oli soittanut asianomistajalle ja "haukkunut" tätä
- huoraksi. Asianomistaja oli kertonut Abdille totuuden. Abdi oli sanonut
- uskovansa asianomistajaa, mutta oli silti levitellyt huhua asiasta ihmisille.
- Asianomistaja oli ilmoituksensa mukaan 163 senttimetrin pituinen.
- Asianomistaja oli painanut tapahtumahetkellä noin 45 kiloa ja ollut
- anoreksian vuoksi heikossa kunnossa. Asianomistajan hiuksia oli
- putoillut.
- Asianomistajan ilmoituksen mukaan rikosilmoituksen tekeminen vasta
- 18.1.2011 oli johtunut siitä, koska asianomistaja oli ensin ajatellut, että
- hän haluaa vain unohtaa koko asian. Sen jälkeen kun C oli kertonut
- asiasta asianomistajan äidille, oli asia tullut julki ja rikosilmoituksen
- tekemiseen oli päädytty. Asianomistaja oli sitä ennen jutellut tapauksesta
- joidenkin ihmisten kanssa. Juttu oli levinnyt väärällä tavalla.
- Asianomistajan polvissa oli tapauksen jälkeen ollut mustelmia, verta ja
- rupia sekä myös käsissä mustelmia, joita kaikkia jälkiä asianomistaja oli
- ennen tapauksen jälkeen ollutta konfirmaatiotilaisuutta peittänyt
- meikkivoiteella.
- Asianomistaja oli kertomansa mukaan ollut nyt käsiteltävänä olleen
- 10
- tapauksen seurauksena tosi sulkeutunut. Koulunumerot olivat laskeneet
- paljon. Ahdistusoireet olivat pahentuneet entisestään. Tapaus oli
- aiheuttanut traumoja asianomistajan seksuaalisuuteen pysyvästi.
- Asianomistaja oli ollut jo entuudestaan hoidossa yksityisellä psykiatrilla ja
- syömishäiriöklinikalla. Kun asianomistaja oli vielä käynyt
- syömishäiriöpoliklinikalla, oli siellä puhuttu nyt käsiteltävänä olevasta
- tapauksesta. Asianomistaja oli käynyt terapiassa myös "Tyttöjen talossa"
- ja kävi edelleen voiden aika huonosti.
- Vastaaja Sulevman Osman Mohamed on oikeudessa
- todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että 5.8.2010 hän oli mennyt
- kotoaan Pohjois-Haagasta Kannelmäkeen, jossa hän oli ollut
- odottamassa koraanikoulusta tulossa ollutta vastaaja Yusufia, kun he
- olivat Yusufin jo tultua paikalle nähneet asianomistajan. Osman
- Mohamedin muistaman mukaan tämä oli tapahtunut Kannelmäen
- juna-aseman alapuolella. Asianomistaja ja vastaajat olivat tienneet
- toisensa. Paikalla oli ollut myös C. Asianomistaja, C ja vastaajat olivat
- menneet junalla Malminkartanoon ollen menossa pelaamaan jalkapalloa
- Mätäjoelle. Malminkartanon asemalle oli tullut C:n poikaystävä. Vastaajat
- olivat vähän aikaa olleet näiden kanssa. C ja tämän poikaystävä olivat
- lähteneet. Asianomistaja oli jäänyt vähäksi aikaa. Sen jälkeen vastaajat
- olivat lähteneet pelaamaan jalkapalloa. Osman Mohamed ei
- ilmoituksensa mukaan osannut sanoa mitä asianomistaja oli tämän
- jälkeen tehnyt. Osman Mohamed tunsi Abdin, joka oli kai seurustellut
- asianomistajan kanssa. Osman Mohamed ja Abdi eivät olleet olleet
- kavereita enää pitkään aikaan. Osman Mohamed on kiistänyt sen, että
- hän ja Abdi olisivat olleet käsiteltävänä nyt olevaan asiaan liittyen
- keskenään yhteydessä. Osman Mohamed ei ilmoituksensa mukaan ollut
- kuullut tähän asiaan liittyviä huhuja.
- Osman Mohamed on ilmoittanut olevansa 189 senttimetrin pituinen ja
- noin 73 kilon painoinen. 5.8.2010 Osman Mohamed oli kertomansa
- mukaan ollut pari senttimetriä lyhyempi ja 58 kilon painoinen.
- Vastaaja Burhan Abdidek Yusuf on oikeudessa todistelutarkoituksessa
- kuultuna kertonut, että syytteessä tarkoitettuna päivänä 5.8.2010 hän oli
- koraanikoulusta palatessaan mennyt Kannelmäen aseman lähelle
- tavatakseen siellä vastaajan Osman Mohamedin, jonka kanssa he olivat
- olleet menossa Mätäjoelle pelaamaan jalkapalloa. Vastaajat olivat
- nähneet tuolloin asianomistajan ja C. Kun he olivat menneet
- Malminkartanoon, oli sinne tullut C:n poikaystävä, jonka kanssa he oivat
- jutelleet. C ja tämän poikaystävä olivat lähteneet. Asianomistaja oli
- jäänyt paikalle. Yusuf ja Osman Mohamed olivat jatkaneet matkaansa
- Mätäjoelle pelaamaan.
- Yusuf on kiistänyt asianomistajan ilmoituksen metsikössä olemisesta ja
- suuseksistä pitävän paikkansa. Yusuf ei ilmoituksensa mukaan tiennyt
- syytä siihen, miksi asianomistaja oli niin kertonut, ja oli arvellut halusiko
- asianomistaja ehkä rahaa. Yusuf oli ilmoituksensa mukaan ollut shokissa
- saatuaan poliisilta kutsukirjeen kuulusteluun ja sen vuoksi esitutkinnassa
- 11
- kuulustelussa kiistänyt sen, että olisi ollut paikalla lainkaan.
- Yusuf on ilmoittanut olevansa suunnilleen samanpituinen kuin vastaaja
- Osman Mohamed. Tekohetkellä Yusuf oli ollut pari senttimetriä lyhyempi
- ja painanut tuolloin 57-58 kiloa.
