Työläisten ja porvariston elämä 1800-luvulla

1800-Luvun yksi isoimmista asioista Iso-Britanniassa oli se, että teollistuminen alkoi silloin. Työläisten elämää tämä muutti siten, että heitä tarvittiin paljon enemmän, kuin ennen. 1800-Luvulla elämästä tuli paljon enemmän kilpailuhenkinen, tai ainakin työläisille, koska heidän elämäänsä alettiin rytmittämään kellon tarkkuudella, eikä esimerkiksi päivän ja yön tarkkuudella. Työaika erottui siis paljon helpommin vapaa-ajasta siitä lähtien. Vapaa-aikaa oli tarkoitettu virkistäytymiseen, sosiaalliseen elämään ja harrastuksiin. Teollistumisen alkuvaiheessa ei työläisillä ollut paljon vapaa-aikaa ja heillä oli jopa 16 tunnin pituisia työpäiviä. Työpäivistä teki vielä rasittavamman se, että heidän piti kestää rasittavaa koneiden pauketta meilkein koko työpäivä ilman pitkiä taukoja. Palkkakaan ei ollut mikään kovin iso, koska työläisiä oli niin paljon: jos työläinen ei ollut tyytyväinen palkkaansa, hänet potkittiin ulos, koska uusia työläisiä oli niin paljon odottamassa töihin pääsemistä. Työpaikka oli myös todella epäturvallinen. Jopa pienikin herpaantuminen keskittymisessä johti yleensä loukkaantumiseen, koska silloin ei vielä ollut minkäänlaisia suojavälineitä. Sairaanakin työläisten oli tultava töihin, koska sairaslomia ei vielä silloin oltu keksitty. Päivävuorossa olevat työläiset nukkuivat yöt ja päivät tekivät töitä. Yötyöläiset taas sai nukkua päivät ja tehdä työt yöllä. Samassa sängyssä nukkui yleensä noin kolme työläistä, koska asunnot olivat niin ahtaita. Kaduilla alettiin myimään halpaa ruokaa, jota työläiset usein söivät. Vain harva tytöläisistä kuitenkin uskalsi valittaa huonoista työoloista, koska tehtaanomistaja olisi voinut vain potkia hänet tai jopa pahimmassa tapauksessa pahoinpidellä hänet. Ongelmia oli kuitenkin monta. Esimerkiksi uhkapelit, alkoholismi, taskuvarkaus, pubeissa käyminen ja katutappelut olivat silloin todella suuria ongelmia, koska työläiset yrittivät saada elämästään enemmän iloa irti. Toisaalta hyviäkin tehtaanomistajia oli, esimerkiksi jotkut saattoivat jopa antaa työläisten pelata jalkapalloa, mikä oli todella mukavaa työläisten mielestä ja kehitti heidän kuntoaan samalla. Jotkut innostuivat jalkapallosta niin kovaa, että aloitti sen harrastamisen kilpailuhenkisesti ja tänäkin päivänä esimerkiksi Manchester United alkoi siitä. Hyvä tehtaanomistaja ymmärsi myös työläisien hyvinvoinnin vaikuttavan koko tehtaan menestymiseen. Teollistuminen ei kuitenkaan muuttanut miesten elämää, vaan jopa naisetkin pääsivät tekemään töitä kodin ulkopuolelle. Naisia ja lapsia otettiin myös mielellään töihin, josta heille maksettiin. Tosin heille maksettiin paljon vähemmän, kuin esimerkiksi miehille. Näin heilläkin oli mahdollisuus menestyä elämässään. Perheessä vanhempien oli paljon vaikeampaa elää, koska heidän tuli auttaa lapsiansa. Lapset siis vähensivät äitinsä mahdollisuuksia päästä palkkatyöhön. Tämän takia monia lapsia lähetettiin esimerkiksi maaseudulle sukulaisten seuraan, mutta jos lasta ei lähetetty, hänen tuli