Data hosted with ♥ by Pastebin.com - Download Raw - See Original
  1. Tunnettu satiirisivusto alkoi hassuttelevana netti-ilmiönä. Pian se kasvoi somessa yhtä isoksi kuin monet sanomalehdet. Sitten siinä alkoi näkyä päivä päivältä enemmän oikeistolaista politiikkaa.
  2.  
  3. Tilaajille
  4. Ossi Mansikka HS, Juuso Määttänen HS
  5. Julkaistu: 19.8.2019 10:08, Päivitetty 19.8.2019 13:54
  6.  
  7. Toukokuussa 2013 Facebookiin ilmestyi uusi julkinen sivu, jossa julkaistiin ensimmäisenä viesti:
  8.  
  9. ”Palkintoraadin julkaisutoimikunnan asettama erityiskomitea päätyi asiaa tutkineen valmistelujaostonsa esityksestä puoltamaan oman Päivän Byrokraatti -sivun avaamista.”
  10.  
  11. Kirjoituksessa näkyvä byrokratiatasoilla leikittely kuvasti oikeastaan koko sivun tarkoitusta: tehdä byrokratia näkyväksi satiirin keinoin.
  12.  
  13. Uusi sometili, nimeltään Päivän Byrokraatti, oli tiukasti kiinni zeitgeistissa.
  14.  
  15. Samana vuonna tavalliset suomalaiset hämmästelivät toinen toistaan absurdimpia uutisia viranomaisten käsittämättömyyksistä: hääkylteille piti hakea luvat ely-keskuksilta eikä viskinmaistelutapahtumaa saanut sanoa viskinmaistelutapahtumaksi. Kokoomuksen kaksi nuorta kansanedustajaa, Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö julkaisivat aiheesta oikein pamfletin. Sen nimi oli K18 tähtisädetikut – ja 45 muuta turhaa sääntöä.
  16.  
  17. Valtion sekaantumista vähän kaikkeen vastustava, pankkiiri Nalle Wahlroosin tukema ajatuspaja Libera oli juuri palkannut tutkimusjohtajakseen nuoren Elina Lepomäen, joka ensi töikseen antoi haastattelun, jossa sanoi pitävänsä Suomea lähes neuvostoliittolaisena suunnitelmataloutena.
  18.  
  19. Päivän Byrokraatti syntyi siis hedelmälliseen maaperään.
  20.  
  21. Aluksi yleisö oli pieni. Nyt, kuusi vuotta perustamisensa jälkeen, sillä on Facebookissa 30 000 tykkääjää ja Twitterissä yli 7 600 seuraajaa.
  22.  
  23. Määrät ovat merkittäviä. Perinteisistä medioista esimerkiksi maakuntalehti Keskisuomalainen on seuraajamäärissä suunnilleen samaa kokoluokkaa 32 000 tykkääjällään ja 11 000 seuraajallaan. Mutta toisin kuin Keskisuomalainen, Päivän Byrokraatti ei ole uutissivusto tai perinteinen media.
  24.  
  25. Sivun ylläpitäjät kutsuvat sitä vaatimattomasti blogiksi. Byrokratian lisäksi sisältö käsittelee politiikkaa, eivätkä kirjoittajat tyydy vain kirjoittamaan politiikasta – he haluavat vaikuttaa siihen.
  26.  
  27. Päivän Byrokraatti kirjoittaa kuitenkin nimettömänä. Se luo vaikutelman puskista huutelusta ja piileskelystä. Asetelma tuntuu ongelmalliselta.
  28.  
  29. KUUDEN vuoden aikana Päivän Byrokraatti on nimittäin tehnyt paljon muutakin kuin julkaissut satiirisia blogeja:
  30.  
  31. Se on perustanut oman kansalaisaloitteen, tukenut uuden liberaalipuolueen perustamista, kampanjoinut kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaan puolesta ja julkaissut omat vaalikoneensa sekä suosituslistoja ehdokkaista useissa vaaleissa. Se on myös järjestänyt pienyrityksille minikampanjoita, jotka ovat luoneet paljon asiakasvirtaa esimerkiksi Alppilan Kengälle.
  32.  
  33. Päivän Byrokraatti on tehnyt tätä kaikkea aktiivisen fanikunnan tukemana: monet Päivän Byrokraatin päivitykset keräävät satoja tykkäyksiä ja kommentteja. Twitterissä julkaisun kirjoittajat käyvät nimimerkin takaa keskustelua ajankohtaisista aiheista, kuten hallituksen muodostuksesta tai Chernobyl-sarjasta, mutta toisinaan myös jakelevat nälviviä kommentteja esimerkiksi poliitikoille, virkamiehille ja viestimille.
  34.  
  35. Erityisesti Päivän Byrokraatti tunnetaan nimeään kantavista palkinnoista Päivän Byrokraatti ja Päivän Antibyrokraatti. Niiden kautta kirjoittajat nostavat esille poliittisia epäkohtia ja kehuvat mielestään onnistuneita poliittisia päätöksiä.
  36.  
  37. Alun perin palkinnot keskittyivät puhtaasti byrokratian ja monimutkaisen hallinnon arvosteluun, mutta vähitellen ne ovat laajentuneet yleisemmän poliittisen kritiikin välineiksi.
  38.  
  39. PÄIVÄN Byrokraatin synnyn ja suosion voi nähdä someajan ilmiönä: yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva samanmielisten harrastajajoukko voi kasvaa huomattavaksi mielipidevaikuttajaksi. Yksittäiset kirjoitukset voivat julkaisun oman ilmoituksen mukaan kerätä yli satatuhatta lukijaa verkkosivu ja Facebook yhteenlaskettuna.
  40.  
  41. Joten on syytä kysyä: niin kukas tämä on tämä Päivän Byrokraatti?
  42.  
  43. Päivän Byrokraatista ja sen ylläpitäjistä tiedetään hyvin vähän, ja se on ollut vain harvoin esillä perinteisissä viestimissä. Kirjoitukset ovat nimettömiä, ja ensimmäisinä vuosina julkaisulla ei ollut nimettyä vastuuhenkilöä lainkaan.
  44.  
  45. Päivän Byrokraatille nimettiin päätoimittaja vasta joulukuussa 2016, kun mediayrittäjä Riku Rantala haukkui Päivän Byrokraattia valhemediaksi Helsingin Sanomien kolumnissaan ja osapuolten välille äitynyt riita nousi valtakunnanjulkisuuteen.