- Asianomistaja A:n huoltaja, äiti asianomistaja B on oikeudessa
- todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän oli kuullut
- syytteenalaisesta tapauksesta vasta myöhemmässä vaiheessa
- asianomistajan koululla rehtorin luona olleen palaverin jälkeen
- asianomistajan ystävän C kysyttyä häneltä tiesikö hän, että kaksi
- somalipoikaa oli raiskannut asianomistajan elokuussa. Kuultava oli ollut
- järkyttynyt ja ottanut sairauslomaa. Mainitun tiedon myötä kuultavalle oli
- selvinnyt miksi asianomistajan olo oli ollut niin paha. Asianomistaja ei
- ollut aluksi halunnut tehdä rikosilmoitusta, mutta sen tekemiseen oli
- lopulta päädytty. Kuultava muisti ilmoituksensa mukaan sen, kuinka hän
- oli asianomistajaa konfirmaatiovaatteiden kanssa auttaessaan nähnyt
- asianomistajalla polvissa pari päivää vanhat sinertävät mustelmat ja
- verisyyttä. Kuultava ei ollut kysynyt niistä tarkemmin. Konfirmaatiossa
- asianomistaja ei ollut hymyillyt, vaan ollut shokissa. Asianomistaja oli
- sinänsä käynyt lääkärissä jo entuudestaan bulimian vuoksi. Syyskuun
- 2010 lopulla psykologi oli kysynyt kuultavalta oliko asianomistajalle
- tapahtunut jotakin, kun tällä oli tuntunut olevan ongelmia. Kuultava ei
- vielä siinä vaiheessa ollut tiennyt tapahtunutta. Vastaajat olivat pitäneet
- huolen siitä, että asia oli tullut koulussa tietoon. Abdin kautta sana oli
- levinnyt. Asianomistajaa oli sanottu huoraksi. Asianomistaja oli jäänyt
- muun muassa koulun voimistelusta pois joidenkin tyttöjen "haukuttua"
- häntä. Asianomistajasta oli tullut kuin toinen persoona. Tämä oli ollut
- ennen "mekkotyttö". Nyt asianomistaja oli värjännyt hiuksensa
- punaisiksi. Entinen 9,2:n keskiarvo oli romahtanut. Ennen mielessä olleet
- "Ressu"-aikomukset olivat jääneet. Asianomistaja ei ollut keskittynyt ja
- tällä oli ollut paha mieli. Oli tullut koulupoissaoloja ja univaikeuksia.
- Asianomistaja oli herännyt yöllä monta kertaa. Asianomistaja oli myös
- huuhdellut suutaan suuvedellä tunnettuaan suunsa epäsiistiksi. Entisen
- masennusbulimian rinnalle oli tullut nyt myös hermostumisräjähdyksiä.
- Koulussa oli välillä tullut itku. Entinen bulimiahoito oli nyttemmin
- lopetettu, mutta nyt asianomistaja tarvitsi raiskauksen jälkeistä hoitoa.
- Asianomistajan käyttäytyminen oli muuttunut. Oli ollut erilaista kuin
- bulimian kanssa. Asianomistaja oli saanut vääränlaisia ystäviä ja ollut
- paljon poissa kotoa eikä ollut esimerkiksi entiseen tapaan ollut
- kiinnostunut kitarasta. Asianomistaja oli koko ajan väsynyt. Tällä oli
- päänsärkyä ja paha olo. Lisäksi oli ollut koulukiusaaminen sen myötä,
- kun asianomistajaa oli solvattu ja alistettu.
- Syyttäjän kuulustuttamana todistajana oikeudessa kuultuna vuonna
- 1994 syntynyt C on kertonut, että hän ja asianomistaja olivat 5.8.2010
- menneet kirkosta konfirmaatioharjoituksista lähdettyään Kannelmäen
- asemalle sekä törmänneet todistajan Burhan- ja Suleyman -nimillä
- entuudestaan tietämiin, todistajan oikeudessa vastaajiksi tunnistamiin
- kavereihin, joita todistaja ei sinänsä ollut varsinaisesti tuntenut ja jotka
- 12
- olivat alkaneet huutaa asianomistajan nimeä. Todistajan oli pitänyt
- mennä Malminkartanoon poikaystävänsä luokse. Myös vastaajat olivat
- olleet menossa Malminkartanoon. Malminkartanossa vastaajat,
- asianomistaja, todistaja ja tämän poikaystävä olivat jutelleet keskenään
- jonkin aikaa. Todistajan ja tämän poikaystävän lähdettyä paikalta oli
- Abdi-niminen kaveri "mesessä" kertonut, että asianomistaja oli metsässä
- pakotettu "ottamaan suihin". Abdi oli kertonut asiasta vähän nauravaan
- tyyliin. Todistaja oli soittanut asianomistajalle ja kysynyt oliko tämä totta.
- Asianomistaja oli sanonut sen olevan. Asianomistaja ei ollut halunnut
- tarkemmin kertoa tapauksesta, koska oli ollut niin shokissa. Todistaja oli
- tuntenut asianomistajan oltuaan tämän kanssa samalla yläasteella ja
- samalla rippileirillä. Todistaja oli nähnyt asianomistajaa myös
- syytteenalaisen tapauksen jälkeen koulussa ja myös vapaa-aikana.
- Asianomistaja ei ollut ollut enää entisensä, vaan vähän erilainen.
- Todistaja oli ilmoituksensa mukaan uskonut asianomistajaa, kun tämä oli
- kertonut syytteenalaisesta tapauksesta.
