Poikien aivot eivät sittenkään kasva hitaammin – Vääräksi osoittautunut käsitys voi vaikuttaa asenteisiin ja haitata poikien oppimista
Uusien tutkimusten mukaan sukupuolten välillä ei ole eroa, toisin kuin vanha aivotutkimus väitti.
Tilaajille

Käsitys poikien kehityksen viipeestä on väärä, mutta elää sitkeästi. Murrosiän muutokset aivoissa ovat erityisen moniselitteisiä. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)
Julkaistu: 17.2. 2:00 , Päivitetty: 17.2. 6:16


FAKTA: Pojat pärjäävät koulussa huonommin kuin tytöt, etenkin teini-iässä.

Syy: Poikien aivot kypsyvät hitaammin kuin tyttöjen.

Ratkaisu: Pojat pitää panna kouluun vanhempina kuin tytöt.

Päätelmä kuulostaa loogiselta, ja asian ovat nostaneet esiin monet asiantuntijat myös Suomessa.

Lue lisää: Pitäisikö tytöt panna kouluun poikia aiemmin?

ONGELMA on, että paikkansa pitää vain ensimmäinen kohta päättelyketjussa, poikien heikompi koulumenestys. Aivoja koskeva väite on sen sijaan myytti.

Se sai alkunsa yli 30 vuotta sitten. Yhdysvaltain kansallisessa mielenterveysinstituutissa Bethesdassa Marylandissa aloitettiin vuonna 1989 uraauurtava hanke, jonka tavoite oli selvittää, miten aivot kasvavat aikuisiksi.

Tutkimus oli vihdoin mahdollinen, koska laitteet olivat kehittyneet niin, että elävien ihmisten aivojen rakennetta pystyttiin luotaamaan turvallisesti.

Mukaan värvättiin lähes 400 koehenkilöä, joiden ikä oli 3–27 vuotta. Kunkin aivoja kuvattiin muutaman vuoden välein.

Dataa oli 1990-luvun lopulla kertynyt niin paljon, että tutkimusta johtanut Jay Giedd kollegoineen pääsi julkaisemaan ensimmäisiä tuloksia. 2000-luvulla julkaistiin lisää.

ANALYYSIT osoittivat, että teini-ikäisenä aivoissa tapahtuu mittavia muutoksia.

Harmaaksi aineeksi kutsutun hermokudoksen tilavuus aivojen ajattelevassa osassa aivokuorella seuraa käänteisen U-kirjaimen muotoista käyrää: ensin se lisääntyy, sitten vähenee.

Hupeneminen johtuu osin siitä, että käyttämättömät hermoradat näivettyvät. Jäljelle jäävät yhteydet vahvistuvat ja nopeutuvat sitä mukaa, kun hermosolujen haarakkeet pinnoittuvat rasvaisella myeliinillä. Kaikki tämä tehostaa aivojen tiedonkäsittelyä.

Sukupuolieroa harmaan aineen ja aivokuoren tilavuuden muutoksissa ei ole saatu esiin.

GIEDD kumppaneineen havaitsi, että aivojen eri alueet kypsyivät eri tahtiin pojilla ja tytöillä.

Itsehillintää ja motivaatiota säätelevien otsalohkojen harmaan aineen tilavuus oli tytöillä huipussaan 11-vuo­tiaana, pojilla yli vuotta myöhemmin.

Koko aivokuoren harmaan aineen tilavuus oli tytöillä suurimmillaan 10,5-vuo­tiaana, pojilla vasta 14,5-vuotiaana.

Näitä varhaisia havaintoja ei kuitenkaan ole pystytty vahvistamaan tutkimuksissa, jotka on tehty kehittyneemmillä menetelmillä. Sukupuolieroa harmaan aineen ja aivokuoren tilavuuden muutoksissa ei ole saatu esiin muista koehenkilöjoukoista.

”Seitsemän itsenäistä pitkäkestoista seurantatutkimusta ei tue näkemystä, että mies- ja naispuolisten ihmisten aivot kypsyisivät eri tahtiin. Näyttö puoltaa pikemmin sitä, että kehitys etenee samalla kaavalla”, sanoo HS:lle teiniaivoja tutkiva neurotieteilijä Kathryn Mills Oregonin yliopistosta.

Hän on tehnyt yhteistyötä Giedddin kanssa ja tuntee Bethesdan aineiston hyvin.

KÄSITYStyttöjen ja poikien aivojen erilaisesta kehityksestä ei siis pidä paikkaansa, mutta se on osoittautunut hankalaksi kitkeä.

”Tämä on niitä löydöksiä, jotka ovat olleet vaikeita oikaista tutkimuskirjallisuudessa, vaikka näyttöä sitä vastaan kertyy lisää koko ajan”, Mills sanoo.

Oletus poikien aivojen kehityksellisestä viipeestä ja siitä vedetyt päätelmät elävät myös arkijulkisuudessa.

Ruotsalainen aivotutkija Markus Heilig väitti viime vuonna suomennetussa tietokirjassaan Naisen aivot, miehen aivot, että poikien vaikeus keskittyä koulunpenkillä johtuu siitä, että poikien otsalohkot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen.

