Katawa Shoujo Pelit 3/12

Sydämen asialla

Kannattaa varoa, mitä toivoo. Huolimaton juttuehdotusten hyväksyminen voi johtaa siihen, että lehteen pujahtaa japanilainen deittisimulaattori.

Tai ei. Katawa Shoujo ei ole japanilaista alkuperää, eikä treffipelikään, tai yleensä edes peli. Se on pienen nettiyhteisön viisi vuotta palkatta pakertama viihdetuotos, joka tottelee genreluokittelua Visual Novel, visuaalinen romaani. Mikä tarkoittaa tekstiä. Paljon tekstiä.

Suurimman osan ajasta pelissä tuijotetaan harvakseltaan vaihtuvia taustakuvia ja luetaan lausekaupalla keskusteluja sekä päähenkilön sisäisiä monologeja. Aina välillä tapahtumien kulkuun saa vaikuttaa valitsemalla muutamista eri toimintavaihtoehdoista mieluisimman. Jos puhuvat päät aiheuttavat ongelmia, Koo Äs kannattaa jättää väliin.

Mikä tekee Four Leaf Studiosin hengentuotteesta maininnan arvoisen? Peleille tyypillisten maailmanpelastajasankareiden asemasta sen pääosassa ovat vammaiset.

Me ollaan sankareita elämän

Pelissä hypätään rytmihäiriöstä kärsivän lukiolaispoika Hisao Nakain housuihin. Sydänongelmiensa vuoksi Hisao joutuu siirtymään kouluun, joka on varta vasten tarkoitettu erityishuomiota tarvitseville oppilaille. Uudessa oppilaitoksessa Hisao joutuu kamppailemaan sekä oman muuttuneen elämäntilanteensa ja identiteettinsä että luokkatovereidensa erilaisuuden kanssa.

Katawa Shoujo kuulostaa teinidraamalta, ja on pohjimmiltaan teinidraamaa. Tulevaisuus hämmentää, vastakkainen sukupuoli hämmentää, omat tunteet hämmentävät. Ongelmien arkipäiväisyys on virkistävää, vaikka melodramaattinen kirjoitustyyli syökin osan uskottavuudesta.

Kampuksella kun ollaan, romanssin viriäminen on vain ajan kysymys. Eri tyttöystäväkandidaatteja on viisi, joista jokaisella on omat erityispiirteensä. Lilly on sokea, Shizune kuuro ja sitä rataa. Jokainen romanssipolku on käytännössä ihan oma pelinsä, joten uudelleenpeluuarvoa löytyy. Ainakin jos ongelmat eivät rampauta jo ensimmäistä pelikertaa. Tekstiseikkailulle kirjoituksen taso on kaikki kaikessa, eikä Katawa Shoujo pääse siinä täysin puhtain paperein.

Aloitetaan plussista. Pelin suurin ansio on, että se välttää hikisen fan fictionin sudenkuopan. Ainakin kokemani Lillyn ja tulipalossa pahoin arpeutuneen Hanakon polkujen kirjoittajat osoittivat kiitettävää yritystä pureutua pintaa syvemmälle. Teiniromanssin asemasta valokeilaan nouseekin erilaisuuden ymmärtäminen ja itsensä löytäminen, mikä ansaitsee hillityt aplodit. Vaikka tunnerekisteri pulahtaa välillä siirapissa, tarinassa on haikeat, jopa liikuttavat puolensa.

Kaikki hyvä uhkaa hukkua vaihtelevalaatuisen tekstimassan sekaan. Kässärin amatöörimäisyys on vielä ihan ok, mutta ei se, että jokainen kohtaus yliselitetään kolmeen kertaan. Esimerkiksi Lilly-läpilukuun kului aikaa noin seitsemän tuntia, vaikka puolet siitä olisi riittänyt. Tarpeetonta jankkausta on liikaa.

Onko kirjaa kansiin katsominen?

Joku minua viisaampi on sanonut, että kriitikon tehtävänä on ensin miettiä, mitä taiteilija on halunnut teoksellaan saavuttaa ja sitten arvioida, kuinka hyvin tämä on tavoitteessaan onnistunut. Silti skalpellin alle on pakko ottaa yksi pienempi ja yksi isompi tietoinen suunnitteluratkaisu.

Pienempi paha koskee pelin rajoittuneisuutta. Yhden läpipeluun aikana tapahtumiin ehtii vaikuttaa ehkä kymmenen kertaa. Ymmärrän, että Katawa Shoujo on kunnon pelin sijaan kuvaromaani, mutta odotin silti enemmän. Valintatilanteetkin ovat usein tasoa ”lähteäkö kirjastoon vai kaupungille”, joten monimutkaisia ihmissuhdevyyhtejä ei pääse setvimään.

Se, mihin Katawa Shoujo hyytyy, on sen visuaalinen tyyli, ehkäpä siksi että anime-mieltymykseni rajoittuu Akiraan ja Miyazakiin. Minulla on likainen olo, vaikka kauniit koulutytöt, joilla on naisen ruumis ja lapsen kasvot, kovasti vakuuttelevat olevansa täysi-ikäisiä.

Ongelma kulminoituu seksikohtauksissa, jotka ovat kuin jäänteitä eri pelikonseptista. Pätkät ovat lyhyitä, eikä niitä ole paljon, mutta ne ovat tarpeeksi eksplisiittisiä saadakseen Biowaren pusutteluihin tottuneet poskeni punaisiksi. Oudon irralliseksi pehmopornoilun tekee se, että rakastuminen näyttelee juonessa aika pientä roolia erilaisuuden (ja samankaltaisuuden) tutkimiseen verrattuna. Ei sen näin pitänyt mennä! Aikuissisällön saa halutessaan blokattua, mutta se ei muuta hyvin piirrettyjä, mutta epäilyttävän söpöjä vammaispimuja. Riippuu henkilöstä, kuinka paljon valittu tyyli häiritsee vai häiritseekö lainkaan. Minusta se halvensi pelin sanomaa.

Katawa Shoujo on teos, jolle täytyy antaa paljon anteeksi, jotta siitä pystyy nauttimaan. Vammaisia nuoria käsittelevällä peliromaanilla on sydän paikallaan, mutta se sykkii kovin epätasaisesti.

* * * * * *

Kulissien takana

Katawa Shoujo on erikoinen tapaus muutenkin kuin vain aiheeltaan. Peliromaani syntyi viiden vuoden aikana sekalaisen nettiseurakunnan tekemänä. Parinkymmenen innokkaan amatöörin poppoosta löytyy yllättäen myös suomalaisvahvistus.

Pseudonyymiä Aura käyttävä kirjoittaja toimi käsikirjoitustiimin vetäjänä ja vastasi yhdestä pelin viidestä tarinapolusta. Hän on myös yksi harvoista, jotka ovat olleet mukana aivan projektin alusta, keväästä 2007 asti.

Four Leaf Studiosilla ei ollut pomoja, tuottajia tai kaupallisia paineita. Yhdistettynä tekijätiimin vaihtelevaan maantieteelliseen sijaintiin se teki kehitystyöstä haastavaa, varsinkin projektin alkupuolella. ”Erityisesti tärkeistä päätöksistä oli usein hankala keskustella, kun kaikki eivät voineet olla yhtä aikaa paikalla aikaerojen vuoksi. Jouduimme kehittämään työtapoja, jotka eivät vaatineet koko tiimin jatkuvaa yhdessäoloa ja konsensusta, vaan mahdollistivat itsenäisen työnteon tarvittaessa”, Aura valottaa ryhmän työskentelytapoja.

Kehitystiimi on ottanut vammaistematiikan alusta alkaen vakavasti: ”Projekti lähti käyntiin halusta tehdä oma Visual Novel, mutta nälkä kasvoi syödessä ja KS kasvoi melkoisen kunnianhimoiseksi projektiksi monin tavoin. Yksi niistä on aiheen käsittely. Emme halua moralisoida emmekä paasata, mutta tietynlainen kunnioittava suhtautuminen aihepiiriä ja tarinoiden teemoja kohtaan on aina ollut vahvasti tavoitteena.”