- Asianomistajan todistajana kuulustuttama Aune Karhumäki on
- oikeudessa vahvistanut olevansa sairaanhoitaja ja erityistason
- seksuaaliterapeutti, joka työskenteli "Tyttöjen talolla" seksuaalisen
- väkivallan puolen ohjaajana. Karhumäki oli kertomansa mukaan tehnyt
- asianomistajan kanssa asiakastyötä kesäkuun 2011 alusta alkaen
- asianomistajan hakeuduttua raiskaustrauman hoitoon. Siihen
- asianomistaja oli tullut alunperin äidin yhteydenoton perusteella, mutta
- sen jälkeen itse vapaaehtoisesti. Entistä aktiivista hoitosuhdetta ei
- asiakkuuden alkaessa ollut asianomistajalla ollut. Asianomistajan hoidon
- tarvetta oli arvioitu yhdessä Dagmarinkadun yksikön kanssa. Oli sovittu,
- että trauman hoito tapahtuisi "Tyttöjen talolla" ja muu seuranta
- Dagmarinkadulla. Asianomistaja oli ollut asiakkuuden aikana hyvin
- andistunut. Tällä oli ollut tunneilmaisuiden säätelyn vaikeutta, mikä oli
- hyvin tyypillinen traumaattisen kokemuksen oire. Asianomistajalla oli
- edelleen selkeänä oireena traumakokemuksen ajoittainen aktivoituminen
- muistikuvineen ja tunnekokemuksineen sekä keskittymisvaikeus, joka
- vaikeutti koulunkäyntiä. Karhumäki oli käynyt asianomistajan kanssa
- yksityiskohtaisesti syytteenalaisen tapauksen läpi. Asianomistaja oli
- kertonut Karhumäelle, että oli tavannut konfirmaatiovalokuvauksen
- jälkeen kaksi poikaa, jotka olivat kutsuneet hänet mukaan metsikköön
- olleessaan menossa sinne virtsalle. Pojat olivat sitten ehdottaneet, että
- asianomistaja "ottaisi heiltä suihin". Asianomistaja oli sen jälkeen
- painettu maahan. Asianomistaja oli kertomansa mukaan mennyt lukkoon
- ja shokkiin. Jossakin vaiheessa asianomistaja oli myös oksentanut.
- Asianomistajaa oli kosketeltu sukupuolielimestä. Kun asianomistaja oli
- lähtenyt pois, oli ystävä soittanut asianomistajalle ja kysynyt oliko tämä
- ottanut kandelta pojalta "suihin". Asia oli levinnyt kouluun.
- Asianomistajaa oli "huoriteltu" ja syyllistetty. Asianomistajan kertomus oli
- ollut yksityiskohtainen eikä Karhumäki ollut epäillyt sen oikeellisuutta.
- Asianomistajan oirehtimista oli nyt jatkunut jo reilun vuoden ajan.
- Asianomistajan asiakkuus Karhumäen kanssa jatkuisi vielä ainakin
- tämän kevään ajan. Asianomistajan ikä ja kehitysvaihe huomioon ottaen
- tulisivat syytteenalaisen tapauksen seuraukset olemaan Karhumäen
- 13
- arvion mukaan kohtalaisen herkässä seksuaalisen kehityksen vaiheessa
- olleen asianomistajan kohdalla kohtalaisen vakavat.
- Hoitokertomus Esitetyn HYKS:n nuorisopsykiatrian poliklinikan 26.1.2011 päivätyn
- hoitokertomuksen mukaan asianomistajalla, jonka hoitojakso
- poliklinikalla oli sinänsä alkanut jo 14.7.2010 eli kolmisen viikkoa ennen
- nyt käsiteltävänä olevaa tapausta, oli ollut jo vuosien ajan kestänyttä
- andistus-, masennus- ja syömishäiriöoireilua, turvattomuuden
- kokemuksia sekä myös traumaattisia kokemuksia, muun muassa
- koulukiusaaminen, jo ala-asteajalta. Asianomistaja oli lisäksi
- hoitokertomuksen mukaan kertonut joutuneensa kesällä 2010
- seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, mikä oli tullut äidin ja hoitotahon
- tietoon vasta marras-joulukuun 2010 vaihteessa. Seksuaalisen
- hyväksikäytön jälkeen asianomistajan kaveripiirissä oli tapahtunut
- muutoksia ja nuorella oli ilmennyt muun muassa pelkoja kavereiden
- menettämisestä. Asianomistajan äiti oli tuonut poliklinikalla esiin, että oli
- erityisen huolissaan siitä, miten asianomistajan olemus oli hänen
- mielestään muuttunut kesän seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen. Päivän
- 26.1.2011 tilanteessa asianomistaja oli hoitokertomuksen mukaan
- kokenut vointinsa olevan huono. Asianomistaja oli tuonut esiin
- keskivaikeaan depressioon sopivia oireita. Asianomistaja oli kärsinyt
- univaikeuksista ja ollut jaksamaton. Asianomistajalla oli ollut
- koulupoissaoloja. Asianomistaja oli kokenut, ettei hänellä ollut voimia
- eikä syytä hoitaa koulua. Asianomistaja ei ollut ollut kovin halukas
- tuoreen trauman kohdennettuun käsittelyyn. Ottaen huomioon sen, että
- asianomistajalla oli jo ennen asianomaista kesän 2010 traumaa ollut
- muu psyykkinen häiriö, sekä sen, että traumasta oli arviointihetkellä
- kulunut jo noin puoli vuotta, oli 26.1.2011 katsottu perustelluksi keskittyä
- aiemmin ilmenneiden häiriöiden hoitoon, mutta työstää kuitenkin
- sanottua traumaa muiden asioiden rinnalla nuoren ehdoilla.
- Asianomistajalla jo entuudestaan olleen Cipralex -mielialalääkityksen
- annostusta oli nostettu ja uusittu myös asianomistajan Ketipinor
- -unilääke. Asianomistajan diagnooseiksi oli hoitokertomukseen
- 26.1.2011 kirjattu syömishäiriön ohella keskivaikea depressio,
- paniikkihäiriö ja määrittämätön reaktio vaikeaan stressiin.
- Johtopäätökset Vastaajien tuomitseminen syyttäjän syytteen mukaisesta
- raiskausrikoksesta edellyttää sen selvittämistä, että on tapahtunut
- sukupuoliyhteys ja että se on saatu suoritetuksi väkivaltaa käyttäen.
- Rikoslain 20 luvun 10 §:ään otetun määritelmän mukaan
- sukupuoliyhteyttä on sukupuolielimellä suoritettu tai sukupuolielimeen
- kohdistettu tunkeutuminen toisen kehoon. Siten myös siittimen
- työntäminen toisen suuhun, jonka viimeksi mainitun väitettiin tässä
- tapauksessa tapahtuneen, on sukupuoliyhteyttä.