”Pojat istuvat takarivissä lippikset päässä, häiritsevät opetusta ja voivat pahoin”, Heilig kirjoitti.

Lue lisää: Poikien aivot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen, ja se on yksi syy populismin nousuun.

”Myös meillä Hollannissa on uutisoitu, että poikien viivästynyt aivojen kehitys selittää, miksi he pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin”, kertoo aivotutkija Lara Wierenga hollantilaisesta Leidenin yliopistosta. Myös hän on työskennellyt Gieddin labo­ratoriossa.

Wierengan mukaan koulumenestyksessä havaittujen sukupuolierojen yhteyttä aivojen kypsymiseen ei ollut koskaan erikseen tutkittu.

”Joten päätimme tehdä niin itse.”

Seurantatutkimukseen osallistui 270 iältään 8–20-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Tulosten mukaan suoritukset lukemisessa tai matematiikassa eivät kytkeydy sukupuolieroihin aivojen kehityksessä. Aivojen kasvussa ei ilmennyt eroa sukupuolten välillä, yhtä ohimolohkon aluetta lukuun ottamatta.

”Testasimme tätä monin tavoin. Kykenimme esimerkiksi ennustamaan aivojen rakenteesta, kuinka vanha koehenkilö oli, mutta poikien aivoja ei arvioitu nuoremmiksi kuin tyttöjen”, Wierenga sanoo.

Ainoastaan pikkuaivot näyttävät kulkevan erilaista kasvupolkua pojilla ja tytöillä.

SUKUPUOLTEN välinen ero otsalohkojen kypsymisessä on havaittu vain ja ainoastaan alussa mainitusta kauan sitten kerätystä aineistosta. Uudemmissa pitkittäistutkimuksissa eroa ei ole saatu esiin.

Wierenga kollegoineen ei ole havainnut kehityksellistä viivettä poikien aivokuoren alapuolisissakaan aivorakenteissa.

”Näin ollen oletamme, että poikien ja tyttöjen aivot kasvavat samaan tapaan.”

Ainoastaan pikkuaivot näyttävät kulkevan erilaista kasvupolkua pojilla ja tytöillä. Mitä se tarkoittaa, ei vielä tiedetä.

MURROSIKÄ alkaa pojilla kuitenkin vuoden–kaksi myöhemmin kuin tytöillä.

”Kehon kasvun voi nähdä, ja pojilla tämä kasvu ilmenee hiukan myöhemmin kuin tytöillä. On helppo ajatella, että aivoissa olisi samanlainen ero. Mutta eipä ole”, Wierenga sanoo.

”Jos jotain on, se on hyvin pientä.”

Murrosikä ryöpsäyttää elimistöön sukupuolihormoneja, jotka vaikuttavat myös aivoihin. Miten, sitä on hyvin vaikea eritellä.

Poikien keho tuottaa enemmän testosteronia ja tyttöjen keho enemmän estrogeenia, mutta kummatkin tarvitsevat ja tuottavat molempia. Yksilölliset erot määrissä ovat suuria ja pitoisuudet heilahtelevat, erityisesti tytöillä.

Lisäksi aivoihin vaikuttaa suuri joukko muitakin hormoneja ja välittäjäaineita, jotka kaiken kukkuraksi säätelevät toistensa vaikutusta. Sukupuolihormonien osuutta on näin ollen hyvin mutkikasta jäljittää.

Poikien välillä esiintyy enemmän vaihtelua sekä aivojen rakenteessa että kehityksessä.

TUTKIJAT varoittavat vetämästä aivoalueiden rakenteesta tai toiminnasta kovin pitkälle meneviä yhteyksiä ihmisen käyttäytymiseen. Samat hermoverkot osallistuvat moneen asiaan, ja sama käyttäytyminen voidaan saada aikaan montaa eri reittiä.

Kun vertailemme ihmisryhmiä, vertailemme yleensä keskiarvoja, eikä kukaan ole todellisuudessa keskiarvo. Maailmassa ei ole kaksia samanlaisia aivoja. Niiden kypsymistahdissakin on yksilöllisiä eroja aivan samalla tavalla kuin muissa ominaisuuksissamme.

Toisaalta pojat eroavat toisistaan enemmän kuin tytöt. Poikien välillä esiintyy enemmän vaihtelua sekä aivojen rakenteessa että kehityksessä kuin tyttöjen. Joidenkin poikien aivot kehittyvät paljon keskiarvoa hitaammin, joidenkin paljon nopeammin.

WIERENGAN mukaan pitäisi varoa väittämästä, että joka pojan aivot kehittyvät hitaasti. Vielä uskalletumpaa on esittää, että tämä pitäisi ottaa huomioon koulujärjestelmässä.

”Tällaiset kommentit ovat omiaan vahvistamaan sukupuolistereotypioita. Ne puolestaan voivat vaikuttaa siihen, miten koulun kokee”, Wierenga sanoo. Asenteet vaikuttavat meihin ja aivoihimme.

”Ottaen huomioon, kuinka muovautuvat aivot kouluvuosina ovat, on erittäin tärkeää tarkastella yksilöllisiä eroja eikä sukupuolta”, Wierenga sanoo.

Sillä tavalla kaikille luodaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet.