Uusi, parempi työ ei ole peruste purkaa työsopimusta koeajalla – asiantuntijat kertovat, mitä koe­ajasta ei usein tiedetä
Palkansaajajärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakimies Minna Etu-Seppälä kertovat, mitä koeajasta ei usein tiedetä.

Tilaajille

(KUVA: JULIA WECKMAN HS)
Tuuli Vattulainen HS
Julkaistu: 24.3.2015 18:37 , Päivitetty: 25.3.2015 10:50
Kun työntekijä aloittaa uuden työn, työsuhteen alussa on usein koeaika. Koeajalla sekä työnantaja että työntekijä voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työsuhde päättyy sinä päivänä, kun työsopimus on purettu.

Koeajasta pitää kuitenkin sopia ennen työsuhteen alkua eikä koeajallakaan työsopimusta voi purkaa aivan mistä tahansa syystä. Palkansaajajärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakimies Minna Etu-Seppälä kertovat, mitä koeajasta ei usein tiedetä.

UUSI JA PAREMPI TYÖ EI OLE SELLAISENAAN PERUSTE PURKAA TYÖSOPIMUSTA KOEAJALLA

Joskus uuden työn aloittanut työntekijä saa koeajalla työtarjouksen toiselta työnantajalta. Uusi ja työntekijän omasta mielestä nykyistä parempi työ ei kuitenkaan sellaisenaan kelpaa syyksi työsopimuksen purkamiseen koeajalla.

Lehto: Kumpikaan osapuoli, työntekijä ja työnantaja, eivät saa purkaa työsopimusta epäasiallisin perustein. Koeaika ei ole sitä varten, että työntekijä kyttäilisi sen aikana mahdollisia parempia töitä. Tästä on olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätöskin.

Etu-Seppälä: Jos koeaikapurun syystä ryhdytään riitelemään, on näyttökysymys, mistä työsopimuksen purkaminen koeajalla johtui. Työntekijän osalta koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako työ hänen odotuksiaan siitä, mitä hänelle on työtehtävistä kerrottu etukäteen. Uuteen työpaikkaan vaihtaminen voi olla työntekijän puolelta epäasiallinen peruste purkaa työsuhde koeaikana.

KOEAJALLA TYÖSOPIMUS VOIDAAN PURKAA ILMAN ENNAKKOVAROITUSTA

Työnantaja kuten työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen koska tahansa koeajalla.

Lehto: Työnantaja voi purkaa työsopimuksen, vaikka työntekijä ei olisi saanut mitään varoituksia.

Etu-Seppälä: Koeajan tarkoituksena on selvittää, soveltuuko työntekijä siihen työhön, johon hänet on palkattu. Työnantajan ei tarvitse antaa tarkempia perusteluja tai varoitusta ennen työsopimuksen purkamista.

KOEAIKA KESTÄÄ YLEENSÄ ENINTÄÄN NELJÄ KUUKAUTTA

Jos työsopimus kestää enintään kahdeksan kuukautta, koeaika voi olla korkeintaan puolet työsuhteen kestosta. Jos työnantaja järjestää työhön liittyvän yli neljä kuukautta kestävän koulutuksen, koeaika voi kestää enintään kuusi kuukautta.

Etu-Seppälä: Jos koeaika kestää kuusi kuukautta, työnantajan järjestämän koulutuksen pitää liittyä työntekijän työtehtäviin.

TYÖNANTAJA EI VOI PURKAA TYÖSUHDETTA EPÄASIALLISIN PERUSTEIN

Työnantaja ei voi purkaa työsopimusta koeajalla epäasiallisin ja syrjivin perustein. Esimerkiksi raskaus on epäasiallinen peruste työsopimuksen purkamiselle koeajalla.

Lehto: Työntekijän on esitettävä selvitys seikoista, joiden perusteella voidaan päätellä, että työsopimus on purettu perusteettomasti. Tämän jälkeen työnantajan pitää pystyä osoittamaan asiallinen peruste. Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin.

KOEAIKAA EI SAA KÄYTTÄÄ VÄÄRIN

Lehto: Koeaikaa voidaan käyttää väärin. Nykyään sitä käytetään usein määräaikaisen sopimuksen tilalla. Työntekijälle ilmoitetaan usein koeajan viimeisenä päivänä, että työt loppuvat. Työntekijä saattaa irtisanoutua edellisestä työstään luullessaan, että hän saa pitkäaikaisen tai vakituisen työn. Työnantajalla ei aina ole edes tarkoituksena palkata työntekijää pidemmäksi aikaa.

Etu-Seppälä: Koeaikaa tuskin käytetään väärin. Koeajan käyttöön on hyvät perusteet. Työnantaja ottaa aina suuren riskin palkatessaan uuden työntekijän. Kun uutta työntekijää rekrytoidaan, etukäteen ei voi tietää, miten hän työstä käytännössä suoriutuu. Samalla tavalla työntekijällä on oikeus päättää työsopimus koeajalla, jos työ ei vastaakaan odotuksia.