- Syyttäjä ei ole sinänsä tässä tapauksessa väittänyt vastaajien
- käyttäneen muunlaista kuin kiinnipitämis-, vetämis- ja painamistasoista
- väkivaltaa, joka riittäisi kyllä sinänsä täyttämään raiskausrikoksen
- tunnusmerkistön, jos sellainen syy-yhteydessä sukupuoliyhteyteen tulisi
- 14
- näytetyksi.
- Sen suhteen, olivatko väitetyt oraaliyhdynnät tapahtuneet, ja jos olivat,
- oliko ne suoritettu syytteen teonkuvauksen mukaisesti pakottamalla
- väkivaltaa käyttäen, on silminnäkijätodistajien puuttuessa keskeinen
- merkitys sillä, voidaanko nuoren asianomistajan kertomusta pitää
- luotettavana.
- Syyksilukemista ei lähtökohtaisesti voida perustaa yksistään
- asianomistajan kertomuksen varaan, kun syyte kiistetään.
- Tuomitseminen edellyttää kertomusta tukevaa muuta näyttöä, ja
- korostetun todistusarvon antaminen asianomistajan kertomukselle
- edellyttää, että kertomus on uskottava ja niin johdonmukainen kuin vain
- kysymyksessä olevissa olosuhteissa kohtuudella voidaan vaatia.
- Asianomistaja oli rikosilmoitusta 18.1.2011 poliisille tehdessään sekä
- samana päivänä suoritetussa varsinaisessa poliisikuulustelussa kertonut
- tapahtumienkulusta olennaisilta osin samansisältöisesti kuin nyt
- 3.4.2012 käräjäoikeudessakin. Asianomistajan kertomuksen sisältö ei
- ole seksuaalista tapahtumaa ja sitä välittömästi edeltäneitä tapahtumia
- koskevien yksityiskohtien osalta muuttunut, eikä kertomus ollut toisaalta
- ollut "liian" sujuva ja ulkoa opetellun tuntuinen. Asianomistaja oli
- oikeudessa kuvaillut metsikköön menemistä, pakottamalla suoritettujen
- seksuaalisten tapahtumien yksityiskohtia vastaajien suorittamine paikan
- vaihtamisineen ja seksuaalisine kosketteluineen, omia teonaikaisia
- tuntemuksiaan sekä jälkikäteistä oloaan luontevan ja liioittelemattoman
- tuntuisesti. Kertomus oli ollut hyvin uskottava.
- Painavan lisänäytön asianomistajan kertomuksen oikeellisuuden tueksi
- muodostavat havainnot asianomistajalla ainakin toisessa havaittavissa
- olleesta mustelmasta, joka on ollut, joskin kuvan laadun vuoksi heikosti,
- nähtävissä syyttäjän oikeudessa kankaalle suurennettuna heijastamasta
- valokuvasta, joka oli otettu asianomistajan konfirmaatiotilaisuudessa pari
- päivää syytteenalaisen tekopäivän jälkeen, jonka mustelman ja verisyyttä
- polvissa asianomistajan äiti oli oikeudessa vahvistanut konfirmaation
- aikaan nähneensä. Asianomistaja oli kertonut mustelmia ja rupia olleen
- molemmissa polvissa sekä myös käsissä sopien hyvin asianomistajan
- kertomukseen polvillaanolosta ja voimakkaasta kiinnipitämisestä.
- Se, mitä oikeudessa todistajana kuultu asianomistajan ystävä oli
- kertonut asianosaisten mainitsemalta Abdilta heti tapauksen jälkeen
- kuulemastaan ilmoituksesta, jonka mukaan asianomistaja oli pakotettu
- "ottamaan suihin metsässä", tukee vahvasti asianomistajan kertomusta,
- samoin kuin se, mitä puheena oleva todistaja oli kertonut
- asianomistajalta asiasta kuulleensa. Se, mitä mainittu todistaja,
- asianomistajan äiti ja sairaanhoitaja Karhumäki olivat kertoneet
- asianomistajan käyttäytymisestä ja oirehtimisesta syytteenalaisen
- tekoajan jälkeen, tukee sitä johtopäätöstä, että asianomistajalle oli
- vastaajien kanssa tapahtunut jotakin traumaattista.
- 15
- Edellä esiin tuotuja kaikkia seikkoja arvioituaan käräjäoikeus on ei näe
- syytä epäillä sitä, etteikö tapahtumienkulku olisi ollut asianomistajan
- kertoman mukainen, eikä näin ollen usko vastaajien kertomuksia.
- OIKEUDELLINEN ARVIOINTI
- Rikoslain 20 luvun pakottamisrikossäännöksiä koskevissa esitöissä,
- hallituksen esityksen 6/1997 vp perusteluissa oli todettu pakottamisen
- tunnusmerkistötekijänä kuvaavan sitä, että käytetyn väkivallan tai
- väkivallan uhan oli oltava asteeltaan sellaista, että se riitti murtamaan
- toisen tandon. Uhrilta ei edellytetty erityisiä toimia teon estämiseksi.
- Riittävää oli se, että uhri selvästi osoitti vastustavansa ryhtymistä tekijän
- tavoittelemaan seksuaaliseen tekoon ja että hän tekijän käyttämän
- väkivallan vuoksi joutui luopumaan oikeudestaan olla ryhtymättä tuohon
- tekoon.
- Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vastaajat eivät olleet
- varsinaisesti pahoinpidelleet asianomistajaa, mutta olivat silti
- pakottaneet heitä fyysisesti huomattavasti pienikokoisemman
- asianomistajan oraaliyhdyntään väkisin painamalla asianomistajan
- polvilleen maahan sekä pitämällä yhdessä asianomistajasta kiinni estäen
- lihasvoimalla asianomistajan poisvetäytymisyritykset.
- Kiinnipitotilanteeseen oli liittynyt asianomistajan vartalon seksuaalista
- koskettelua.
- Asianomistajaan oli siten kohdistettu sanotussa muodossa väkivaltaa
- sekä saatu näihin toimiin syy-yhteydessä suoritetuksi
- oraaliseksiyhdynnät vastoin asianomistajan tahtoa.
- Menettely täyttää rikoslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen
- raiskausrikoksen tunnusmerkistön.