  46.  
  47. Riidassa oli kyse niin sanotusta kaarnalaivatapauksesta, jossa Rantala kavereineen järjesti Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille verkostoja, töitä ja osallistumista muun muassa koristeellisia kaarnalaivoja askartelemalla. Projektiin oli haettu ja saatu aika muhkeasti julkista rahoitusta, 150 000 euroa, joten Päivän Byrokraatti veti jutussaan mutkat suoraksi näin:
  48.  
  49. 150 000 eurolla saatiin aikaiseksi... kaarnavene.
  50.  
  51. Tapauksesta aiheutuneen kuohunnan jälkeen päätoimittajaksi nimettiin kirjoittajakaartin jäsen, Virossa asuva yrittäjä Juha Ketola. Ketola ei kuitenkaan ole ollut mainittavasti esillä Päivän Byrokraatin julkisessa toiminnassa. Sen sijaan julkaisu on henkilöitynyt vahvasti kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaseen, Päivän Byrokraatin editoriin ja kirjoittajaan Tere Sammallahteen.
  52.  
  53. Virossa asuva yrittäjä Juha Ketola nimitettiin Päivän Byrokraatin päätoimittajaksi julkisen huomion seurauksena. Ketola kertoo, että julkaisun huomio kiinnittyy yhä vahvemmin politiikkaan.
  54. Virossa asuva yrittäjä Juha Ketola nimitettiin Päivän Byrokraatin päätoimittajaksi julkisen huomion seurauksena. Ketola kertoo, että julkaisun huomio kiinnittyy yhä vahvemmin politiikkaan. Kuva: EMILIA ANUNDI / HS
  55.  
  56. KETOLA ei kerro, kuka Päivän Byrokraatin perusti. Hän vetoaa palkintoraadin eli taustavoimien haluun pysyä nimettöminä.
  57.  
  58. Varhaisiin aktiiveihin lukeutuu joka tapauksessa helsinkiläinen juristi Janne Rainvuori, joka perusti myös Päivän Byrokraatti Oü -nimisen yrityksen Viroon helmikuussa 2015. Sosiaalisessa mediassa Rainvuorta on veikattu ja väitetty jopa Päivän Byrokraatin perustajaksi, mutta Nytin haastattelussa hän ei halua kommentoida asiaa.
  59.  
  60. ”Arvuutelkoot ihmiset, mitä haluavat”, hän sanoo.
  61.  
  62. Viroon perustetun yrityksen liiketoimintaa on hankala arvioida, eikä se ole toimittanut viimeisimpiä tilinpäätöksiä Viron kaupparekisteriin.
  63.  
  64. Vuonna 2016 vuonna yritys teki 35 000 euron tuloksen. Sillä kattaisi domainin pitämisestä syntyvät kustannukset tuhanneksi vuodeksi. Mistä tuo raha tuli ja mihin se käytettiin?
  65.  
  66. ”Se on yksinkertaisesti mainostuloja”, Rainvuori kertoo ja sanoo, että tuloilla ylläpidetään verkkosivujen käyttämiä palvelimia.
  67.  
  68. Miksi perustit yrityksen juuri Viroon?
  69.  
  70. ”Koska Juha Ketola asuu Virossa ja toiminta on Viro-painotteista. Me emme ota kirjoittajiimme sen enempää kantaa, mutta Tallinnalla on siinä huomattava rooli, toiminta on siellä. ”
  71.  
  72. Päätoimittaja Ketola puolestaan sanoo, että yrityksen merkitys on pieni, eivätkä kirjoittajat tai hän itse saa palkkiota Päivän Byrokraatille tehdystä työstä.
  73.  
  74. Tarkemmin hän ei halua raha-asioita kommentoida.
  75.  
  76. ”Täytyy myöntää, etten osaa sanoa, missä summissa tuo menee. En ole perehtynyt siihen viime aikoina”, Ketola sanoo.
  77.  
  78. Epäselvää on myös se, kuka vastaa mistäkin Päivän Byrokraatin sisällöstä. Vuonna 2018 Sammallahti kertoi Twitterissä, että hänellä ja todennäköisesti Ketolallakaan ei ole edes tunnuksia Päivän Byrokraatin sometileille. Sammallahden mukaan somepäivityksistä vastasi nimettömänä pysyvä ”taustavaikuttaja”, jonka henkilöllisyyttä ei kerrota.
  79.  
  80. Nytin haastattelussa Ketola kuitenkin sanoo, että hän itse päivittää myös somea.
  81.  
  82. Kuka siis on Päivän Byrokraatti? Mitä se oikein haluaa?
  83.  
  84. Lyhyt vastaus kuuluu näin:
  85.  
  86. Päivän Byrokraatti ovat päätoimittaja Juha Ketola, julkisesti nimetyt kirjoittajat Tere Sammallahti ja Mikko Laakso, Päivän Byrokraatti Oü:n perustaja Janne Rainvuori sekä noin viisitoista anonyymiä kirjoittajaa, joiden joukossa on Ketolan mukaan sekä yrittäjiä että työntekijöitä, ja joilla epämääräisen kollektiivisesti on jonkinlainen yhteys Tallinnaan.
  87.  
  88. Rainvuoren mielestä julkisessa keskustelussa pitäisi arvioida esitettyjä mielipiteitä perustelujen eikä sen kautta, kuka asian sanoo.
  89.  
  90. ”Itse en ole kokenut, että meidän toimintatavassa olisi mitään ongelmaa. Päivän Byrokraatti pyrkii olemaan rakentava osa yhteiskunnallista keskustelua. Palstan suosion kasvu nykyisiin mittoihin on ollut yllätys.”
  91.  
  92. KETOLA kertoo, että palkintoraati eli PB-yhteisö esittää ja valikoi käsiteltäviä aiheita yhdessä. Monesti julkaisut ovat ryhmätyön tulos, vaikka innokkaimpien kädenjälki kirjoituksissa näkyykin. Ketola ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan tunne kaikkia kirjoittajia.
  93.  
  94. ”Täytyy myöntää, että monista ihmisistä ei ole aavistustakaan, keitä he ovat. Mutta ei tämä ole kahden tai kolmen tai neljän ihmisen show.”
  95.  
  96. Entä mitä Päivän Byrokraatti haluaa? Ainakin se haluaa julkiseen elämään osallistumalla levittää klassisen liberalismin sanomaa ja edistää muutosta, joka pienentää valtion otetta arkielämästä. Tai kuten Tere Sammallahti asian muotoilee:
  97.  
  98. ”Vaikuttaa tulevaisuuteen niin, että ihmiset saisivat elää mahdollisimman vapaasti ilman keskushallinnon kuristusta kaulansa ympärillä.”
  99.  
  100. Päivän Byrokraatti on myös paljon muuta.
  101.  
  102. Luimme tätä juttua varten kaikki Päivän Byrokraatin Facebook-päivitykset vuosilta 2013–2019 selvittääksemme, mitä asioita vastaan tai minkä asioiden puolesta Päivän Byrokraatti on erityisesti kampanjoinut olemassaolonsa aikana.
  103.  
  104. Kirjoituksia on satoja. Suurin osa Facebookissa jaetusta sisällöstä on samaa kuin Päivän Byrokraatin verkkosivuilla, mutta vuosina 2013–2015 Päivän Byrokraatti jakoi palkintojaan vain sosiaalisessa mediassa.
  105.  
  106. PÄIVÄN BYROKRAATIN ytimessä on alusta lähtien ollut Suomen ja Euroopan unionin hallinnon byrokratian, liikennesuunnittelun, alkoholipolitiikan ja verotuksen rankka arvostelu.
  107.  
  108. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat sisäasiainministeriön virkamiehet 1.7.2011 voimaan tulleista muutoksista pelastuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta, joiden nojalla asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ovat pakotettuja tuhlaamaan aikaa ja A4-arkkeja täystarpeettomien pelastussuunnitelmien laadintaan.” (Päivän Byrokraatti 24.7.2013)
  109.  
  110. Säännöllisesti huutia saa etenkin verotus.
  111.  
  112. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa ’hyvinvointiyhteiskunta’, joka on läpi läntisen Euroopan erikoistunut perimään massiivisia veroja, mutta jolla on kaikkien aikojen verokertymistä huolimatta vaikeuksia suoriutua ydintehtävistään.” (Päivän Byrokraatti 21.10.2018)
  113.  
  114. Linjaan kuuluu myös kaikenlaisten kieltojen ja säädösten vastustaminen sekä yksilönvapauden korostaminen. Niinpä Päivän Byrokraatti arvostelee esimerkiksi autoilun ympäristöhaittojen rajoittamista ja moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardeiksi, sillä ne rajoittaisivat yksilönvapauksia.
  115.  
  116. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin kaupunki, joka kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta aikoo tuhota Vihdintien ja Tuusulanväylän. Tilalle rakennettaisiin ahtaat kaupunkibulevardit. Kansan mielipiteellä ei lopulta ole painoarvoa, jos virkamiehet, vihreät ja kokoomuksen paikallisjohto ajavat yhdessä ideaa kuin käärmettä pyssyyn.” (Päivän Byrokraatti 25.9.2017)
  117.  
  118. Monet tuntevat Päivän Byrokraatin erityisesti alkoholilain vastustuksesta. Alkuaikoina sivustolla oli tapana vaatia jokaisen julkaisunsa yhteydessä alkoholilain kumoamista. Ketola naurahtaa myöntävästi, kun häntä muistuttaa asiasta.
  119.  
  120. ”Alkoholipolitiikasta on jaettu monta byrokraattipalkintoa.”
  121.  
  122. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa sosiaali- ja terveysministeriö (STM), joka ministeri Annika Saarikon (kesk) ohjauksessa syöttää EU:n komissiolle ja eduskunnalle pajunköyttä Suomen alkoholilain sisällöstä. STM:n mukaan alkoholin etämyynti olisi Suomessa kiellettyä. Päivän Byrokraatin selvityksessä tällaista kieltoa ei ole löytynyt, joten päätelmämme mukaisesti siitä on täytynyt säätää alkoholilain salaisella pykälällä, joka on painettu säädöskokoelmaan näkymättömällä musteella.” (Päivän Byrokraatti 2.10.2018)
  123.  
  124. Kiintoisasti Päivän Byrokraatin perustamisvuoden 2013 jälkeen Suomen alkoholilainsäädäntöä on löysätty. Mainontaa on vapautettu, ravintoloiden aukioloaikoja pidennetty ja limuviinat tuotu ruokakauppaan.
  125.  
  126. Vielä vuonna 2013 Päivän Byrokraatti taivasteli joidenkin poliitikkojen halua piilottaa keskiolut Alkoon.
  127.  
  128. ”Päivän Byrokraatti -palkintoa ei ole koskaan jaettu kahta kertaa samalle aiheesta samalle henkilölle – saati sitten peräkkäisinä päivinä. Nyt jaetaan. Palkintokomitea katsoo yksimielisesti, että tämän kunnian ansaitsee peruspalveluministeri Susanna ’kieltolaki’ Huovinen (sdp), joka on tänään palauttamassa keskiolutta yksin Alkon myytäväksi.” (Päivän Byrokraatti 23.7.2013)
  129.  
  130. Hallinnon byrokratian arvostelussa Päivän Byrokraatti nostaa esille Suomesta ja Euroopan unionista tapauksia, joissa viranomaiset ovat hidastaneet helpolta tuntuvia päätöksiä lupalomakkeilla, hakemuksilla ja kaavakkeilla.
  131.  
  132. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat ELY-keskukset, jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että hääkylttien pystyttämiseen yleisen tien varteen tarvitaan ELY-keskuksen lupa.” (Päivän Byrokraatti 10.8.2013)
  133.  
  134. Päivän Byrokraatti vastustaa muun muassa apteekkilupia, taksiliikenteen lupakäytäntöä, Onnibusin toiminnan rajoittamista ja tiukkoja aukiolorajoituksia.
  135.  
  136. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat Espoon apteekkarit, jotka päättivät käyttää keskiaikaista kiltaoikeuttaan rajoittaa kilpailijoiden alalle tuloa.” (Päivän Byrokraatti 10.4.2018)
  137.  
  138. Kirjoittajien joukossa on paljon yrittäjiä.
  139.  
  140. Mikko Laakso on yksi heistä, ja hän kertoo kirjoittaneensa paljon erityisesti elinkeinoelämän sääntelystä. Uber-taksinsa ratin takaa puhelimeen vastannut Laakso myöntää ilahtuneensa vuodentakaisesta taksiliikennelaista, vaikka ”esimerkiksi Kela-kyydit kilpailutettiinkin päin prinkkalaa”.
  141.  
  142. Ketola myöntää, että asetelmasta on seurannut jääviysongelmia: kritiikki ja kirjoittajien mielipide ovat sekoittuneet.
  143.  
  144. ”Olemme oppineet näkemään, millaisia juttuja emme kirjoita: jos jollakulla on ollut esimerkiksi hankaluuksia yritystukien kanssa ja hän haluaisi kirjoittaa siitä ja huomaamme, että ote ei ole analyyttinen.”
  145.  
  146. Mikko Laakso on kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, joka on myös Päivän Byrokraatin kirjoittaja ja edellisten kuntavaalien suositusehdokas. Hän kertoo liittyneensä PB-yhteisöön vuonna 2014 tai 2015.
  147. Mikko Laakso on kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, joka on myös Päivän Byrokraatin kirjoittaja ja edellisten kuntavaalien suositusehdokas. Hän kertoo liittyneensä PB-yhteisöön vuonna 2014 tai 2015.
  148.  
  149. KIRJOITUSTEN tyyli on Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen. Mikko Laakson mukaan Päivän Byrokraatti on someaikakauden tuote, eikä sitä ole helppo määritellä vertaamalla vanhaan. Hän toistaa Päivän Byrokraatin Facebook-esittelytekstin ajatuksen, että tyyli on kuin Monty Pythonin ja BBC:n yhdistelmä.
  150.  
  151. ”Brittihuumorin keinoin nostamme asianomaisen tai viranomaisen kyseenalaiseen valoon jonkun asiaan suhteen, esimerkiksi jos joku ylitulkitsee alkoholilakia”, Laakso sanoo.
  152.  
  153. ”Kyllä päättävien ihmisten pitää kestää kritiikkiä. Esimerkiksi Ismo Tuomista ja ministereitä vastaan tai muuten vahvoja yhteiskunnallisia keskustelijoita pitää voida haastaa.”
  154.  
  155. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen joutui Päivän Byrokraatin hampaisiin erityisesti tulkitessaan, että alkoholin etämyynti on lainvastaista.
  156.  
  157. Haastattelun jälkeisenä päivänä keskustelemme Laakson kanssa vielä uudestaan Päivän Byrokraatin tyylilajista. Laakso sanoo, ettei hän osaa suoraan vastata. Kirjoituksissa on piirteitä ainakin blogeista, pakinoinnista, kansalaisjournalismista, mielipidekirjoituksista, poliittisista teksteistä sekä anglosaksisesta satiirista. Epäonnisten kohtaloiden esille nostaminen muistuttaa hänen mukaansa Karpolla on asiaa -tyyppistä tarinankerrontaa.
  158.  
  159. ”Kirjoitukset ovat mielestäni avoimesti ensisijaisesti mielipidekirjoituksia oikeistoliberaalista näkökulmasta”, Laakso päättää.
  160.  
  161. Muut juttua varten haastateltavat ovat samaa mieltä. Kirjoitukset ovat mielipiteitä. Kuten Tuomas Enbusken Iltalehden kolumnit, yksi vertaa.
  162.  
  163. OIKEISTO- ja markkinaliberaalius ovat avainsanoja puhuttaessa Päivän Byrokraatista. Sivu vastustaa näkyvästi vasemmistolaisena pitämäänsä politiikkaa. Erityisesti verottaminen, julkisen velan lisääminen ja rikkailta lisärahan kerääminen ovat asioita, joita Päivän Byrokraatin kirjoittajat ovat halveksineet alusta asti.
  164.  
  165. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Vasemmistoliitto, joka nyt vihdoin virallisesti ehdottaa, että verohelvetti Suomesta pakeneville säädettäisiin maastapoistumisvero.” (Päivän Byrokraatti 4.4.2016)
  166.  
  167. Kun Antti Rinteen (sd) hallitus alkoi pohtia samaista veroa, Päivän Byrokraatti oli jälleen hereillä.
  168.  
  169. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa uusi kansanrintamahallitus, joka valtioneuvoston nettisivuille ilmestyneen tiedotteen mukaan suunnittelee yritysten maastapoistumis- eli exit-veroa.” (Päivän Byrokraatti 15.6.2019)
  170.  
  171. Vasemmistolaisen politiikan arvosteluun kytkeytyy ammattiyhdistysliikkeen haukkuminen. Päivän Byrokraatti on vaatinut ay-liikkeen rahoituksen leikkaamista.
  172.  
  173. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa ay-liike, joka paniikissa lakkoilee estääkseen irtisanomisen helpottamisen pienissä, alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. – – Jos olet työtön, pahin vihollisesi on ay-liike. Jos olet työssä, pahin vihollisesi on Sdp.” (Päivän Byrokraatti 6.10.2018)
  174.  
  175. Vasemmistolaisen politiikan epäonnistumisesta Päivän Byrokraatti pitää Venezuelaa. Vuodesta 2015 lähtien julkaisussa on säännöllisesti kirjoiteltu sosialistisen maan katastrofaalisesta tilanteesta.
  176.  
  177. Venezuelasta on 2010-luvun loppupuolella tullutkin verkkokeskustelussa sosialismin epäonnistumisen ikoni, johon oikeistolaiset kriitikot viittaavat aktiivisesti arvostellessaan kotimaansa vasemmistolaisia päätöksiä.
  178.  
  179. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Venezuela, jossa vasemmisto saavutti päämääränsä tuloerojen poistamisesta ja terveydenhuollon ja muiden keskeisten hyvinvointipalvelujen valtiollistamisesta, mutta vain romauttamalla kaikkien elintason.” (Päivän Byrokraatti 29.5.2016)
  180.  
  181. SUOMESSA vihervasemmisto näyttäisi olevan Päivän Byrokraatin rakkaimpia sylkykuppeja.
  182.  
  183. Tere Sammallahti kuitenkin sanoo, ettei hän näe ”vihervasemmistoa” vastakkaisena Päivän Byrokraatille. Hänen mukaansa vihreillä ja vasemmistoliitolla on hyviäkin ideoita, kuten fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen.
  184.  
  185. Päivän Byrokraatin sisältö on muuttunut vuosien aikana selvästi. Poliittinen kommentointi on hissukseen korvannut perinteistä byrokratiakritiikkiä.
  186.  
  187. Alkuvuodesta Päivän Byrokraatti ei käsitellyt Facebookissa hallintoon liittyvää byrokratiaa kertaakaan.
  188.  
  189. Viimeaikaisissa julkaisuissa Päivän Byrokraatti -palkinto on myönnetty Antti Rinteen (sd) kansanrintamahallitukselle maastapoistumisveron kaavailuista, naiskansanedustajat Emma Karille (vihr), Sanna Marinille (sd) ja Saara-Sofia Sirénille (kok) näiden tasa-arvonäkemyksistä sekä puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk) vanhasta vaalirahoitussotkusta.
  190.  
  191. Päätoimittaja Ketola myöntää, että linja on muuttunut.
  192.  
  193. ”Se on ihan totta. Jossain vaiheessa itsekin huomasimme, että meillä on aika vähän [byrokratiaan] liittyviä juttuja. Jostain syystä ei löydy hyviä aiheita, joista kirjoittaa. Olemme huomanneet, että monet mediat ovat alkaneet kirjoittaa juttuja, jotka voisivat olla Päivän Byrokraatissakin.”
  194.  
  195. ”Sitten vastaavasti tapahtuu keskusjohtoisia asioita, jotka eivät ole menneet ihan oikein.”
  196.  
  197. Keskusjohtoisella Ketola tarkoittaa mielestään vääränlaista politiikkaa, kuten turhan anteliaita sosiaalitukia.
  198.  
  199. ”Kannustinloukut ovat yksi asia: jos menet töihin, niin palkka voi olla vain sata euroa enemmän kuin tuet: se ei ole ihmisen vika, vaan systeeminen virhe.”
  200.  
  201. JOSKUS ”keskusjohtoisten asioiden” kritisointi ohjaa lukijajoukot väärään suuntaan. Kun Päivän Byrokraatti käytti ”ideologisesti työttömän” Ossi Nymanin tarinaa esimerkkinä kannustinloukusta, osa lukijoista äityi haukkumaan järjestelmän sijaan Nymania.
  202.  
  203. Nyman ei ole Antti Rinteen, Susanna Huovisen tai Ismo Tuomisen kaltainen vaikuttaja. Hän on tavallinen ihminen, joka nostettiin tikunnokkaan. Eikä hän ole ainoa.
  204.  
  205. Ketolan mukaan julkaisu moderoi alustaltaan lukijoiden törkeyksiä ja laittomuuksia, mutta koska projekti pyörii vapaaehtoisvoimin ja kommentteja voi olla tuhansia, solvauksia jää näkyviin.
  206.  
  207. ”Virheitä tuli tehtyä enemmän silloin kun PB alkoi kasvaa ja huomasimme, miten tarkkana sanojen kanssa täytyy olla, kun lukijoita on enemmän. Kun kirjoittajia on useita, totta kai taso vaihtelee ja joukkoon mahtuu pakosta epäonnistumisiakin.”
  208.  
  209. Ketolan mukaan esimerkiksi Riku Rantalan kaarnalaivalle ilkkuminen sai osan lukijoista käymään sanallisesti Rantalan kimppuun. ”Silloin ajattelimme, että alamme puhua enemmän ilmiöistä kuin ihmisistä.”
  210.  
  211. Senkin jälkeen ihmisistä on puhuttu. Vuonna 2018 Päivän Byrokraatti pilkkasi Twitterissä toimittaja Anni Saastamoista siitä, että tämä twiittaa halpoja vitsejä. Julkaisu pahoitteli myöhemmin twiittiä itsekin, sillä se ei ”vastannut heidän linjaansa, jossa heidän pitäisi keskittyä asioiden eikä henkilöiden arvosteluun”.
  212.  
  213. Kuitenkin Päivän Byrokraatti ei vain kommentoi politiikkaa, vaan se on alkanut myös osallistua siihen.
  214.  
  215. Kansalaisaloite, ehdokaslistaukset sekä Tere Sammallahden näkyvä markkinointi ovat tästä ilmeisimpiä esimerkkejä. Ketolan mukaan hän tai kukaan muukaan ei ole silti ryhtynyt suoraan lobbaamaan päättäjiä.
  216.  
  217. ”Jos onkin, ei se ainakaan kovin yleistä ole.”
  218.  
  219. Kaikkia lukijoita Päivän Byrokraatin hivuttautuminen byrokratia-aiheista politiikka-aiheisiin ei ole miellyttänyt.
  220.  
  221. Jo vuoden 2015 eduskuntavaalien alla jotkut seuraajat saivat tarpeekseen, kun julkaisu nosti pariin kertaan tikunnokkaan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, joka ei ollut suostunut osallistumaan englanninkieliseen vaalitenttiin. Kommenteissa hämmästeltiin, miten aihe liittyy byrokratiaan.
  222.  
  223. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa keskustan pääministeriehdokas Juha Sipilä, joka kieltäytyi osallistumasta englanninkieliseen puolueiden puheenjohtajien EU-tenttiin.” (Päivän Byrokraatti 17.3.2015)
  224.  
  225. PÄIVÄN BYROKRAATIN jäsenillä on erilaisia puolueyhteyksiä, mutta julkaisu ei ole julistautunut minkään puolueen äänenkannattajaksi.
  226.  
  227. Vuosien saatossa julkaistuista kirjoituksista piirtyy kuitenkin kuva, jonka perusteella erityisesti kokoomuksen uuden, ärhäkämmän markkinaliberaalin siiven kannat ovat julkaisulle erityisen mieluisia. Tätä politiikkaa nykyisin kokoomuksessa edustavat muun muassa äänikuninkaalliset Elina Lepomäki ja Antti Häkkänen sekä eduskunnasta pudonnut Susanna Koski.
  228.  
  229. Sivusto julkisti ensimmäisen kerran omat ehdokassuosituksensa vuoden 2014 eurovaaleihin, jolloin kaikki kolme suositusta – Antti Häkkänen, Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa – olivat kokoomuslaisia. Tämä hämmästytti osaa lukijoista, sillä tuohon aikaan kokoomus oli hallituspuolue ja hallitus toistuvasti Päivän Byrokraatin hampaissa.
  230.  
  231. Kokoomus on ollut esillä myöhemminkin. Vuonna 2016 Päivän Byrokraatti kannatti näkyvästi kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi Elina Lepomäkeä. Vuonna 2017 se nosti kuntavaalien suosituslistalleen erityisesti kokoomuslaisia, joiden joukossa olivat myös Espoossa ehdolla olleet Päivän Byrokraatin kirjoittajat Tere Sammallahti ja Mikko Laakso. Laakso meni läpi, Sammallahti jäi varasijalle.
  232.  
  233. ”Päivän Byrokraatti on vaikutusvaltainen somemedia – vai miten sanoisi – uuden ajan toimija, mutta en usko, että se ratkaisi läpimenoani. Sain noin 500 ääntä, josta ehkä 50–100 ääntä tuli sen ansiosta”, Laakso sanoo.
  234.  
  235. Kevään 2019 eduskuntavaalien alla Päivän Byrokraatti julkaisi jälleen laajan suosituslistan. Kampanjointi henkilöityi kuitenkin hyvin vahvasti erityisesti Tere Sammallahteen. Päivän Byrokraatti kehotti toistuvasti äänestämään Sammallahtea ja jakoi tämän Facebook-päivityksiä.
  236.  
  237. ”Nyt äänestämään Tere Sammallahtea ja muita Päivän Byrokraatin suositusehdokkaita!” Päivän Byrokraatti julisti vaalipäivänä. Sammallahti ei kuitenkaan päässyt läpi.
  238.  
  239. Tere Sammallahti pyrki eduskuntaan kokoomuksen listalta vuonna 2019 ja piraattipuolueen listalta vuonna 2015. Viime kevään vaaleissa hän sai huomattavaa näkyvyyttä Päivän Byrokraatilta, jonka sisällöntuotantoon Sammallahti itsekin osallistuu. Sammallahti käyttää aktiivisesti henkilökohtaisia sometilejään esimerkiksi Twitterissä sekä Youtubessa, johon hän tuottaa videoita kotonaan.
  240. Tere Sammallahti pyrki eduskuntaan kokoomuksen listalta vuonna 2019 ja piraattipuolueen listalta vuonna 2015. Viime kevään vaaleissa hän sai huomattavaa näkyvyyttä Päivän Byrokraatilta, jonka sisällöntuotantoon Sammallahti itsekin osallistuu. Sammallahti käyttää aktiivisesti henkilökohtaisia sometilejään esimerkiksi Twitterissä sekä Youtubessa, johon hän tuottaa videoita kotonaan. Kuva: RIO GANDARA / HS
  241.  
  242. PÄIVÄN BYROKRAATILLA on 30 000 seuraajaa pelkästään Facebookissa. Millainen merkitys sillä on ollut poliittiselle urallesi?
  243.  
  244. ”Hyvä kysymys”, Sammallahti vastaa.
  245.  
  246. ”Sitä on ehkä vaikea kvantifioida luotettavasti, mutta varmastihan sillä on jokin vaikutus ollut, se on verrattain tehokas somevaikuttaja. Mutta toki koen, että vuosikymmenen aikana tekemäni työ näkyy myös.”
  247.  
  248. Sammallahti kertoo kirjoittaneensa Päivän Byrokraattiin yhteensä alle kymmenen kirjoitusta eikä yhtäkään ”varmaan viimeiseen vuoteen”. Omat poliittiset pyrkimykset eivät ole kuulemma vaikuttaneet hänen kirjoitteluunsa, mutta yhtä muutosta Sammallahti voisi harkita, jahka kirjoittelu joskus jatkuu: hän voisi lisätä kirjoituksiin nimensä.
  249.  
  250. ”Koska itse pyrin politiikassa eteenpäin, kuluttajansuojan nimissä olisi hyvä ilmaista, milloin minun mielipiteitäni tulee ulos Päivän Byrokraatin kautta.”
  251.  
  252. SAMALLA kun Päivän Byrokraatti tukee kokoomuksen markkinaliberaalia siipeä, se arvostelee äänekkäästi kokoomuksen jäseniä, joiden se katsoo kuuluvan puolueen konservatiiviseen tai vasemmistolaiseen siipeen. Heihin lukeutuvat puheenjohtajakolmikko Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Petteri Orpo. Samalla sivusto on hämmästellyt sitä, miten Suomessa ”ei ole yhtään oikeaa markkinaliberaalia puoluetta”.
  253.  
  254. Siksi Päivän Byrokraatin näkyvä tuki ei ollut yllätys vuonna 2014, kun Suomeen alettiin puuhata uutta ”viskipuoluetta” vastustamaan muun muassa alkoholisääntelyä. Kun puolue listattiin puoluerekisteriin liberaalipuolueen nimellä, Päivän Byrokraatti iloitsi.
  255.  
  256. Se herätti epäilyjä: ehkäpä Päivän Byrokraatin salainen ylläpitäjä oli liberaalipuolueen ensimmäinen puheenjohtaja Juhani Kähärä? Huhu ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa.
  257.  
  258. Suosituslistoilta löytyy kokoomuslaisten lisäksi joitakin liberaaleja, perussuomalaisia, keskustalaisia ja Rkp:laisia.
  259.  
  260. PÄIVÄN BYROKRAATTI kokeili uudenlaista vaikuttamista vuonna 2018.
  261.  
  262. Ketola, Sammallahti ja Laakso perustivat kansalaisaloitteen ”Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi”. Aloitteessa ehdotettiin työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista, irtisanomisperusteita ja takaisinottoa koskevien säädösten poistamista sekä perustilimallia sosiaaliturvaksi.
  263.  
  264. Aloitteen suosio jäi lopulta vaisuksi: se keräsi vain hieman yli neljätuhatta allekirjoitusta. Lopputulos saattaa viitata siihen, että iso osa julkaisun seuraajista ei loppujen lopuksi jaa sivuston poliittisia näkemyksiä – ehkäpä suosion ydin onkin alkuaikojen byrokratianaureskelussa, ei liberalistisessa maailmankuvassa.
  265.  
  266. Syitä lukea Päivän Byrokraattia näyttää kuitenkin olevan paljon.
  267.  
  268. Jotkut lukijat löysivät Päivän Byrokraatista väylän maahanmuuttokeskustelulle, kun Euroopan siirtolaiskriisi ylsi Suomeen kesällä 2015.
  269.  
  270. Päivän Byrokraatti alkoi kommentoida Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Kirjoittelun sävy oli selvä: Suomen toimet näyttäytyivät turvapaikanhakijoiden hyysäämisenä, johon käytettiin veronmaksajien rahaa.
  271.  
  272. Julkisen rahan käyttö väärinä pidettyihin tarkoituksiin oli ollut Päivän Byrokraatin kritiikin ytimessä, joten turvapaikanhakijoista syntyvät yllättävät kustannukset olivat luonteva aihe.
  273.  
  274. ”Päivän Byrokraatti -palkinnon saa VR, joka mainostaa kuljettavansa turvapaikanhakijoita ilmaiseksi. Asiassa ollaan jännän äärellä, kun muistetaan miten VR kohtelee ihan kotoperäisiä suomalaisia matkustajia. Artikkelissa muutama hurja esimerkki. Ilmeisesti lapset ja vanhukset voi lähettää junaan turvallisemmin mielin, jos neuloo näiden takin rinnuksiin tekstin ’turvapaikanhakija’.” (Päivän Byrokraatti 14.9.2015)
  275.  
  276. MAAHANMUUTTOAIHEISTA tuli nopeasti myös Päivän Byrokraatin eniten reaktiota kirvoittavia kirjoituksia. Tykkäykset, kommentit ja jaot nostivat kirjoituksia kaverien näkyville, ja lukijamäärät kasvoivat.
  277.  
  278. Aihepiiristä käytävällä keskustelulla on kuitenkin tapana kärjistyä. Jo vuonna 2014 Päivän Byrokraatin ylläpito julkaisi maahanmuuttoa käsittelevään kirjoituksensa jatkokommentin, jossa se penäsi asiallista keskustelua.
  279.  
  280. Alun perin ”Byroslaviaa” vastustava julkaisu alkoi kuitenkin joidenkin silmissä näyttää perussuomalaisten äänenkannattajalta. Sivua verrattiin jopa MV-lehden tapaisiin valesivustoihin. Loppuvuonna 2015 ylläpito huomioi kritiikin ja ilmoitti, että aiheisiin tulee muutoksia.
  281.  
  282. ”Ok, nämä maahanmuuttoasiat alkavat tulla meilläkin jo korvista, emmekä jaksa enää kirjoittaa Päivän Byrokraatti -palkintoa asian tiimoilta.” (Päivän Byrokraatti 30.11.2015)
  283.  
  284. NYTIN haastattelussa päätoimittaja Ketola muotoilee asian niin, että nykyään Päivän Byrokraatti kirjoittaa maahanmuutosta paljon vähemmän kuin aiheesta uutisoidaan.
  285.  
  286. ”Tämä on linjaus. Aika usein olisi mahdollista tehdä ihan aiheellinen ja faktoihin perustuva juttu, mutta aihe on niin latautunut, että koitamme pysyä siitä pääosin erossa.”
  287.  
  288. Viime vuosina maahanmuuttopolitiikan käsittely onkin vähentynyt Päivän Byrokraatissa. Tilalle on tullut erityisesti sananvapauden rajoittamisen, poliittisen korrektiuden ja yleisesti vihervasemmistolaisen politiikan arvostelu.
  289.  
  290. Jälkimmäisestä Ketola tarjoaa esimerkiksi kysymystä lisäydinvoimasta: hänestä on järjetöntä, että vihreät vaatii ilmastotoimia mutta ei halua korvata fossiilisia polttoaineita ydinvoimalla.
  291.  
  292. Toki Päivän Byrokraatti arvosteli jo alkuaikoinaan vihervasemmistolaisia poliitikkoja.
  293.  
  294. Vuonna 2013 julkaisu nosti esille silloisen vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin kahden vuoden takaiset sanomiset vasemmistolaisesta väkivallasta, kun nettimeemiksi muuttunut, virheellisesti kärjistetty Vasemmistolainen väkivalta on parempaa -video alkoi kiertää netissä.
  295.  
  296. ”Vasemmistolainen väkivalta on ihan eri asia kuin [Anders] Breivikin, koska siinä kyse on nuorista syrjäytyneistä ihmisistä, jotka tuntevat voimattomuuden tunnetta”, Andersson sanoi Ylen keskusteluohjelmassa.
  297.  
  298. VIIME VUOSINA somekeskusteluissa on voimistunut vääntö poliittisesta korrektiudesta, feminismistä, sukupuolten moninaisuudesta ja esimerkiksi käsitteistä, kuten kulttuurinen omiminen.
  299.  
  300. Samalla Päivän Byrokraatti alkoi muutenkin sotkeutua erilaisiin nettiriitoihin ja -vääntöihin.
  301.  
  302. Kesällä 2017 Päivän Byrokraatti arvosteli Jari Taposta ja Jussi Huhtelaa, Twitterissä aktiivisia poliiseja, jotka pyrkivät puuttumaan vihapuheeseen ja kommentoivat maahanmuuttopolitiikkaa. Samalla julkaisu esitteli näkyvästi poliisista tehtyä parodiatiliä nimeltään Vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade.
  303.  
  304. Samana vuonna sivulla hämmästeltiin muun muassa Pressiklubi-ohjelmasta roihahtanutta keskustelua kulttuurisesta omimisesta sekä kommentoitiin uudelle feministiselle puolueelle siitä, miten puolue ei suvaitse eri mieltä olevia ihmisiä. Sivu on myös ilmoittanut useaan kertaan tukevansa nettioikeiston ihailemaa feminismikriitikkoa Jordan B. Petersonia.
  305.  
  306. Päivän Byrokraatti jakoi myös päivityksen, jossa naureskeltiin ajatukselle transsukupuolisuudesta ja oman sukupuolensa vapaasta määrittelystä. Päivityksessä leikiteltiin ajatuksella, että kuka tahansa voi määritellä itsensä ”transvegaaniksi” mutta jatkaa lihansyöntiä, kunhan kokee olevansa vegaani.
  307.  
  308. Erityisesti Twitterissä sivuston tyyli on viime vuosina nostanut monien karvat pystyyn. Siinä on jatkuvasti enemmän samaa henkeä kuin Twitterin oikeistopiireissä, jossa pyritään saattamaan vihervasemmisto ja niin sanottu suvaitsevaisto naurunalaiseksi.
  309.  
  310. Vuoden 2019 kesäkuussa Päivän Byrokraatin Twitter-tilillä jaettiin amerikkalaisen salaliittoteoriasivun twiitti, jossa väitettiin antifasistisen liikkeen Antifan uuden lipun muistuttavan Natsi-Saksan lippua. Päivän Byrokraatti halusi tietää, onko kuva aito. Todellisuudessa kuva oli manipuloitu. Päivän Byrokraatti poisti myöhemmin jakonsa, ”ettei se jää harhailemaan disinformaatioksi".
  311.  
  312. PÄIVÄN BYROKRAATTI harjoittaa myös ankaraa mediakritiikkiä. Se syyttää viestimiä poliittisesta puolueellisuudesta ja sananvapauden rajoittamisesta. Erityisen paljon sivulla arvostellaan Helsingin Sanomia ja Yleisradiota.
  313.  
  314. Oma lukunsa ovat näkemykset, että pyrkimykset sulkea MV-sivusto ovat sananvapauden rajoittamista. Heinäkuussa 2016 Helsingin poliisi ajoi Helsingin käräjäoikeudessa toimia MV:n sulkemiseksi, minkä jälkeen Päivän Byrokraatti arvioi juridisessa pohdinnassaan mahdollisen sulkemismääräyksen olevan perustuslain vastaista ennakkosensuuria. Päivän Byrokraatti on ilmaissut painokkaasti, ettei se kannata MV:n näkemyksiä, ja kuvaillut julkaisua sonnaksi.
  315.  
  316. Myös Nyt-liite on saanut osansa sivalluksista.
  317.  
  318. ”Helsingin Sanomien Nyt-liite ei ole journalistinen, vaan poliittinen julkaisu”, Tere Sammallahti kirjoitti marraskuussa 2018 päivityksessä, jonka Päivän Byrokraatti jakoi Facebookissa. Muutenkin Päivän Byrokraatti jakaa Sammallahden sisältöjä usein etenkin Twitterissä.
  319.  
  320. Sammallahti sanoo, ettei tällaisista retwiiteistä ole erityisesti sovittu, vaikka eduskuntavaalien alla niitä oli jonkin verran.
  321.  
  322. ”Vaikka olenkin luvannut olla Päivän Byrokraatin kasvot Juhan ja Mikon kanssa, koen, että se on oma projektinsa eikä sen pitäisi levittää juuri minun ilosanomaani”, Sammallahti sanoo.
  323.  
  324. ”Retwiittejä ja jakoja somessa on viimeisen vuoden ajalta ehkä kahden käden sormilla laskettava määrä. Mutta ei meillä skeemaa ole, että nyt pusketaan tätä tyyppiä näkyville.”
  325.  
  326. PÄIVÄN BYROKRAATTI on vakiinnuttanut asemansa someajan julkisessa keskustelusta. Sen ääni myös kuuluu.
  327.  
  328. Poliitikot keskustelevat Päivän Byrokraatin kanssa Twitterissä. Ketolan mukaan esimerkiksi Anni Sinnemäki (vihr), Pekka Sauri (vihr) ja Suvi-Anne Siimes (vas) ovat aktiivisia kommentoijia. Entinen liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on puolestaan myöntänyt Päivän Byrokraatille julkisesti mokansa taksilupien sääntelyä koskevassa asiassa.
  329.  
  330. Haastateltavat korostavat mielellään julkaisunsa aikaansaamia muutoksia. Esimerkkinä Janne Rainvuori viittaa toistuvasti tapaukseen, jossa eduskunnan oikeusasiamies näyttää lieventäneen kielteistä kantaansa kehitysvammaisille tarkoitettujen häkkisänkyjen käyttöön hoitolaitoksissa luettuaan asiasta PB:stä.
  331.  
  332. Piikikäs politiikkakommentaari ei ole häviämässä Päivän Byrokraatista mihinkään, päätoimittaja Ketola sanoo. Se voi jopa lisääntyä. Antti Rinteen punavihreä kansanrintamahallitus pitänee siitä huolen.
  333.  
  334. ”Sanotaan näin, että se [hallituksen muodostaminen] oli melkoinen temppu. Tulee mielenkiintoisia aikoja.”
  335.  
  336. Mutta mikä Päivän Byrokraatti lopulta on?
  337.  
  338. Joku saattaa pitää julkaisua perinteisen median, virkakunnan ja poliittisen järjestelmän kärkkäänä vahtikoirana, toinen puolestaan poliittisen satiirin naamioon pukeutuneena oikeistotrollina ja koulukiusaajana.
  339.  
  340. Julkaisu itse kuvailee itseään näin: ”Päivän Byrokraatti on yhteiskunnallinen ja poliittinen ajankohtaissatiirisivusto.”
  341.  
  342. Luonnehdinta ei kerro koko totuutta. Päivän Byrokraatilla tai ainakin sen kirjoittajilla on oikeita poliittisia tavoitteita ja se on ryhtynyt toimiin niiden saavuttamiseksi. Sille eivät enää riitä nokkeluudet ja pakinointi. Se ei kuitenkaan ole poliittinen liike, sillä anonyymit kirjoittajat ja sekalainen yleisö eivät ole järjestäytyneet tietyn aatteen tai tavoitteen taakse.
  343.  
  344. Ennemmin Päivän Byrokraatti on malliesimerkki uudenlaisesta yhteiskunnallisesta vaikuttajasta: se on netissä puolivahingossa järjestäytynyt yhteisö, joka ei ole poliittinen liike, etujärjestö tai lobbariporukka, mutta pyrkii silti vaikuttamaan.
  345.  
  346. Ennen kaikkea Päivän Byrokraatti on yhä enemmän politiikkaa, ei byrokratiaa.
  347.  
  348. Oikaisu 19.8. kello 13.53: Salaliittoteoriasivun twiittiin viittaavasta kohdasta sai alun perin käsityksen, että Päivän Byrokraatti piti aitona kuvaa natsi-Saksan lippua muistuttavasta Antifan lipusta. Todellisuudessa PB tiedusteli, onko kuva aito. Lisäys kello 13.53: Päivän Byrokraatin näkemyksiä MV-lehden sulkemispyrkimyksistä ja sananvapaudesta käsittelevään kohtaan lisätty tieto, että PB:n näkemykset perustuvat sen juridiseen arvioon poliisin pyrkimyksistä saada sivusto suljetuksi.