Osittain aiheensa vuoksi Katawa Shoujo on onnistunut herättämään enemmän huomiota kuin visuaaliset romaanit keskimäärin. Aurakin vaikuttaa hieman yllättyneeltä sen suosiosta. ”Ennen julkaisua ajattelimme kohdeyleisön olevan lähinnä visuaalisten romaanien suurkuluttajat, mutta odottamattoman suuri määrä ihmisiä on tarttunut KS:ään ensimmäisenä visuaalisena romaaninaan, ja pitäneet siitä”, hän kertoo.

Erottelu pelien ja visuaalisten romaanien välillä on hankalaa. Missä yksi päättyy ja toinen alkaa? Onko Katawa Shoujo peli lainkaan? Auran mielestä ei, mutta mustavalkoisia määrittelyjä hän ei allekirjoita.

”Kirjojen lukemista on vaikea mieltää peliksi, mutta visuaalisia romaaneja kyllä voi käsitellä pelien tavoin esimerkiksi asettamalla voitto–häviö-ehtoja erilaisten loppujen saavuttamiselle. Käsitteiden jakautuminen palautuu ’pelin’ määrittelyyn, eikä tunnu olevan täysin kahtia jakautunutta. Itse en pidä KS:ää pelinä, mutta usein kyllä huomaan itsekin käyttäväni ’pelata’-verbiä visuaalisten romaanien lukemiselle.”

Puolustuksen puheenvuoro

Katawa Shoujo on saanut osakseen paljon positiivista foorumihyminää, mutta myös voimakasta, välillä jopa vihamielistä kritiikkiä. Aihe ja lähestymistapa ovat olleet joillekin liikaa.

”KS on koko kehityshistoriansa ajan herättänyt valtavasti ristiriitaisia tunteita, eikä julkaisunsakaan jälkeen ole jättänyt ketään kylmäksi”, Aura selittää. ”Aihepiiri, projektin taustat ja seksikohtaukset luovat paljon ennakkoluuloja, ja monet genren ominaispiirteet eivät ole lainkaan kaikkien makuun. Meille on aina ollut selvää, että KS jakaa mielipiteitä vahvasti, ja siihen on ollut kohtalaisen helppo suhtautua.”

Aikuissisällön mukanaoloa on pyritty kompensoimaan aiheen asiallisella käsittelyllä: ”Seksikohtausten presentaation eteen tehtiin paljon töitä, koska pidimme tärkeänä erottua japanilaisista pornopeleistä ja toisaalta pitää ne mahdollisimman luontevina. Otimme mallia esimerkiksi valtavirran elokuvien seksikohtauksista. KS:n olisi varmasti voinut tehdä ilman seksiä, ja pohdimmekin sitä, mutta lopulta päädyimme pitämään sen mukana.”

Mielipiteitä jakavista (kts. arvostelu) teemoista huolimatta Aura toivoo, että ihmiset uskaltautuisivat kokeilemaan peliä. ”KS ei vaadi mitään lukijaltaan, paitsi ehkä rippusen ennakkoluulottomuutta”, hän toteaa lopuksi.

Aleksandr Manzos

Lisää Katawa Shoujon taustasta: katawashoujo.blogspot.com


Lyhyesti

Pelin ja lyhytromaanin ongelmallinen yhdistelmä, joka onnistuu vaikean aiheensa käsittelyssä vain osittain.

Lisätietoa

katawa-shoujo.com
Arvosteltu PC
Saatavilla Mac
Four Leaf Studios
Versio: 1.0
Minimi: Kone, joka jaksaa pyörittää kuvaa ja tekstiä
Testattu: Athlon II X2 255 3.1 GHz, 4 Gt, Asus EAH5770 1Gt, Windows 7 32-bit
Moninpeli: Ei
Muuta: Saatavilla ilmaiseksi pelin kotisivuilta
Ikäraja: 18

Arvosana: 72