olla edes vähän hyödyllinen. Koska kotiin ei mahtunut ja kadulla odotti kerjääminen ja näpistely, tehtaassa työskenteleminen ei ollut mikään huono vaihtoehto. Joskus lapsi sai jopa ruoan ilmaiseksi ja pääsi tehtaan patruunaan ainakin pariksi tunniksi päivässä. Mutta joskus lapsi joutui työskentelemään hiilikaivoksissa, koska lapset olivat niin näppäriä ja tottelevaisia. Lapset olivat niin suuressa asemassa työn tekemisessä, että joskus jopa puolet tehtaan työvoimasta koostui ainoastaan lapsista. Englannin työläiset tajusivat ensimmäisenä, että he voisivat yhdessä saada työnantajan parantamaan työoloja tehtaassa. He lopulta päättivät perustaa ammattiyhdistyksiä, jotka vaativat isompaa palkkaa ja lyhyempiä työpäiviä. Ammattiyhdistyksessä parhain keino yrittää saada isommat palkat ja lyhyemmät työpäivät oli kieltäytyä työnteosta, joka ei tosin aina onnistunut. Ammattiyhdistysliikkeeseen kuului usein paremmassa asemassa olevia. Esimerkiksi lukutaitoisia työläisiä ja mekaanikkoja. Työläisten asema alkoi parantua siitä lähtien, kun saksalainen Karl Marx ja ystävänsä Friedrich Engel aloittivat kommunistisen manifestin, joka kehotti työläisiä liittymään yhteen sorron lopettamiseksi. Heidän teoksensa levisivät todella laajalle alueelle. Marxin mukaan tehtaanomistajat olivat todella itsekkäitä, eivätkä ajatelleet työläisten hyvinvointia. Hän myös uskoi, että tehtaanomistajat eivät välittäisi asiasta ja jatkaisivat vanhaa tapaansa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi proletariaatin vallankumous. Jos Marxin toive kävisi toteen, jakaisi hän voitot, kunnian ja kaikki muunkin muitten kesken. Jopa heikkojakin alettaisiin arvostamaan enemmän ja heille annettaisiin esimerkiksi ruokaa ja vaatteita ilmaiseksi. Sosialismin aatteen muikaisia työväenpuolueita tehtiin 1800-luvun lopussa koko Euroopassa. Marxin vaatimukset tulivat lopulta voimaan vuonna 1847, jolloin naisten ja lasten työpäivät rajoitettiin kymmeneen tuntiin, koulunkäynti yleistyi huomattavasti ja useimmat länsimaat kielsivät alle 12-vuotiaiden työn tekeminen 1900-luvun alussa. 1900-luvulla myös työpäivät rajoitettiin kahdeksaan tuntiin.

1800-luvulla porvaristosta tuli rikkain ja vaikutusvaltaisin sääty. Ennen sitä aatelisto oli paremmassa asemassa, kuin porvaristo. Porvaristo rikastui todella nopeasti, koska tehtaita perustavien ja kauppaa käyvien porvariston arvostus nousi teollistumisen myötä. Ihmiset jaettiin tästä lähtien luokkayhteiskuntiin, eikä säätyihin. Luokayhteiskunnassa omaisuus määrää ihmisen aseman, eli rikkaimmat olivat parhaimmassa asemassa silloin. Ennen tätä rahan saantia pidettiin itsekkäänä tekona, mutta teollistumisen jälkeen siinä ei ollut enää mitään hävettävää. Ahkeruudesta tuli porvariston yksi suurimmista ihanneista ja rahan saannin nähtiin olevan kristityn velvollisuus. Aatelistoa alettiin arvostamaan yhä vain vähemmän ja heidän etuoikeuksia tuhottiin, eikä heillä ollut enää melkein mitään eroa talonpoikiin. Mutta nyt porvaristo sai lisää oikeuksia. Esimerkiksi yksi todella iso asia porvareille oli äänioikeus, jonka he saivat 1800-luvulla. 