- TORKEYS Rikoslain 20 luvun 2 §:n mukaan jos raiskauksessa 1) aiheutetaan
- tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai
- hengenvaarallinen tila, 2) rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan
- erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, 3) rikos tehdään
- erityisen raa'alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai 4) käytetään
- ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka
- muuten uhataan vakavalla väkivallalla, ja jos raiskaus on myös
- kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
- törkeästä raiskauksesta vankeuteen vähintään kandeksi ja enintään
- kymmeneksi vuodeksi.
- Syyttäjä oli tässä tapauksessa viitannut syytteensä törkeysperusteina 2-
- ja 3-kohtiin eli siihen, että rikoksen olivat tehneet useat , sekä siihen, että
- rikos oli tehty erityisen julmalla ja nöyryyttävällä tavalla. Viimeksi
- mainitun johtopäätöksen perusteluina syyttäjä oli viitannut uhrin
- pienikokoisuuteen sekä siihen, että uhri oli houkuteltu metsikköön.
- Lainkohdan esitöissä, hallituksen esityksen 6/1997 vp perusteluissa oli
- 16
- vedotun 2-kohdan osalta todettu, että tyypillisesti erityistä kärsimystä voi
- aiheutua siitä, että joutuu useamman henkilön raiskaamaksi, sekä että
- erityistä henkistä kärsimystä voi aiheutua myös poikkeuksellisen
- pelottavasta tekoympäristöstä. Esimerkkeinä julmasta tai nöyryyttävästä
- tekotavasta oli perusteluissa todettu julmuuden voivan ilmetä esimerkiksi
- puolustuskyvyttömään kohdistuvana väkivaltana ja nöyryyttävyyden
- voivan olla kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun raiskaus tapahtui
- uhrille läheisten ihmisten nähden tai kun raiskauksen kohdetta
- nöyryytettiin muulla tavoin.
- On selvää, että itse tekotapa oli nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa
- ollut sinällään asianomistajaa nöyryyttävä ja halventava. Taajaman
- lähellä ollut metsikkö ei sinänsä objektiivisesti tarkastellen ollut
- varmaankaan ollut edellä viitatun kaltainen poikkeuksellisen pelottava
- tekoympäristö. Edellä mainituissa lain esitöissä viitattujen esimerkkien
- tasoista erityistä nöyryyttämistä siten, että teko olisi suoritettu uhrille
- läheisten ihmisten tai muutoin sivullisten nähden, tai julmuutta siinä
- mielessä kuin mitä sillä yleensä väkivaltarikoskäytännössä tarkoitetaan,
- ei sinänsä ollut tässä tapauksessa ollut käsillä. Toinen asia on sitten
- asiaa käsiteltäessä esiin tuotu teonjälkeiseen kerskumiseen viittaava
- sanan levittäminen tapauksesta vastaajien aloitteesta seurauksin, että
- asianomistajaa oli muun muassa koulussa syyllistetty ja pilkattu asiasta.
- Tämä on luonnollisesti ollut tosiasiallisesti julmaa ja nöyryyttävää sekä
- epäilemättä voimistanut moninkertaisesti tapauksen vahingollisuutta
- asianomistajan kannalta katsottuna. Tämä jälkikäteinen
- tapahtumienkulku ei kuitenkaan ole sellainen olosuhde, joka voitaisiin
- ottaa huomioon itse tekoon keskittyvässä törkeysarvioinnissa. Se on
- luonnollisesti mandollista ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa
- tämänkaltaisen asennoitumisen välittäessä signaalin siitä, että vastaajat
- eivät olleet ymmärtäneet lainkaan tekonsa vakavuutta eivätkä
- osoittaneet sen johdosta katumusta, vaan päinvastoin.
- Se tunnusmerkistötekijä, että tekijöitä oli ollut useita, täyttyi sinänsä,
- vaikkakin on oletettavaa, että lainsäätäjällä oli aikanaan tältä osin ollut
- mielessä lähinnä sellaiset raiskaukset, joissa uhrille suoritettiin
- pakottamalla varsinainen emätinyhdyntä useamman kuin yhden henkilön
- toimesta esimerkiksi siten, että toinen henkilö pitää uhrista kiinni samalla
- kun toinen suoritti sukupuoliaktia. Tässä tapauksessa kysymys oli ollut
- uhrilla suoritutetusta suuseksistä, oraaliyhdynnästä, uhrin kanssa
- samanikäisten 15-16 -vuotiaiden poikien toimesta. Vaikka tekijöitä olikin
- nyt ollut kaksi ja vaikka teko oli epäilemättä järkyttänyt asianomistajaa
- syvästi sekä ilmeisen pitkävaikutteisesti, ei raiskausta, joka on sinänsä
- aina perusmuotoisenakin ruumiilliseen koskemattomuuteen ja
- seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kajoavana hyvin vakava ja
- ankarasti rangaistavaksi säädetty teko, tämän kaltaisessa tilanteessa
- voida luokitella kokonaisuutena arvostellen otsikoinniltaan rikoslain 20
- luvun 2 §:ssä tarkoitetuksi törkeäksi raiskaukseksi, josta oli säädetty
- laissa kanden vuoden minimirangaistus ja joka oli selkeästi säädetty
- sovellettavaksi vain poikkeuksellisen vakava-asteisissa seksuaalisissa
- pakottamisissa.
- 17
- Toisaalta raiskausta ei myöskään vallinneissa olosuhteissa suoritettuna,
- teon kohdistettua hyvin nuoreen asianomistajaan ja oltua asianomistajaa
- nöyryyttävä, voida katsoa siten lieventävien asianhaarojen vallitessa
- tehdyksi, että vastaajien syyksi tulisi heidän vetoamallaan tavalla lukea
- vain raiskausrikoksen lievempi tekomuoto pakottaminen
- sukupuoliyhteyteen.
- LOPPUTULOS
- Seuraamukset
- RANGAISTUS
- Vastaajien syyksi on edellä kerrotuin perustein luettava rikoslain 20 luvun
- 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusmuotoinen raiskaus.
- Raiskauksesta on laissa säädetty seuraamukseksi vankeutta vähintään
- 1 vuosi ja enintään 6 vuotta.