1800-Lukua kutsutaankin porvariston vuosisadaksi. Tehdastyöläisistä tuli luokkayhteiskunnan alaluokkaa, kun taas porvaristo kuului yläluokkaan ja keskiluokkaan omaisuudesta riippuen. Porvareilla oli myös varaa esimerkiksi muuttaa ja käppäillä sunnuntaisin bulevardeilla, joidenka varrella oli esimerkiksi teattereita, ooppera ja oikeustalo. Porvarit olivät myös kovia kuluttajia, eli heitä kiinnosti erityisesti esimerkiksi kodin sisustaminen, vaatteiden syysmallistot ja kevätmallistot, kosmetiikka ja valokuvaajan ottamat poseerauskuvat. Modernien talojen perustaminen alkoi 1850-luvulla Lontoossa ja Pariisissa ja porvareista tuli niiden isoja kannattajia. Tästä sai alkunsa myös mainostaminen. Porvareiden perheihanteen mukaan isä oli perheen pää, kun taas äiti keskittyi kodin ja lasten hoitamiseen palvelusväki apunaan. Perheen tehtävä oli vaalia hyviä tapoja ja moraalia. Porvaristolle maine ja kunniallinen asema oli tavoite, jota kaikki porvarit tavoittelivat. Työväestöstä porvaristo ei kuitenkaan pitänyt, vaikka vähän säälikin. Palvelusväki hoiti siivoamisen, ruoanlaiton ja lastenhoidon porvariston kotona, jonka ansiosta äidit pystyivät keskittymään enemmän miellyttävän ja sivistyneen ilmapiirin luomiseen. Esimerkiksi porvariston äidit keksivät joulukuuset, joululaulut, syntymäpäiväkutsut, lasten teatteriesitykset ja kesäretket. Porvarillinen elämäntapa levisi myös alempien kansanosien ihanteeksi. Porvarisperheiden neitojen ei sopinut liikkua ilman esiliinaa kodin ulkopuolella. Lapset viettivät usei enemmän aikaa palvelusväen kannsa, kuin vanhempiensa tai kenenkään muun kanssa. Joissain porvarisperheissä asuu imettäjä ja rahvaaseen kuuluva nainen. Tärkeimpänä asiana perheessä oli kuri ja, jos lapsi tekee virheen, tulee hänen kärsiä selkäsaunoilla. Porvaristo on pääasiassa liberaaleja, joka tarkoitti vapausaatetta. Liberalismi jatkoi 1700-luvulla alkanutta valistuksen aikakautta, jossa valistus vaati kansalla lisää oikeuksia. Liberalismi sai aikaan esimerkiksi Yhdysvaltain itsenäistymisen ja johti Ranskan vallankumoukseen. Liberaalit eivät tykänneet siitä, että kuninkaalla oli enemmän valtaa, kuin muilla ihmisillä. Liberaalit vaativat siis äänioikeuden kaikille ihmisille, kansalle tuli taata joitain perusoikeuksia ja ihmisten tuli käydä koulua, jotta oppisivat käyttää oikeuksiaan oikein ja osallistumaan politiikkaan. Liberaaleja kiinnosti myös työläisien oikeudet heidän lakon jälkeen. Liberalismi on konservatismin vastakohta. Myös teihtailijat ja yrittäjät ovat liberaaleja porvariston lisäksi.

Oliko teollistuminen hyvä vai huono asia? Aluksi työväeston olot olivat todella huonot, mutta vähitellen sekin parani. Ihmisistä tuli paljon tasa-arvoisempia, eli työläisten työpäivät helpottuivat ja palkka nousi. Monta uutta keksintöä keksittiin, esimerkiksi pölynimuri ja jääkaappi. Huonekalujen, vaatteiden ja muiden käyttötavaroiden hinta tippui huomattavasti, koska niiden valmistaminen helpottui. Teollistuminen aiheutti kuitenkin paljon ympäristöongelmia.