- Tuomittava rangaistuslaji on siten vankeus.
- Rikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kanden vuoden
- vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen
- vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi
- rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista.
- Vastaajilla ei ole sinänsä rikosrekisterinotteen mukaan aikaisempia
- vankeusrangaistusta. Entisyys ei siten tässä tapauksessa ole sellainen
- peruste, joka edellyttäisi sitä, että tuomittava vankeusrangaistus olisi
- ehdoton.
- Raiskausrikosten kohdalla on kuitenkin yleensä sanotunlaisten painavien
- syiden katsottu vaativan ehdottoman vankeuden tuomitsemista myös
- nuorille ja ensikertalaisille rikoksentekijöille, jollei sitten
- yksittäistapauksissa ole ollut syytä arvioida asiaa toisin. Ankaraa
- rangaistavuutta on lainkohtaa koskevissa hallituksen esityksen n:o
- 6/1997 vp perusteluissa puollettu sillä, että raiskaus sisältää karkean
- puuttumisen toisen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja siihen liittyvän
- seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vakavimman ajateltavissa olevan
- loukkauksen.
- Nyt käsiteltävänä olevan kaltainen tapaus olisi aikuisten miesten nuorelle
- 15-vuotiaalle tytölle tekemänä ollut äärimmäisen vakava rikos, josta ei
- missään tapauksessa olisi mandollista harkita muuta seuraamusta kuin
- hyvin tuntuvaa ehdotonta vankeusrangaistusta.
- Rangaistusharkinnassa vaikuttaa kuitenkin nyt painavana tekijänä se
- tosiasiallinen olosuhde, että vastaajat olivat tekohetkellä olleet
- oikeudellisesti lapsia, asianomistajan kanssa samanikäisiä poikia,
- Osman Mohamed vasta 15-vuotias ja Yusuf 16-vuotias.
- Rikoslain 6 luvun 8 §:ään sisällytetyn säännöksen mukaan rangaistus
- alle 18-vuotiaana tehdystä teosta määrätään lievennettyä asteikkoa
- 18
- noudattaen.
- Käräjäoikeus on edellä selostetut seikat huomioon ottaen arvioinut
- oikeudenmukaisessa suhteessa tekokokonaisuuteen olevan
- oikeuskäytännön mukaisen vankeusrangaistuksen pituuden olevan 1
- vuosi 11 kuukautta.
- Rikoslain 6 luvun 10 §:ään on sisällytetty välivaihtoehtosäännös, jonka
- mukaan jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä
- rangaistuksena, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen
- vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia
- yhdyskuntapalvelua.
- Käräjäoikeus katsoo tässä tapauksessa kysymyksen olevan tilanteesta,
- jossa syyksi luettavan seksuaalirikoksen luonne ja ihmisarvon
- loukkaavuuden aste on sentasoinen, ettei ehdollista
- vankeusrangaistusta yksinään voida pitää riittävänä seuraamuksena.
- Oheissakko ei olisi tässä tapauksessa riittävä seuraamus. Sen sijaan
- yhdyskuntapalvelu, johon vastaajat ovat ilmoittaneet suostuvansa ja
- jonka suorittamisen suhteen ei ole vastaajista tehdyn
- soveltuvuusselvityksen mukaan nähtävissä esteitä,
- oheisseuraamuksena yhdessä pitkän ehdollisen vankeusrangaistuksen
- kanssa on harkittavissa seuraamuksena tässä tapauksessa riittäväksi,
- kunhan yhdyskuntapalvelutunteja määrätään tekojen moitittavuuden
- huomioon ottaen lain tuntema maksimimäärä eli 90 tuntia ja kunhan
- vastaajat tuomitaan samalla ehdollisen vankeuden tehosteeksi
- valvontaan heidän sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä
- uusien rikosten ehkäisemiseksi heistä laadituissa
- seuraamusselvityksissä esitetyllä tavalla. Rajanvetoa välillä ehdoton
- vankeus >< ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu harkittaessa on
- otettu huomioon ammattikoulua käyvien vastaajien hyvin nuori ikä, se,
- että käytetty väkivalta oli ollut pääosin kiinnipitämistasoista, se, että
- kysymys ei nyt ollut ollut tunkeutumisesta asianomistajan
- sukupuolielimeen, sekä erityisesti myös se, että ehdollisen
- vankeusrangaistuksen tehosteeksi määrätyt valvonta ja
- yhdyskuntapalvelu yhdessä muodostavat käräjäoikeuden mielestä
- nuorille rikoksentekijöille tosiasiallisen tuntuvan lisäseuraamuksen.
- Valvonta pitää nykyisin voimassa olevan lain mukaan sisällään
- valvottavan nuoren ja valvojan säännöllisiä tapaamisia, joissa seurataan
- ja kontrolloidaan nuoren olosuhteita sekä käsitellään nuoren tekemän
- rikoksen taustatekijöitä ja seurauksia, sekä velvollisuuden osallistua
- valvonnan tarkoituksen toteuttamiseen liittyviin tilaisuuksiin.
- KORVAUSVELVOLLISUUS
- Henkilövahingon kohteeksi joutuneella asianomistajalla on
- vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla oikeus saada tekoon
- syylliseksi todetulta henkilöltä tilapäisen haitan korvaus teosta
- aiheutuneesta fyysisestä kivusta ja särystä sekä mandollisesta
- psyykkisestä henkilövahingosta sikäli jos sellaista arvioidaan
- 19
- aiheutuneen.
- Kipu- ja särkykorvausvaatimuksen perusteena ovat tässä tapauksessa
- asianomistajan oikeudessa kertomana selvitetyksi katsottava väkivaltaa
- käyttäen suoritetun teon aiheuttama fyysinen kivuliaisuus liittyen muun
- muassa hiuksista kiinnipitämiseen sekä polviasentoon, josta oli
- aiheutunut asianomistajalle mustelmia ja verisiä jälkiä polviin sekä
- mustelmia myös käsivarsiin. Kysymys on käräjäoikeuden arvion mukaan
- vammojen osalta Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten
- kohdan 1.1. mukaisen asteikon (100-200 euroa) ylärajalle asettuvasta
- haitta-asteesta, josta tulevaa korvausta voidaan tapahtumahetkisen
- kivun perusteella jonkin verran korottaa siten, että oikeutettuna ja
- riittävänä kokonaismääränä voidaan pitää 250 euroa.
- Muun tilapäisen haitan, psyykkisen henkilövahingon perusteen voidaan
- katsoa tulleen riittävänasteisesti ja aikaisemmasta psyykkisestä
- oirehtimisesta erotettuna näytetyksi akuuttina stressireaktiona
- asianomistajan oman ja tämän äidin sekä niitä tukeneen sairaanhoitajan
- todistajankertomuksen sekä kirjallisena todisteena esitetyn
- hoitokertomuksen perusteella. Ottaen huomioon sen, että teko oli
- kohdistunut 15-vuotiaaseen nuoreen tyttöön, jonkaikäisen henkilön
- seksuaalinen identiteetti ei ole lähtökohtaisesti vielä täysin kehittynyt, on
- sanotunlaisen vahingollisuuden aiheutuminen jo pelkästään teon
- luonteen perusteella erittäin uskottavaa. Puheena olevan tilapäisen
- haitan korvauksen kokonaismäärää arvioidessaan käräjäoikeus on
- ottanut huomioon aikaisemmin viitattujen Henkilövahinkoasiain
- neuvottelukunnan suositusten 68-kohdan mukaisen traumaperäistä
- stressireaktiota koskevan suositusasteikon (1.500-7.500 euroa) sekä
- arvioinut kohtuulliseksi ja oikeutetuksi psyykkisen henkilövahingon
- korvauksen määräksi tässä tapauksessa 3.000 euroa.
- Asianomistajalla, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan
- vakavasti loukattu, on vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n perusteella
- oikeus saada vastaajalta korvausta seksuaalirikoskokonaisuuden
- aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Tämän 6 §:n mukaisen
- korvauksen saaminen ei edellytä selvitystä siitä, minkäasteisia ja
- -vaikutuksisia henkisiä seuraamuksia teosta on aiheutunut, vaan
- korvauksen suuruus arvioidaan yksinomaan teon luonteen perusteella.
- Loukkauksen vakavuutta on lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen
- n:o 167/2002 perusteluiden mukaan arvioitava ennen muuta siltä
- kannalta, kuinka olennaisella tavalla teko on loukannut uhrin ihmisarvoa.
- Arviointiin vaikuttavat käytännössä lähtökohtaisesti loukkauksen sisältö,
- tekotapa, kesto ja teko-olosuhteet.
- Kärsimyskorvauksen määrän arvioinnissa käräjäoikeus on ottanut
- huomioon Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset -julkaisun
- 75.1. -kohdan mukaisen raiskausrikosten suositusasteikon (2.000-4.000
- euroa) perusmuotoisena sekä päätynyt katsomaan teon luonteesta
- aikaisemmin rangaistusperusteluissa mainittujen seikkojen perusteella
- 6.000 euron määrän olevan oikeutettu sekä kohtuullinen ottaen määrää
- 20
- korottavana huomioon uhrin ihmisarvoa syvästi loukanneen tekotavan,
- johon oli kerrottu liittyneen vastaajien taholta myös välitöntä jälkikäteistä
- kerskailua.
- Korvausvaatimukset on enemmälti selvittämättöminä ja määriltään
- vallitsevan korvausoikeuskäytännön vakiintuneeseen tasoon nähden
- liiallisina hylättävä.
- Vastaaja on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n
- 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista
- maksetut syytteen selvittämiseksi tarpeelliset, määrältään tavanomaiset
- henkilötodistelukustannukset.
- PALKKIOT ASIANOMISTAJAN AVUSTAMISESTA JA VASTAAJIEN PUOLUSTAMISESTA
- Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan sekä yleistä oikeusapua
- saaneen vastaaja Yusufin puolustajan sekä vastaaja Osman Mohamedin
- puolustajan vaatimat palkkiot ovat havaittavissa määrällisesti
- palkkioperusteista annetun asetuksen mukaisiksi Pääkäsittelyistunnon
- osalta vaaditut palkkiot ovat perustuneet istunnon tosiasialliseen kestoon
- lähimpään puoleen tuntiin pyöristettynä.
- Hyväksyttäväksi edellä mainituin perustein tulevien palkkioiden määrät
- arvonlisäveroineen käyvät ilmi tuomiolauselmasta.
- Vastaaja on syylliseksi todettuna oikeudenkäynnistä rikosasioissa
- annetun lain 2 luvun 10 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan valtiolle
- edellä viitattu asianomistajan avustajalle valtion varoista maksettava
- korvaus.
- Vastaaja Yusufin avustajalle maksettava palkkiokorvaus on
- oikeusapulain säännösten nojalla jätettävä valtion vahingoksi. Sama
- koskee vastaaja Osman Mohamedin puolustajan palkkiota ottaen
- huomioon sen, että Osman Mohamedilla olisi oikeudessa ilmoitetun
- tulottomuuden perusteella ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
- lain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla saada asiassa yleistä
- oikeusapua korvausvelvollisuudetta valtiolle.
- Edellä kerrotuin perustein käräjäoikeus on ratkaissut jutun
- tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.
- MUUTOKSENHAKU Tähän tuomioon saa hakea muutosta valittamalla Helsingin
- hovioikeuteen oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä
- järjestyksessä. Tyytymättömyyttä on siinä tapauksessa ilmoitettava
- käräjäoikeudelle viimeistään 20.4.2012.
- 21
- TYYTYMÄTTÖMYYDEN ILMOITUS
- Vastaajat Suleyman Osman Mohamed ja Burhan Abdidek Yusuf ovat
- laillisesti määräajassa ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.
- Valitusosoitus liitteenä.
- Muutoksenhaun määräpäivä maanantai 14.5.2012
- Vastavalituksen määräpäivä maanantai 28.5.2012
- käräjätuomari Maritta Pakarinen
- SIVU
- 1(2)
- HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 13.4.2012 NO : 3338 TL: 1
- OSASTO 7/3 DNO: R 12/2136
- VASTAAJA
- Osman Mohamed, Suleyman
- 081194-103L
- Hopeatie 9 D 25
- 00440 HELSINKI
- TUOMIOLAUSELMA
- SYYKSI LUETUT RIKOKSET
- 1) Nuorena henkilönä raiskaus 5.8.2010
- RANGAISTUSSEURAAMUKSET
- VANKEUS
- Syyksi luettu rikos 1
- 1 vuosi 11 kuukautta vankeutta
- Vankeusrangaistus on ehdollinen.
- Koeaika päättyy 13.4.2015.
- Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua
- 90 tuntia.
- LAINKOHDAT
- 1) Rikoslaki 20 luku 1 § 1
- Rikoslaki 6 luku 8 §
- KORVAUSVELVOLLISUUS
- Valtion varoista maksetaan Osman Mohamedin
- puolustajalle asianajaja Pentti Lääverille
- palkkioksi 900 euroa ja arvonlisäverosta 207 euroa
- eli yhteensä 1.107 euroa, mikä määrä jätetään
- Osman Mohamedin taloudelliset olot huomioon ottaen
- valtion vahingoksi.
- Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus valtiolle
- sekä yhteisvastuullinen yksityisoikeudellinen
- korvausvelvollisuus yhteisellä lehdellä.
- MUUT LAUSUNNOT
- Vastaaja tuomitaan valvontaan yhden vuoden kolmen
- kuukauden ajaksi.
- Valvonta-aika päättyy viimeistään, kun ehdollisen
- SIVU
- 2(2)
- NO : 3338 TL: 1
- vankeuden koeaika loppuu.
- Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi,
- jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen,
- josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja
- josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan
- päättymisestä.
- SIVU
- 1(2)
- HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 13.4.2012 NO : 3338 TL: 2
- OSASTO 7/3 DNO: R 12/2136
- VASTAAJA
- Yusuf, Burhan Abdidek
- 020294-171N
- Huopalandentie 3 A 6
- 00330 HELSINKI
- TUOMIOLAUSELMA
- SYYKSI LUETUT RIKOKSET
- 1) Nuorena henkilönä raiskaus 5.8.2010
- RANGAISTUSSEURAAMUKSET
- VANKEUS
- Syyksi luettu rikos 1
- 1 vuosi 11 kuukautta vankeutta
- Vankeusrangaistus on ehdollinen.
- Koeaika päättyy 13.4.2015.
- Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua
- 90 tuntia.
- LAINKOHDAT
- 1) Rikoslaki 20 luku 1 § 1
- Rikoslaki 6 luku 8 §
- KORVAUSVELVOLLISUUS
- Valtion varoista maksetaan yleistä oikeusapua
- saaneen Yusufin avustajalle asianajaja
- Jarkko Pulkkiselle palkkioksi 900 euroa ja arvonlisäverosta
- 207 euroa eli yhteensä 1.107 euroa,
- mikä määrä jätetään valtion vahingoksi.
- Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus valtiolle
- sekä yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus
- yhteisellä lehdellä.
- MUUT LAUSUNNOT
- Vastaaja tuomitaan valvontaan yhden vuoden kolmen
- kuukauden ajaksi.
- Valvonta-aika päättyy viimeistään, kun ehdollisen
- vankeuden koeaika loppuu.
- SIVU
- 2(2)
- NO : 3338 TL: 2
- Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi,
- jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen,
- josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja
- josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan
- päättymisestä.
- SIVU
- 1X1)
- HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 13.4.2012 NO : 3338
- OSASTO 7/3 DNO: R 12/2136
- TUOMIOLAUSELMA
- YHTEISET LAUSUNNOT
- Valtiolle Osman Mohamed ja Yusuf velvoitetaan
- yhteisvastuullisesti korvaamaan
- - todistelukustannukset 48 euroa sekä
- - asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle
- maksettu palkkiokorvaus 900 euroa.
- Valtion varoista maksetaan asianomistaja
- A,%n oikeudenkäyntiavustajalle
- varatuomari Riitta Silverille palkkioksi
- tehtävästään 900 euroa.
- Osman Mohamed ja Burhan Yusuf velvoitetaan
- yhteisvastuullisesti suorittamaan lle
- korvaukseksi kivusta ja särystä 250 euroa, tilapäisestä
- haitasta (psyykkisestä henkilövahingosta)
- 3.000 euroa sekä kärsimyksestä 6.000 euroa eli
- yhteensä 9.250 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin
- mukaisine korkoineen 5.8.2010 lukien.
- VALITUSOSOITUS 1
- Tähän ratkaisuun tyytymättömyyttä ilmoittanut voi valittamalla hakea siihen muutosta. Valitus on tehtävä
- kirjallisesti.
- Määräaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden
- ja valitus- ratkaisu julistettiin tai annettiin, tätä päivää määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pymenettely
- häpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana
- arkipäivänä. Asianosaisen on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden
- kansliaan viimeistään 14.5.2012
- Kanslian osoite ja aukioloaika ovat:
- Helsingin käräjäoikeus
- Porkkalankatu 13, PL 650
- 00181 Helsinki
- telekopio: 029 56 44271
- sähköposti: helsinki.ko@oikeus.fi
- aukioloaika: 8.00 - 16.15
- Valituskirjelmän voi toimittaa kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse
- taikka telekopiona tai sähköpostina. Valituksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän
- on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä kanslian aukioloaikana. Jos valitus myöhästyy, sitä
- ei tutkita.
- Sotilasoikeudenkäyntiasioissa valituskirjelmä saadaan määräajassa antaa myös sen perusyksikön päällikölle
- tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa valittaja on. Päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvoman
- alaisena oleva saa antaa valituskirjelmänsä päävartion tai vastaavan päällikölle.
- Jos valittaja haluaa peruuttaa valituksen, hänen on toimitettava hovioikeudelle osoitettu kirjallinen peruutusilmoitus
- hovioikeuden kirjaamoon tai käräjäoikeuden kansliaan.
- Vastavalitus Valituksen johdosta valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan tästä ratkaisusta.
- Määräaika vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä.
- Asianosaisen on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava vastavalituskirjelmä käräjäoikeuden
- kanslia
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement